Valtaosa vanhuuseläkeläisistä koki toimeentulonsa helpoksi sekä vuonna 2017 että 2020. Tavanomaisten menojen kattamisen koki helpoksi lähes 60 prosenttia, terveysmenojen lähes 70 prosenttia ja asumismenojen lähes kolme neljäsosaa vanhuuseläkeläisistä. Lisäksi toimeentulo muuttui helpoksi 15 prosentilla vastaajista.

Kuitenkin vaikeuksia tavanomaisissa menoissa koki yli viidennes, terveysmenoissa 15 prosenttia ja asumismenoissa reilu kymmenes vastaajista kumpanakin vuonna. Lisäksi alle viidennekselle ei jäänyt rahaa välttämättömien menojen jälkeen.

– Viime aikoina kiihtynyt hintojen nousu vaikuttaa myös eläkeläisten toimeentuloon, erityisesti heillä, joilla taloudellinen tilanne on heikompi ja liikkumavara vähäistä, erikoistutkija Liisa-Maria Palomäki Eläketurvakeskuksesta sanoo.

Tutkimus perustuu seuranta-aineistoon, jonka avulla noin 1 400 vanhuuseläkeläisen toimeentulokokemuksia on voitu tarkastella ensi kertaa kahtena ajankohtana.

Tutkimuksen mukaan vanhuuseläkeläisten kokemukset toimeentulosta ovat melko pysyviä. Jos kokemukset muuttuivat tutkimusjakson aikana, ne muuttuivat useammin parempaan kuin heikompaan suuntaan.

– Taloudellisen tilanteen koettiin parantuneen hieman vuosien 2017 ja 2020 välillä. Heikommin toimeentulevat ryhmät kokivat muutoksia toimeentulossa muita useammin. Tämä voi kertoa kapeasta taloudellisesta liikkumavarasta, jossa pienetkin muutokset menoissa tai tuloissa voivat heijastua helposti kokemuksiin, Palomäki arvioi.

Talousvaikeuksien pitkittyminen on keskimääräistä yleisempää pienempituloisilla, vuokralla asuvilla, terveytensä huonoksi kokevilla ja yksin asuvilla.

– Esimerkiksi vuokralla asuvista ja terveytensä heikoksi kokevista noin puolella oli pitkittyneitä vaikeuksia saada rahat riittämään tavanomaisiin menoihin kumpanakin vuonna, tutkimusosaston osastopäällikkö Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksesta sanoo.

Koronapandemia heikensi vain harvan vanhuuseläkeläisen toimeentuloa

Tutkimukseen syksyllä 2020 vastanneista vain seitsemän prosenttia koki koronapandemian heikentäneen toimeentuloaan.

– Kaikki vanhuuseläkeläiset huomioiden pandemian vaikutukset taloudelliseen tyytyväisyyteen näyttävät jääneen melko vähäisiksi, Palomäki toteaa.

Kaikkiaan seurantatutkimus tuo esiin sen, että vanhuuseläkeläisten aiempi elämänkulku heijastuu eläkeajan toimeentulokokemuksiin.

– Työuran aikana karttunut korkeampi eläke ja omistusasuminen ovat resursseja, jotka näkyvät pysyvämpänä taloudellisena hyvinvointina eläkeaikana, Kuivalainen sanoo.

Tutkimuksessa tarkasteltiin noin 1 400 vanhuuseläkeläisen toimeentulokokemuksia ja niiden kehitystä vuosina 2017 ja 2020. Vastaajat olivat 63–85-vuotiaita vuonna 2017.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)