Lentoliikenteen määrä Suomen ilmatilassa kasvoi heinä–syyskuussa. Saapuvien ja lähtevien lentojen määrä lisääntyi 3,8 prosenttia vuoden takaisesta, ja kansainvälisten lentojen määrä on palannut pandemiaa edeltävälle tasolle. Samaan aikaan pääteiden liikenne väheni hieman ja ratatyöt vähensivät erityisesti lähijunaliikennettä.

– Suomeen ja Suomesta lennetään kansainvälisiä lentoja jälleen yhtä paljon kuin ennen pandemiaa. Se on tärkeä virstanpylväs matkailulle ja elinkeinoelämän kansainvälisille yhteyksille. Samalla Pietarin alueen ilmatilan sulkemiset osoittavat, kuinka nopeasti kansainvälinen tilanne voi muuttaa lentoliikenteessä liikennevirtoja. Meidän tehtävämme kaikissa liikennemuodoissa on varmistaa, että liikenne sujuu turvallisesti myös reittien, liikennemäärien ja olosuhteiden muuttuessa, sanoo toimitusjohtaja Pia Julin Fintrafficista tiedotteessa.

Lähijunien määrä väheni heinä–syyskuussa kymmenen prosenttia viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta. Kaukojunien määrä kasvoi 2,4 prosenttia ja tavarajunien määrä väheni 1,9 prosenttia.

Laajavaikutteiset ratatyöt vaikuttivat erityisesti pääkaupunkiseudun lähiliikenteeseen. Alueella tehtiin ratatöitä hieman edellisvuotta enemmän, vaikka valtakunnallisesti niiden määrä väheni 4,7 prosenttia. Merkittäviä töitä tehtiin myös Kouvola–Luumäki-välillä sekä Oulun alueella ja sen pohjoispuolella, missä silta- ja rumputyöt rajoittivat junien nopeuksia.

Lähiliikenteen täsmällisyys oli 88,4 prosenttia eli viisi prosenttiyksikköä edellisvuotta heikompi. Kauko- ja tavaraliikenteen täsmällisyys pysyi lähes ennallaan. Kaukoliikenteessä se oli 88,3 prosenttia ja tavaraliikenteessä 94,8 prosenttia.

– Ratatöiden kokonaismäärä ei yksin kerro niiden vaikutuksista liikenteeseen. Vaikka töitä tehtiin valtakunnallisesti hieman viime vuotta vähemmän, niin esimerkiksi pääkaupunkiseudulla oli useita laajavaikutteisia töitä, jotka näkyivät erityisesti lähijunien määrissä. Kauko- ja tavaraliikenteessä sekä junamäärien että täsmällisyyden muutokset jäivät pieniksi, kertoo palvelujohtaja Mikko Aalto Fintrafficin raideliikenteenohjauksesta.

Tieliikenteen määrät pääteillä (valta- ja kantatiet) olivat heinä-syyskuussa hiukan edellisvuotta matalammalla tasolla: liikenteen kokonaismäärä laski 0,8 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Henkilö- ja pakettiautoliikenteen määrä väheni 0,9 prosenttia ja raskaan liikenteen määrä 0,8 prosenttia.

Lentoliikenne Suomen ilmatilassa jatkoi myönteistä kehitystään heinä–syyskuussa. Saapuvien ja lähtevien lentojen määrä kasvoi 3,8 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kotimaan lentoliikenteessä kasvua kertyi 1,7 prosenttia.

Kehitys oli myönteistä myös ylilentoliikenteessä, jossa lentojen määrä kasvoi 3,7 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

– On hienoa, että Suomen ilmatilaan on saatu lisää liikennettä myös muista syistä kuin Venäjän ilmatilan sulkemiseen liittyvistä reittimuutoksista. Vaikka kehitys on myönteistä, olemme ylilentojen määrissä edelleen noin 50 prosenttia pandemiaa edeltävää tasoa alempana. Kansainvälisten lentojen osalta olemme palanneet pandemiaa edeltäviin lukuihin, kertoo Fintrafficin lennonvarmistuksen toimitusjohtaja Raine Luojus.

Suomessa lentoliikenteen määrät jakautuvat vuoden mittaan suhteellisen tasaisesti, eikä kesäkausi aiheuta samanlaista voimakasta liikennepiikkiä kuin monissa muissa Euroopan maissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)