Kerttulinkadun ja Kaarinankadun risteyksessä on Turun seitsemästä kukkulasta yksi. Kukkulalla on kerrottavanaan monta veristä tarinaa, sillä aikanaan Kerttulinmäellä sijaitsi Turun teloituspaikka. Kukkula tunnettiinkin nimellä Hirsipuumäki.

Kerttulinmäki asutettiin Turun kukkuloista ensimmäisenä. Paikalla oli asutusta jo 1300-luvulla. Noista päivistä aina 1700-luvun lopulle asti Kerttulinmäki toimi kaupungin hirttopaikkana. Tuolloin vankilat eivät olleet vielä yleistyneet ja kuolemantuomiot olivat yleisiä.

Tosin Turussa mestauksia nähtiin vain noin joka toinen vuosi. Alemmissa oikeusasteissa kuolemantuomioita jaettiin runsaasti muun muassa henki-, omaisuus-, ja haureusrikoksista. Turun hovioikeus kuitenkin lievensi osan rikoksista sakoiksi. Yleisimmät kuolemantuomioiden täytäntöönpanotavat olivat mestaus tai hirttäminen.

Vasta 1800-luvulla mestaukset lakkasivat. 1820-luvulla keisari Aleksanteri I asetti lain, joka muutti kuolemantuomiot Siperiaan karkotuksiksi.

Ruotsin vallan aikaan asutusta ei Hirsipuumäen ympäristössä pahemmin ollut ja mestaukset näkyivätkin kauas. Ne olivat jopa kansanhupia. Mestauspäivänä paikalla oli yleensä myös kaupungin raati.

Mäellä hirtettyjen ruumiit jätettiin keskiajalla yleisen käytännön mukaisesti varoitukseksi roikkumaan hirsipuuhun, jotta kaupunkiin Hämeen härkätietä matkaavat näkivät jo kaukaa, että kaupungissa joutuu tilille teoistaan. Kun ruumiit olivat aikansa heiluneet tuulessa köysien jatkona, heitettiin ne läheiseen Mätäjärveen. Kirkkomaahan rikollisilla ei ollut asiaa.

Pyövelin asunto on sijainnut ainakin nykyisen Uudenmaankadun varrella sekä Kerttulinmäellä hirttopaikan vieressä. Vaikka monen ihmisen henki oli lopulta pyövelin kädessä, eivät pyövelit itsekään olleet nuhteettomia. Kaupunkilaiset eivät pyöveleistä juuri perustaneet ja ammattiin päätyivät erilaiset pikkurikolliset.

Virkakaudet jäivät usein lyhyeksi erilaisten rikosten vuoksi. 1600-luvulla pyöveleitä erotettiin virasta muun muassa huonon käytöksen, huoruuden ja varkauden vuoksi.

Sittemmin rakennuskanta Kerttulinmäen ympärillä on kasvanut, eikä hirsipuumäki ole enää niin vallitseva elementti kuin aikanaan. Kerttulinmäellä hirttopaikan vieressä on muun muassa nykyinen Kerttulin lukio, joka perustettiin 1912 nimellä Kerttulin koulu.

Myös J. Eskil Hinderssonin suunnitteleman koulun historia on värikäs. Muun muassa Mauno Koivisto on Kerttulin kasvatteja. Lisäksi sotavuosina koulu toimi sairaalana.