Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat kasvoivat noin neljällä miljardilla eurolla vuoden kolmannella neljänneksellä. Varojen kasvua tuottivat lähinnä pääomasijoitukset ja vaihtoehtoiset sijoitukset. Varoja oli syyskuun lopussa yhteensä 245 miljardia euroa.

– Työeläkevarojen positiivinen kehitys on ollut pitkälti pörssiosakkeiden ansiota. Tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä osakemarkkinoiden tuotot olivat hyvin vaihtelevia – ja erityisesti tällä tarkastelujaksolla eläkesijoitusten hajauttaminen kannatti. Hyviä tuottoja saatiin pääomasijoituksista eli sijoituksista pörssin ulkopuolisiin yhtiöihin ja vaihtoehtoisista sijoituksista eli pääasiassa hedgerahastoista, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.

Tiedot käyvät ilmi Telan tuoreista eläkevaratilastoista ja Koivurinteen analyysista.

– Epävarmuutta rahoitusmarkkinoilla aiheutti voimakkaasti kohonnut inflaatio. Inflaatiota ovat aiheuttaneet varsinkin energian ja raaka-aineiden hintojen nousu sekä tuotantoketjujen ylikuormittuminen pandemian rajoitusten lieventyessä, kertoo Koivurinne.

Eläkevarojen kehitys kulkee aina käsi kädessä muun talouden kanssa. Talouden kovin nousu on taittunut, mutta vuosi 2021 on ollut nykyisten ja tulevien työeläkkeiden rahoittamisen kannalta hyvä.

– Hyvä työllisyyskehitys on tukenut eläkkeiden rahoituksen tärkeintä lähdettä eli eläkemaksuista rakentuvaa tulovirtaa. Sijoitustoiminnalla taas on kasvava rooli eläkkeiden rahoituksen turvaajana, sillä eläkerahastojen ja niiden tuottojen osuus vuotuisen työeläkemenon kattamisessa on vuosien mittaan kasvanut ja kasvaa edelleen. Eläkemaksut eivät ole enää vuosiin riittäneet kattamaan menoja, kuvaa Koivurinne.

Varat ja niiden kehitys on mitoitettu riittämään eri ikäluokkien eläkkeisiin. Kaikkien työssäkäyvien maksamista eläkemaksuista osa on rahastoitu.

– Voidaan siis ajatella, että rahastoissa on jo oma siivunsa myös työuraansa vasta aloitteleville 2000-luvun alussa syntyneille, Koivurinne sanoo.

Kokonaisuudessaan eläkevarojen sijoitustuotto oli kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen ajalta reaalisesti yhdeksän prosenttia. Osakesijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin 17,4 prosenttia. Korkosijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin -0,3 prosenttia, kiinteistösijoitusten tuotot 1,7 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten eli pääasiassa hedgerahastojen tuotot 5,8 prosenttia.

Työeläkesijoitusten omaisuuslajikohtainen jakautuminen pysyi käytännössä ennallaan. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus oli syyskuun lopussa noin 53 prosenttia, korkosijoituksien osuus 30 prosenttia, kiinteistösijoituksien kahdeksan prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoituksien kahdeksan prosenttia.

Alueellisissa sijoitusosuuksissa ei tapahtunut mainittavia muutoksia. Syyskuun lopussa sijoitusvaroista vajaa neljännes kohdistui Suomeen (24 %), muualle euroalueelle alle viidennes (17 %) ja euroalueen ulkopuolisiin maihin reilusti yli puolet (60 %). Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat arvonmuutosten ohella nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.

Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)