Vain 44 prosenttia ihmisistä, joilla oli ollut itsemurha-ajatuksia edeltävän vuoden aikana, oli hakenut apua mielenterveyspalveluista. Tämä käy ilmi tuoreesta kyselystä, jossa selvitettiin itsemurha-ajatuksia, mielenterveysongelmia ja terveyspalvelujen käyttöä niiden vuoksi eri alueilla Suomessa.

Aiemmassa tutkimuksessa havaittiin myös, että nuoret hakivat apua huomattavasti useammin kuin vanhemmat ihmiset.

– Työtä mielenterveystietoisuuden lisäämiseksi tarvitaan edelleen. Varsinkin vanhempien ikäryhmien kynnys hakea apua on liian korkea, toteaa johtava asiantuntija Pia Solin THL:stä.

Avun hakemista saattaa vaikeuttaa esimerkiksi mielenterveydenhäiriöihin ja itsemurhiin liittyvä häpeä tai aiemmat kokemukset avun saamisesta terveydenhuollosta.

Tutkimuksen mukaan kuudella prosentilla vastaajista oli ollut itsemurha-ajatuksia edeltävän vuoden aikana. Eri puolilla Suomea luku vaihteli: Pirkanmaalla se oli yli kahdeksan prosenttia, Kymenlaaksossa vain kolme prosenttia.

Mielenterveyspalveluita käytettiin suurelta osin eniten siellä, missä raportoitiin eniten itsemurha-ajatuksia. Itsemurhakuolleisuus oli kuitenkin suurinta Kainuussa ja Pohjois-Savossa, ja näissä maakunnissa mielenterveyspalveluihin hakeutuminen itsemurha-ajatusten takia oli huomattavasti pienempää kuin keskimäärin koko Suomessa.

– Itsemurhien ehkäisy vaatii lisää uusia keinoja. Itsemurha-ajatuksiin täytyy suhtautua vakavasti, eikä itsemurhaa yrittäneitä tule syyllistää tai pitää huomionhakuisina, toteaa THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Vaikeisiin elämäntilanteisiin saatu asianmukainen tuki ehkäisee ongelmien pahenemista ja voi estää myös itsemurhia. Kriisipalveluita pitäisi olla saatavilla kaikkialla Suomessa, ja niistä olisi syytä tiedottaa siten, että jokainen suomalainen tietäisi, mistä ja miten tällaisia palveluja saa omalla alueellaan, Partonen painottaa.

Kyselyssä saatu kuva hoitoon hakeutumisesta saattaa olla todellisuutta parempi, sillä on mahdollista, että mielenterveysongelmista kärsivät vastaavat kyselytutkimuksiin muita harvemmin.

Itsemurha-ajatusten esiintyminen ei aina merkitse hoitoa vaativaa mielenterveyshäiriötä, mutta hoidon tarve on aina arvioitava, kun henkilö kertoo itsemurha-ajatuksistaan.

Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota alueellista tietoa maakuntien terveyspalvelujen kehittämistä varten. Selvityksen perusteella hoitoon hakeutuneiden osuus niistä, joilla on ollut itsemurha-ajatuksia, on hyvä väline arvioida hoidon ulkopuolelle jäävien osuutta. Se ei kuitenkaan yksinään riitä väestön mielenterveyspalvelujen tarpeen arvioimiseen, koska vakavimpiinkaan mielenterveysongelmiin ei välttämättä liity itsemurha-ajatuksia.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)