Yleinen lausahdus on, että suurjuoksijamme Hannes Kolehmainen juoksi Venäjän vallan alaisen Suomen maailmankartalle Tukholman olympialaisissa vuonna 1912 voittamalla kolme henkilökohtaista kultamitalia. Piskuinen Suomi saavuttikin Tukholman olympiakisoista yhteensä yhdeksän kultaista, kahdeksan hopeista ja yhdeksän pronssista mitalia.

Lähes Kolehmaisen veroiseen saavutukseen ylsi kiekonheittäjä ja oikeustieteen ylioppilas Armas Taipale (1890–1976), joka pokkasi matkaansa kaksi henkilökohtaista kultamitalia.

Kiekonheitossa kilpailtiin Tukholmassa ensimmäistä kertaa kahdessa eri kategoriassa. Ensin ratkottiin lajin paremmuus heittämällä kisa paremmalla kädellä, mutta mitalit pantiin jakoon myös molempien käsien yhteistuloksella, ensimmäisen ja viimeisen kerran. Suomella oli Tukholman kiekkokisassa kaksi vahvaa mitalikandidaattia, Taipale ja Elmer Niklander. Suomen kolmas kisaaja oli molempien oppi-isä, Ateenassa vuonna 1906 kultaa voittanut Verner Järvinen.

Taipale johti kisaa kolmen kierroksen jälkeen tuloksella 43,91 ja loppukierroksille pääsi vain kisan kolme kovinta heittäjää. Niklander oli jäänyt niukasti neljänneksi. Taipaleen haastoi amerikkalaiskaksikko Richard Byrd – James Duncan.

”Iso-Armakseksi” ristitty Taipale ei antanut kuitenkaan kilpaveljilleen armoa, vaan tämä 191-senttinen kiekkojätti paiskasi lopulliseksi voittotulokseksi 45,21. Hän paransi olympiaennätystä reilulla neljällä metrillä.

Molempien käsien kisassa loppukierroksille pääsi myös vain kolme parasta heittäjää. Taipale venytti yhteistuloksella 82,86 lähes viiden metrin eron hopealle jääneeseen Niklanderiin. Näin kiekkomiehemme siis heittivät omalla panoksellaan pientä Suomea maailmankartalle.

Niklander sai oman olympiakultansa Antwerpenissä vuonna 1920 ja Taipale säesti häntä tällä kertaa hopeamitalillaan. Taipale kokeili Antwerpenissä myös kuulaa ja osallistui vielä Pariisin kisoihin vuonna 1924. Hän kilpaili kilpauransa aikana erityisen paljon ulkomailla. Taipale tunnettiin myös siitä, että hän antoi limpulle kyytiä ylioppilaslakki päässään.

Lakimieheksi valmistuneen olympiasankarin urheilu-uran jälkeiset vaiheet olivat pitkään tuntemattomia, sillä hän toimi liikemiehenä Yhdysvalloissa vuosina 1923–74. Hän palasi kuitenkin elämänsä ehtoopuolella New Yorkista takaisin Suomeen asuen viimeiset elinvuotensa Turun Ukkokodissa. Turkuun haudattu Taipale sai aikanaan valtiolliset hautajaiset.

Heikki Möttönen