Koko vuoden kestänyt positiivinen trendi jatkui Suomen yrityskauppamarkkinoilla. Päättyneen kolmannen vuosineljänneksen aikana tehtiin 170 kauppaa. Se on korkein kauppamäärä mittaushistorian aikana kolmannella neljänneksellä.

Transaktioiden määrä kasvoi noin 14 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Uuden ennätyksen myötä viimeisen 12 kuukauden (LTM) transaktiomäärä nousi kaikkiaan 751 kauppaan, joka on myös uusi ennätys koko tarkastelujakson aikana.

Tiedot perustuvat konsulttiyhtiö EY:n Transaction Trends -raporttiin, johon kootaan kvartaaleittain tiedot Suomen yrityskauppamarkkinoiden trendeistä. Raportissa ovat mukana kaikki yrityskaupat, joissa on mukana suomalainen kohde tai toinen kaupan osapuolista on suomalainen.

– Vaikka kesäkuukaudet tyypillisesti hiljentävät yritysjärjestelyihin liittyviä aktiviteetteja, vuoden 2026 kolmas neljännes oli kuitenkin Suomen yrityskauppamarkkinalla varsin aktiivinen. Vuoden alusta nähty positiivinen kehitys siis jatkui ja vei yrityskauppamarkkinan jälleen uuteen ennätyslukuun, EY Suomen toimitusjohtaja Mikko Äijälä kommentoi tiedotteessa.

Euroopan keskuspankin syyskuisesta ohjauskorkojen 0,25 prosenttiyksikön nostosta huolimatta yrityskauppamarkkina on ollut nousujohteinen. Myönteisiä signaaleja olivat Suomen bruttokansantuotteen positiiviset kasvuennusteet sekä merkittävät investointihankkeet, kuten Googlen 13 miljardin euron datakeskusinvestointi. Heinäkuisen Nato-kokouksen jälkeen Suomen puolustusministeriö allekirjoitti 12 puolustusteollisuutta vauhdittavaa sopimusta.

Vuoden kolmas neljännes oli vahva kvartaali myös koko Pohjoismaiden yrityskauppamarkkinalla kaikkiaan 879 kaupalla (Q3 2025: 877 kauppaa; Q3 2024: 742 kauppaa). Kasvua vetivät erityisesti Suomi (+18 %) ja Tanska (+8 %), kun taas Norjassa (-12 %) ja Ruotsissa (-3 %) aktiviteetti jäi edellisvuoden vastaavaa kvartaalia matalammaksi. Tanskan vahvan kehityksen myötä maa nousi Norjan ohi Pohjoismaiden toiseksi aktiivisimmaksi yrityskauppamarkkinaksi Ruotsin jälkeen. Suomi puolestaan jatkoi vahvaa kasvutrendiään, vaikka säilyikin kauppamäärillä mitattuna alueen pienimpänä markkinana.

– Loppuvuosi näyttää yrityskauppamarkkinan osalta positiiviselta, vaikka korkojen nousu voi vaikuttaa markkinaan hillitsevästi. Markkinan imu on voimakasta erityisesti siirtymätalouden yrityksissä ja muun muassa datakeskuksiin, energiatransitioon ja teknologiaan liittyen. Myönteinen trendi yrityskauppamarkkinassa näyttäisi limittyvän kohentuneiden talouskasvuennusteiden kanssa, Äijälä sanoo.

Kauppojen määrää tarkastelujaksolla vauhdittivat erityisesti kiinteistö-, hotelli- ja rakennusala, teollisuusala sekä teknologia-, media- ja telekommunikaatioala, joilla nousua oli 52 prosenttia, 21 prosenttia ja 9 prosenttia verrattuna vuoden 2025 vastaavaan kolmannekseen. Kiinteistö-, hotelli- ja rakennustoimiala kirjasi jälleen neljänneksen suurimman absoluuttisen kasvun. Transaktiomäärä nousi 25 järjestelystä vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä 38 järjestelyyn vuoden 2026 vastaavana ajanjaksona. Kasvua tukivat pääomasijoittajien omistamien konsolidaattoreiden toteuttamat yritysostot kiinteistöjen ylläpito- ja talotekniikkamarkkinalla. Tällaisia toimijoita olivat muun muassa Cervi Talotekniikka ja PHM Group.

Yritysjärjestelyjen määrä kasvoi vuoden 2026 kolmannella neljänneksellä näillä kolmella suurimmalla toimialalla sekä terveys- ja hyvinvointialalla ja julkishallinnon toimialalla. Muilla toimialoilla aktiviteetti sen sijaan väheni. Tarkastelujakson suurimmasta yrityskaupasta vastasi Iberdrola SA, joka ilmoitti heinäkuussa hankkineensa 80 prosentin omistusosuuden suomalaisesta sähkönjakeluyhtiö Caruna Networks Oy:stä. Kaupan arvo oli 4,5 miljardia euroa.

Suomalaiset ostajat vastasivat 74 prosentista vuoden kolmannella neljänneksellä julkistetuista yritysjärjestelyistä, kun vastaava osuus viime vuoden kolmannella neljänneksellä oli 68 prosenttia.

– Kotimaisten kauppojen määrä on kasvanut, sillä kotimaisten ostajien aktiivinen kasvutrendi viime vuosilta on jatkunut vahvana, Äijälä sanoo.

Kehitys korostuu erityisesti verrattaessa sitä viimeisten 12 kuukauden (LTM) ostajajakaumaan, jossa pohjoismaisten ja muiden eurooppalaisten ostajien osuus on suurempi ja suomalaisten ostajien osuus vastaavasti pienempi. Nyt päättyneellä neljänneksellä 74 prosenttia ostajista oli kotimaisia, kun verrattuna LTM-tasoon kotimaisten ostajien osuus oli 66 prosenttia. Pohjoismaisten ostajien määrä laski 18 prosenttiin (LTM 22 %), ja muiden eurooppalaisten ostajien määrä oli 5 prosenttia (LTM 8 %).

Ulkomaiset ostajat olivat aktiivisimpia teollisuus sekä teknologia-, media- ja tietoliikenne (TMT) toimialoilla, joilla ne julkistivat vastaavasti 12 ja kymmenen yritysostoa. Esimerkiksi hollantilainen maatalous- ja rakennuskoneiden valmistaja CNH Industrial NV ilmoitti ostavansa suomalaisen pienkuormaajien valmistajan Norcarin. CapMan puolestaan myi markkinointitoimisto Aste Holdingin ruotsalaiselle digitaalisen markkinoinnin toimijalle Eniro Group AB:lle.

Pääomasijottajien osuus Suomen yrityskauppamarkkinoiden aktiivisuudesta pieneni kesäkuukausina aiempiin ajanjaksoihin verrattuna. Pääomasijoittajat toteuttivat 46 transaktiota, joka vastasi 27 prosenttia kaikista toteutuneista kaupoista, ja osuus jäi näin ollen sekä viimeisten 12 kuukauden (LTM) tasosta (32 %) että kolmen vuoden liukuvasta keskiarvosta (31 %).

Sponsor Capital oli kvartaalin aktiivisin pääomasijoittaja. Yhtiö hankki yritysten brändituotteisiin ja henkilöstölahjoihin erikoistuneen Innoflamen, sijoitti ravitsemusalan markkinapaikka Aminopörssiin sekä irtautui työterveyspalveluyhtiö Solo Healthista sen siirtyessä Terveystalon omistukseen. Yksi neljänneksen suurimmista suomalaisia pääomasijoittajia koskeneista järjestelyistä oli Taalerin osallistuminen yhdessä norjalaisen HitecVisionin kanssa Fintoilin 105 miljoonan euron lisärahoituskierrokseen. Lisäksi DevCo Partners toteutti Foundation Equipment Groupin muodostamisen yhtiön neljännen single-asset-rahaston kautta. Järjestelyssä yhdistettiin hollantilainen Dieseko, suomalainen Movax sekä brittiläinen Watson & Hillhouse.

– Vaikka pääomasijoittajien suhteellinen osuus pieneni, niin yleinen aktiivisuus säilyi silti hyvällä tasolla. Monia yrityskauppaprosesseja on myös edelleen liikkeellä sekä myynti- että ostolaidalla. Useat kotimaiset pääomasijoittajat ovat myös nostamassa uusia rahastoja, joka varmasti entisestään luo otollisen maaperän uusille kaupoille myös lähitulevaisuudessa, Markus Vilén, EY-Parthenonin pääomasijoitus- ja strategiapalveluista vastaava partneri sanoo.

Myös Suomen listautumismarkkina oli vuoden kolmannella neljänneksellä hiljainen. IQM oli ainoa ajanjaksolla Helsingin pörssiin listautunut yhtiö. Useita listautumisvalmisteluja kuitenkin julkistettiin, muun muassa UPM Plywoodin, Steady Energyn ja Sensofusionin listautumissuunnitelmat. Oura suunnitteli pörssilistautumista, mutta lykkäsi sittemmin suunnitelmiaan.

Helsingin pörssin osalta neljännes oli positiivinen: OMXH25-indeksi nousi 3,0 prosenttia ja saavutti syyskuussa uuden kaikkien aikojen ennätystason. OMXH25-yhtiöistä parhaiten menestyi Qt Group, jonka osakekurssi nousi 46 prosenttia, toisessa ääripäässä puolestaan Nokian osake laski 22 prosenttia.

Transaction Trends on neljännesvuosittain julkaistava katsaus, jonka tavoitteena on tunnistaa Suomen yritysjärjestelymarkkinoiden trendejä. Tässä julkaisussa käsitellyt transaktiot ovat järjestelyjä, joissa ostaja, kohdeyhtiö tai myyjä sijaitsee Suomessa.

Transaktiotilastot perustuvat Mergermarketin ja EY-Parthenonin tietoihin. Julkisia markkinoita koskevat tiedot ovat peräisin S&P Capital IQ:sta ja Nasdaq Helsingistä. Huomioithan, että tässä artikkelissa esitetyt tiedot perustuvat julkistettuihin järjestelyihin, jotka on kerätty neljännesvuosittain (seuraavan vuosineljänneksen ensimmäisen viikon aikana). Esitettyjä historiallisia tietoja (esimerkiksi vuoden 2025 kolmannen neljänneksen kauppamäärää) ei ole päivitetty vastaamaan mahdollisia muutoksia taustalla olevassa aineistossa, jotka ovat voineet tulla mukaan tiedonkeruun ajankohdan jälkeen.

Pohjoismaiden datasta on poistettu kaupat, jotka näkyvät useamman maan aineistossa, jotta samoja kauppoja ei huomioitaisi useaan kertaan Pohjoismaiden kokonaiskauppamäärässä. Yksittäisten maiden kauppamäärät ovat yhdistetyssä Pohjoismaiden datassa hieman pienempiä kuin maiden omissa aineistoissa, ja kehitysluvut voivat poiketa maakohtaisiin aineistoihin verrattuna.

Transaction Trends -raportin julkaisee EY-Parthenon.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)