Unescon maailmanperintökomitea on hyväksynyt Aalto Works -arkkitehtuurikohteiden sarjan maailmanperintöluetteloon Busanissa Etelä-Koreassa pidetyssä 48. istunnossaan. Kokonaisuus koostuu 13 Aaltojen suunnittelemasta modernin arkkitehtuurin kohteesta eri puolilta Suomea.

Aalto Works edustaa Alvar, Aino ja Elissa Aallon humanistista modernismia ja korostaa arkkitehtuurin roolia hyvinvointiyhteiskunnan rakentumisessa. Samalla se kuvastaa heidän merkittävää vaikutustaan modernin arkkitehtuurin kansainväliseen kehitykseen.

Aalto Works -kokonaisuuteen kuuluvat: Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päätoimitalo ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän yliopiston Aalto -kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä, Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Kolmen Ristin kirkko Imatralla.

– Valinta Unescon maailmanperintöluetteloon on merkittävä kansainvälinen tunnustus suomalaiselle modernille arkkitehtuurille. Se nostaa Aaltojen työn sekä kulttuuriperintömme ja arkkitehtuuriosaamisemme tunnettuutta. Samalla se sitouttaa meidät pitkäjänteiseen kulttuuriperinnön suojeluun, jotta tämä ainutlaatuinen perintö säilyy tuleville sukupolville. Se avaa uusia ovia yhteistyölle ja matkailulle. Toivon, että tämä myös kannustaa ihmisiä läheltä ja kauempaa tutustumaan ainutlaatuisiin Aalto-kohteisiin, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie (kok.).

Aalto Worksin myötä Suomessa on nyt kahdeksan Unescon maailmanperintökohdetta. Näistä seitsemän on kulttuurikohteita ja yksi luontokohde.

Suomen maailmanperintökohteet ovat Suomenlinna (1991), Vanha Rauma (1991), Petäjäveden vanha kirkko (1994), Verlan puuhiomo ja pahvitehdas (1996), Sammallahdenmäen pronssikautinen hautaröykkiöalue (1999), Struven astemittausketju (2005), Merenkurkun saaristo (2006) sekä Aalto Works (2026).

Paimion parantolan maailmanperintöstatus vahvistaa Turun seudun kansainvälistä vetovoimaa

Paimion parantola on yksi modernin arkkitehtuurin tunnetuimmista merkkiteoksista ja keskeinen osa Alvar ja Aino Aallon kansainvälisesti arvostettua perintöä. Kohteen hyväksyminen osaksi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon päässyttä Aalto Works -kokonaisuutta lisää sen tunnettuutta matkailijoiden, median sekä kulttuurin ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden keskuudessa.

– UNESCO:n maailmanperintöstatus on historiallinen tunnustus koko alueellemme. Se nostaa Turun seudun entistä vahvemmin kansainväliselle kartalle ja vahvistaa alueemme vetovoimaa kulttuuri- ja matkailukohteena. Samalla se luo uusia mahdollisuuksia alueen matkailun ja kansainvälisen tunnettuuden pitkäjänteiselle kehittämiselle, sanoo Visit Turku Archipelagon toimitusjohtaja Kristiina Kukkohovi.

Maailmanperintöstatus tukee erityisesti kulttuurimatkailun kasvua. UNESCO:n maailmanperintökohteet ovat maailmanlaajuisesti tunnettuja vetovoimatekijöitä, jotka houkuttelevat matkailijoita, kansainvälistä mediahuomiota sekä uusia investointeja.

– Kansainväliset matkailijat etsivät yhä useammin kohteita, joilla on vahva tarina ja maailmanlaajuisesti tunnustettu kulttuurinen arvo. Paimion parantolan maailmanperintöstatus vahvistaa koko Turun seudun kiinnostavuutta ja tukee myös muiden alueen kulttuurikohteiden kansainvälistä näkyvyyttä, Kukkohovi toteaa.

Maailmanperintöstatus edistää Paimion parantolan pitkäjänteistä kehittämistä kansainvälisenä kulttuuri-, hyvinvointi- ja matkailukohteena. Paimion parantolan säätiö julkisti kesäkuussa yhdessä kansainvälisesti arvostetun norjalaisen arkkitehtitoimisto Snøhettan kanssa laaditun Masterplanin, joka linjaa kohteen tulevaa kehittämistä.

Suunnitelman tavoitteena on rakentaa Paimion parantolasta kansainvälisesti tunnettu kokonaisuus, jossa yhdistyvät hotellitoiminta, hyvinvointipalvelut, kulttuuri sekä kansainvälisen vuoropuhelun ja tapahtumien ympäristö.

Maailmanperintöluetteloon on koottu maailman merkittävimpiä kulttuuri- ja luonnonperintökohteita. Luettelossa on tällä hetkellä yli 1 240 kohdetta eri puolilta maailmaa.

Maailmanperintöluetteloon valittavista kohteista päättää Unescon maailmanperintökomitea, johon kuuluu 21 jäsenvaltiota. Komitea arvioi uusia kohde-esityksiä sekä seuraa maailmanperintökohteiden tilaa ja suojelua.

Ennen ehdokkuutta kohteen tulee sisältyä kansalliseen aieluetteloon. Aieluetteloon kootaan kohteita, joilla arvioidaan olevan erityistä yleismaailmallista arvoa ja jotka voivat tulevaisuudessa olla ehdolla maailmanperintöluetteloon. Aieluetteloa päivitetään noin kymmenen vuoden välein.

Unescon maailmanperintösopimus on vuonna 1972 hyväksytty kansainvälinen yleissopimus, jonka tavoitteena on tunnistaa, suojella ja säilyttää ihmiskunnalle erityisen arvokasta kulttuuri- ja luonnonperintöä. Suomi liittyi sopimukseen vuonna 1987.

Sopimus perustuu valtioiden väliseen yhteistyöhön ja yhteiseen vastuuseen maailman ainutlaatuisen kulttuuri- ja luonnonperinnön säilyttämisestä tuleville sukupolville.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)