Suurin osa vertailun eläkerahastoista ylsi 5–10 prosentin reaalituottoon poikkeusvuodesta huolimatta. Ylivoimaisesti suurimmat, lähes 20 prosentin tuotot keräsi pelkästään osakkeisiin sijoittava ruotsalainen puskurirahasto AP6. Suomalaiset eläkesijoittajat selvisivät erikoisesta vuodesta vaihtelevalla menestyksellä.

Eläketurvakeskuksen (ETK) kansainvälisessä sijoitustuottovertailussa on mukana 23 eläkesijoittajaa. Vertailu kattaa Suomen suurimmat työeläkelaitokset, lisäksi mukana on suuria toimijoita Pohjois-Euroopasta ja -Amerikasta sekä Aasiasta.

Vuosi 2020 oli yksi taloushistorian kummallisimmista. Maailman pysäyttänyt koronapandemia ajoi pörssikurssit jyrkkään syöksyyn helmi-maaliskuussa. Kurssit kääntyivät kuitenkin nopeasti nousuun keskuspankkien massiivisen elvytyksen ansiosta.

– Markkinoiden voimakas nousu jatkui läpi vuoden ja toi eläkesijoittajille odotettua paremmat tuotot kaikissa omaisuusluokissa. Erityisesti tuottoa saatiin listatuista osakkeista, joiden arvo nousi poikkeuksellisen voimakkaasti, arvioi johtaja Jaakko Kiander Eläketurvakeskuksesta.

Vertailun Työeläkesijoittajat on jaettu riskinottomahdollisuuksien mukaan kahteen ryhmään: vakavaraisuuslainsääntelystä vapaat toimijat ja vakavaraisuussääntelyn piiriin kuuluvat toimijat. Reaalituottoja vertaillaan yhden, viiden ja kymmenen vuoden tarkastelujaksoilla vuosina 2011–20.

Suurimmat tuotot, reaalisesti lähes 20 prosenttia, keräsi pieni ruotsalainen puskurirahasto AP6 (19,8 %). Vertailun toiseksi ja kolmanneksi suurimmat tuotot saivat Kanadan työeläkerahasto CPPIB (11,4 %) ja Norjan kansainvälinen eläkerahasto SPU (10 %).

Sijoitusvarallisuudeltaan (4,5 miljardia euroa) AP6 on pienin Ruotsin työeläkejärjestelmän AP-puskurirahastoista. Riskipääomasijoittajaksi profiloitunut rahasto on suljettu ja noudattaa muita AP-rahastoja löyhempää sääntelyä.

Allokaatioltaan AP6 luottaa pelkästään osakkeisiin ja on erikoistunut pörssin ulkopuolisiin korkean riskin kohteisiin. Myös lähes kaikki tiukempaa sääntelyä noudattavat AP-rahastot tekivät tasaisen hyvää tulosta.

– AP6 ylsi yhteen historiansa parhaimmista tuotoista. AP2 rahasto taas jäi selvästi muista AP-rahastoista. Mennyt vuosi oli kiintoisa myös siinä mielessä, että sijoitussääntelyuudistus antoi AP-rahastoille mahdollisuuden lisätä riskiä sijoitustoiminnassaan, kertoo yhteyspäällikkö Mika Vidlund Eläketurvakeskuksesta.

Suurin osa vertailun 23 eläkerahastosta ylsi 5–10 prosentin reaalituottoon, poikkeusvuodesta huolimatta.

Suomalaisten eläkesijoittajien tuotoissa oli tavallista enemmän hajontaa. Korkeimmat reaalituotot saivat Kirkon eläkerahasto KER (7,2 %) ja Ilmarinen (6,8 %), jonka tulos oli vakavaraisuussääntelyn piirissä toimivien sijoittajien kärkitasoa. Heikommin meni Valtion eläkerahastolla VER (3,6 %), Elolla (3,3 %) ja Varmalla (2,5 %).

Keskimäärin suomalaisten reaalituotot olivat 4,9 prosenttia. Tulos on linjassa vastaavan vakavaraisuussääntelyn piirissä toimivien ruotsalaisten työmarkkinaeläkeyhtiöiden (Alecta, AMF) ja hollantilaisten julkisen sektorin ja terveydenhoitohenkilöstön eläkerahastojen (ABP, PFZW) kanssa. Hollantilaisiin verrattuna Suomi tosin hyötyi vertailussa prosenttiyksikön matalammasta inflaatiosta, mikä paransi reaalituottoa.

Koronavuosi laski useiden toimijoiden tuottoja kymmenen vuoden ajanjaksolla, koska finanssikriisiä seurannut hyvä sijoitusvuosi 2010 jäi tarkastelujaksolta pois.

Suurimmat tuotot vuosina 2011–20 keräsivät Kanadan työeläkerahasto CPPIB (9,1 %), Norjan kansainvälinen eläkerahasto SPU (9,0 %) ja ruotsalainen puskurirahasto AP4 (8,6 %). Kaikki kolme ovat tehneet tasaisen vakuuttavaa jälkeä ja hyötyneet vuosikymmenen kestäneestä osakkeiden arvon noususta.

Suomalaisten keskimääräinen vuosituotto kymmenen vuoden ajalta oli keskimäärin 4,4 prosenttia, mikä on reilun prosenttiyksikön verrokkeja (PFZW, ABP, AMF, Alecta) pienempi.

– Myös valuuttakursseilla on oma vaikutuksensa tuottoihin. Erityisesti Norjan SPU on hyötynyt kruunun heikentymisestä suhteessa euroon ja dollariin. Se sijoittaa vain Norjan ulkopuolisiin kohteisiin, joten sijoitusten arvot ovat nousseet kruunumääräisesti mitattuna, kertoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta.

Lopulliseen tulokseen vaikuttavat muun muassa toimijoiden valuutta-alue ja valuuttakurssien vaihtelut sekä sijoitustoimintaa ohjaava sääntely.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)