Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat heinä-syyskuussa puuta yksityismetsistä 5,4 miljoonaa kuutiota. Ostomäärä oli 13 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Viiden edellisvuoden vastaavan ajankohdan keskiarvoon verrattuna puukauppa jäi kuitenkin reilun viidenneksen pienemmäksi.

Kolmannella vuosineljänneksellä kuitupuun ostomäärä oli 2,5 miljoonaa kuutiota ja tukkipuun 2,2 miljoonaa kuutiota. Viiden edellisvuoden keskiarvoon verrattuna kuitupuun ostot jäivät hieman yli neljänneksen ja tukkipuun ostot vajaan kolmanneksen pienemmiksi.

Kantohinnat säilyivät heinä–syyskuussa pääosin edellisneljänneksen tasolla. Mänty- ja kuusitukin sekä koivutukin hinnat pysyivät lähes ennallaan, kun taas kuitupuun kantohinta laski keskimäärin kaksi prosenttia edellisestä neljänneksestä.

Kantohinnat ovat kuitenkin edelleen korkealla tasolla. Mänty- ja kuusitukin hinnat ovat 15–16 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2022 keskimäärin. Koivutukin hinta on noussut samalla ajanjaksolla yli neljänneksen. Kuitupuun hinta on puolestaan keskimäärin 13 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2022.

Heinä–syyskuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 77 euroa kuutiolta, hinnan vaihdellessa alueittain ja hakkuutavoittain 43 ja 82 euron välillä. Kuusitukin keskihinta oli 83 euroa kuutiolta, ja hinta vaihteli 40 ja 85 euron välillä. Koivutukin keskihinta oli puolestaan 61 euroa kuutiolta 36 ja 65 euron hintavaihteluvälillä. Kuitupuiden keskihinta oli 24 euroa kuutiolta, kun hinta vaihteli 13 ja 32 euron välillä.

Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Hintatasoon vaikuttavat muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, hakkuutapa, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla.

Metsäteollisuuden, kuten muidenkin teollisuudenalojen, investointien näkymät rakentuvat sen varaan, että toimintaympäristö säilyy ennakoitavana. Suomi tarvitsee ratkaisuja, jotka vahvistavat talouskasvua ja kilpailukykyä, eivät vaikeuta niitä.

Syksyn aikana vilkastunut puukauppa kertoo metsänomistajien aktiivisuudesta ja luottamuksesta markkinaan. Se on myönteinen uutinen koko Suomelle, sillä metsäteollisuus luo merkittävää arvonlisää kotimaisista tuotantopanoksista. Kun puu hankitaan suomalaisista metsistä ja jalostetaan suomalaisissa tehtaissa, hyöty jää laajasti kotimaahan metsänomistajille, urakoitsijoille, kuljetusyrityksille, työntekijöille sekä julkiselle taloudelle.

Metsäalalla kasvun edellytys on, että puun saatavuutta ei tarpeettomasti rajoiteta. Siksi metsiin liittyviä päätöksiä valmisteltaessa on arvioitava huolellisesti myös niiden vaikutukset puun saatavuuteen, metsänomistajien kannustimiin ja teollisuuden investointiedellytyksiin.

– Suomella ei ole varaa heikentää omin toimin kilpailuasemiaan aikana, jolloin talouskasvua, investointeja ja uusia työpaikkoja tarvitaan kipeästi. Politiikkatoimien tulee kannustaa aktiiviseen metsänhoitoon, metsien kasvun vahvistamiseen ja uusiin investointeihin. Tuottavaa metsämaata ei tule siirtää laajasti talouskäytön ulkopuolelle, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Sami Oksa painottaa tiedotteessa.

Hyvinvointia ei rakenneta rajoittamalla uusiutuvan kotimaisen raaka-aineen käyttöä, vaan mahdollistamalla investoinnit, työpaikat, vientitulot ja ilmastoa tukevien puupohjaisten tuotteiden valmistus Suomessa myös tulevaisuudessa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)