Sekä tukku- että vähittäiskaupassa myynnin määrä ja liikevaihto ovat kasvaneet viime vuoden syyskuusta lähtien. Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan myynnin kasvavan tänä ja ensi vuonna jopa yli kahden prosentin vuosivauhtia. Kasvu ei kuitenkaan riitä palauttamaan noin 8 000 työpaikkaa, jotka pelkästään viime vuonna katosivat alalta.

Ennakkotietojen perusteella vähittäiskaupan myynnin määrä kasvoi alkuvuonna jopa 3,3 prosenttia, ja ala on kasvanut nyt kymmenen kuukautta peräkkäin. Vaikka Kaupan liitto ennustaa loppuvuoden kasvun olevan alkuvuotta hitaampaa, koko vuoden kasvuprosentti yltää noin 2,5:een. Vähittäiskaupan suurista toimialoista varsinkin tavaratalo- ja hypermarketkauppa sekä sisustuskauppa ovat kasvaneet nopeimmin.

Kotitalouksien odotukset omasta taloudesta vuoden päähän ovat jo pitkän aikavälin keskiarvon tasolla, ja arviot omasta työttömyysuhasta eivät nekään ole enää heikentyneet.

– Työttömyyspelot ovat silti edelleen suuret, mikä on ymmärrettävää, kun työttömyysaste Suomessa on EU-maiden korkein, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja muistuttaa tiedotteessa.

Vaikka sekä vähittäiskaupan että tukkukaupan myynti on kasvanut viime syyskuusta lähtien, kaupan työllisyys jatkaa laskuaan. Viime vuonna koko kaupasta hävisi 10 000 työpaikkaa, joista 8 000 vähittäiskaupasta. Alkuvuoden aikana koko kaupan ala menetti edelleen 5 000 työllistä, vaikka vähittäiskaupassa työllisten määrä jo hieman kasvoi.

– Vähittäiskaupan työllisyyden kasvu kuluneen vuoden aikana on tullut yksinomaan yrittäjien ja yrityksessä työskentelevien perheenjäsenten määrän kasvusta. Palkansaajien määrä on edelleen pienentynyt, Kurjenoja toteaa.

Samalla kun palkansaajien määrä vähittäiskaupassa pieneni alkuvuoden aikana, palkansaajien tekemien työtuntien määrä hieman kasvoi. Pienempi määrä palkansaajia on siis saanut enemmän työtunteja.

– Kuluttajien lisäksi yritykset ovat tällä hetkellä hyvin varovaisia, eivätkä ne välttämättä halua palkata lisää työntekijöitä ennen kuin ovat varmempia myynnin kasvun jatkumisesta, Kurjenoja selittää.

Vaikka vähittäiskaupan kasvu on nyt alkanut, pandemiaa edeltäviin työllisyyslukuihin ei ole paluuta. Kireässä kustannus- ja hintakilpailussa sekä kansainvälisen kilpailun paineessa yritykset sopeuttavat ja tehostavat toimintojaan parantaakseen tuottavuuttaan ja kilpailukykyään.

– Häviävät työpaikat ovat ennen kaikkea suorittavan tason tehtäviä ja tukitoimintoja, joita voidaan korvata tehokkaammalla datan käytöllä sekä automatisaatiolla, digitalisaatiolla ja tekoälypohjaisilla työkaluilla, Kurjenoja kertoo.

Kauppa on edelleen yksityisen sektorin ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Kaupan ala työllistää edelleen lähes 270 000 henkilöä, vaikka työllisten määrä alalla onkin pudonnut jo neljä peräkkäistä vuotta. Nyt ennustettu tulevien vuosien kasvu ei riitä palauttamaan menetettyjä työpaikkoja, mutta poliittisilla päätöksillä voidaan kuitenkin hidastaa ja jopa estää uusien työpaikkojen häviämistä.

– Kun nyt viimein vähittäis- ja tukkukauppa on vuosien jälkeen lähtenyt kasvuun, niin talouskasvua ei saisi heikentää kotitalouksien ostovoimaa leikkaavilla veroratkaisuilla tai perumalla yritysverotusta keventäviä päätöksiä, Kaupan liiton toimitusjohtaja Kari Luoto korostaa.

Luodon mukaan hallituksen tulisi myös nähdä palvelusektorin kasvu-, innovaatio- ja vientipotentiaali nykyistä paremmin.

– Yli puolet Suomen arvonlisästä ja työllisyydestä syntyy yksityisistä palveluista. Kauppa ja muut yksityiset palvelut ovat avainasemassa, jos Suomen työllisyysastetta halutaan nostaa ja turvata kaiken ikäisten – myös nuorten – työpaikkoja, Luoto muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)