Suomi EU:n kärkitasolla digitalisaatiossa

Suomi sijoittui raportissa EU:n kärkeen monilla digitalisaation osa-alueilla. Suomi sijoittui raportissa EU:n kärkeen monilla digitalisaation osa-alueilla. Kuva: Marttiina Sairanen

EU:n komissio on julkaissut 17. kesäkuuta vuosittaisen raportin digivuosikymmenen tilasta vuonna 2026. Raportin mukaan Suomi on digitaalinen edelläkävijä, jolla on vahvat digitaidot, ketterät yritykset ja johtava asema tekoälyssä ja superlaskennassa. EU-maiden Digitaalisen vuosikymmenen ohjausryhmä on julkaissut 7. heinäkuuta yhteisen lausunnon EU:n digivuosikymmen 2030-ohjelman (Digital Decade Policy Programme) uudistamisesta. Osa lausunnosta on valmisteltu Suomen johdolla.

Digivuosikymmenen tilaa kuvaavan raportin mukaan EU:n digitaalinen kehitys on kaksijakoista. Edistystä on tapahtunut erityisesti digitalisaatiossa, perusyhteyksissä sekä pilvi- ja tekoälyteknologioiden käyttöönotossa. Samalla EU kohtaa merkittäviä haasteita osaamisessa, kehittyneiden teknologioiden kehittämisessä ja yritysten kasvussa. ICT-osaajista on pulaa, ja EU on jäljessä esimerkiksi puolijohteissa sekä suurten teknologiayritysten synnyssä.

Kiristynyt geopoliittinen tilanne korostaa tarvetta vahvistaa EU:n teknologista kyvykkyyttä ja suvereniteettia sekä vähentää riippuvuutta ulkomaisista teknologioista. Raportin mukaan kehitystä hidastavat investointien riittämättömyys, markkinoiden pirstaleisuus ja innovaatioiden heikko skaalautuminen. EU:n vuoden 2030 tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suurempia investointeja, tehokkaampaa toimeenpanoa sekä tiiviimpää yhteistyötä EU:n, jäsenmaiden ja yksityisen sektorin välillä.

Suomi sijoittui raportissa EU:n kärkeen monilla digitalisaation osa-alueilla. Suomalaiset yritykset ovat erittäin digitalisoituneita ja Suomen kvantti- ja puolijohde-ekosysteemit ovat edistyneitä. Suomalaisten digitaidot ovat EU:n keskiarvoa vahvemmat ja tietoisuus yksityisyydestä verkossa sekä kyky arvioida verkkosisältöjä kriittisesti ovat korkeat. Sähköiset julkiset palvelut ovat EU:n kärkitasoa ja niitä käytetään laajasti. Suomi on tehnyt merkittäviä investointeja digitaaliseen siirtymään ja digitaalinen infrastruktuuri on vahva. Esimerkiksi 5G-verkko on kattava ja Suomi on julkaissut 6G-tiekartan. Suomessa on myös vahva kyberturvallisuuden taso. Esimerkiksi lähes 80 prosenttia yrityksistä toteuttaa kyberturvatoimenpiteitä. Suomella on myös kattava kansallinen kyberturvallisuusstrategia.

Suomen haasteena ovat kuitenkin muun muassa ICT-osaajien pula, start-up-yritysten määrän lasku sekä väestön altistuminen verkossa disinformaatiolle ja haitalliselle sisällölle. Komission raportissa todetaan, että harvaan asuttujen alueiden yhteyksissä on Suomessa puutteita. Lisäksi muiden EU-maiden tapaan Suomi on riippuvainen Euroopan ulkopuolisista verkkopalveluntarjoajista.

Suomen päivitetty digitalisaatiostrategia Digikompassi sisältää kansalliset digitavoitteet, jotka ovat osin EU-tavoitteita kunnianhimoisempia ja laajempia. Kansalliset tavoitteet ovat linjassa EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kanssa ja valtaosa tavoitteista myös etenee suunnitellusti.

Digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelmassa on asetettu EU:n digitavoitteet vuodelle 2030. Euroopan komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta ohjelman uudelleentarkastelusta, joka on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2027. EU:n jäsenmaiden edustajista koostuva asiantuntijaryhmä Digitaalisen vuosikymmenen ohjausryhmä on laatinut lausunnon ohjelman uudistamistarpeista. Suomi on ollut vastuumaana kirjoittamassa erityisesti digitavoitteiden ja mittareiden päivitystä koskevaa lukua.

Lausunnon mukaan ohjelman päivityksessä tulee huomioida muuttunut geopoliittinen tilanne, turvallisuusympäristö, teknologinen kehitys ja EU-sääntelyn muutokset. Samalla ohjelmalle ehdotetaan uusia painopisteitä: digitaalinen suvereniteetti, kyberturvallisuus, kestävä digitalisaatio ja datan saatavuus ja yhteentoimivuus esimerkiksi tekoälyn kehittämisessä. Lausunnossa painotetaan luotettavia mittareita, käyttäjän näkökulman huomioimista, hallinnollisen taakan keventämistä sekä rahoituksen kehittämistä.

Komissio antaa alkuvuodesta 2027 ehdotuksen digitaalinen vuosikymmen 2030 -ohjelman uudelleentarkastelusta. Sen jälkeen ehdotuksesta neuvotellaan jäsenmaiden kesken.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Skanssissa tanssitaan tonttudiscossa ja ihaillaan kiertäviä sirkustonttuja

Skanssin joulukauden avajaisissa nähdään Lumoavat liekit -tulinäytös.

– Kauppakeskus täyttyy jälleen jouluntunnelmasta, kun joulusesonki julistetaan virallisesti avatuksi lauantaina. Luvassa on muun muassa tonttudisco, sirkustonttuja ja totta kai myös joulupukki on tulossa meille kuulemaan lasten lahjatoiveita, kertoo Kauppakeskus Skanssin kauppakeskuspäällikkö Heli Järvelä tiedotteessa.

Täyttä asiaa: Katunumeroita katujen varsiin

Kyllä on sekä omalla että muiden pukeutumisella väliä. Pukeudun mieluiten tyylikkään rennosti ja pidän siitä kun näen muiden pukeutuvan samoin.

THL: Jatkotartuntojen riski pieni päiväkodin m-rokkotapauksessa

Varsinaissuomalaiseen päiväkotiin liittyvässä m-rokkotapauksessa jatkotartuntojen riski on pieni, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. M-rokko on viruksen aiheuttama infektiotauti, joka voi tarttua ihmisestä toiseen. Tauti ei kuitenkaan tartu helposti, vaan vaatii pitkään kestävän lähikontaktin.

Beaujolais Nouveau myyntiin, valikoima laajenee myös valkoviiniin

Viinimaailman odotettu uuden sadon viinipäivä saa tänä vuonna Alkossa historiallisen käänteen. Alkon valikoimaan saapuu 19. marraskuuta kahden Beaujolais Nouveau -punaviinin rinnalle ensimmäistä kertaa uuden sadon valkoviini, Mâcon-Villages Nouveau. Kuluvan vuoden viineistä tekee poikkeuksellisia myös Burgundin ennätyksellisen aikainen sadonkorjuu. Viinit ovat vähittäismyynnissä Suomessa vain Alkossa.

Juoksuradan tulvavahinkojen korjaus sulkee Paavo Nurmen stadionin kentän

Paavo Nurmen stadionin kentän korjaustyöt alkavat viikolla 48. Tulvassa vaurioitunut juoksurata puretaan, ja kenttä saa uuden pinnoitteen keväällä. Kenttä pysyy suljettuna talven yli. Korjaukset pyritään saamaan valmiiksi toukokuun 2027 aikana.

Matkustajaliikenne tuo Suomeen 1,4 miljardia euroa matkailutuloa vuodessa

Navigate Nordic Maritime Expo 2026 järjestetetään Logomossa 24.–25. marraskuuta.

Ulkomaiset laivamatkustajat tuovat Suomeen vuosittain noin 1,4 miljardin euron matkailutulot ja suomalaisella laivanrakennusosaamisella on vahva asema kansainvälisillä markkinoilla. Luvut kertovat meriklusterin merkittävästä taloudellisesta vaikutuksesta ja kasvupotentiaalista.

Ensol Oy ostanut Etusolar Oy:n koko osakekannan

Ensol Oy on ostanut turkulaisen aurinkosähköjärjestelmiin erikoistuneen Etusolar Oy:n koko osakekannan. Kauppa vahvistaa Ensolin maantieteellistä peittoa ja täydentää yhtiön osaamista sekä palveluvalikoimaa.

Uusi artikkelikokoelma kokoaa 39 asiantuntijan näkemyksen tekoälystä Suomen luovilla ja kulttuurialoilla

Generatiivinen tekoäly on muutamassa vuodessa siirtynyt kokeellisesta teknologiasta osaksi luovan ja kulttuurialan arkea. Teos Tekoäly Suomen luovilla ja kulttuurialoilla – Asiantuntijoiden näkemyksiä nykytilasta ja tulevaisuudesta kokoaa yksiin kansiin 31 kirjoitusta siitä, mitä murros käytännössä tarkoittaa alan tekijöille, organisaatioille ja päätöksenteolle. Moniääninen teos tuo esille sekä mahdollisuuksia että huolenaiheita tekoälystä.

Turun yliopistoon merkittävä lippulaivarahoitus Suomen Akatemialta

Suomen Akatemia myönsi lippulaivarahoituksen kahdelle Turun yliopiston johtamalle lippulaivalle – INVEST Forward! jatkaa ja uutena aloittaa EMOTION-lippulaiva. Lisäksi rahoitus myönnettiin kahdelle lippulaivalle, joissa Turun yliopisto on partnerina.

Kaapelityö ruuhkauttaa Ratapihankatua torstaina illalla

Kaapelityötä tehdään Ratapihankadulla Humalistonkadun risteyksen kohdalla torstaina 19. marraskuuta kello 17.30–23.30. Yksi ajokaista on pois käytöstä Helsingin suuntaan ajettaessa.

Hämeenkadun rakennuspalohälytyksen syynä ”nakit ja muusi”

Hämeenkadulla tehtiin torstaina iltapäivällä keskisuuri rakennuspalohälytys. Pelastuslaitoksen mukaan syyksi selvisi perinteinen ”nakit ja muusi”.

Valtakunnan ykköskuusi saapuu Turun tuomiokirkolle Aurasta

Valtakunnan ykköskuusi saapui viime vuonna Tuomiokirkolle Mynämäen Karjalantieltä.

Turun tuomiokirkon joulukuusi saapuu tänä vuonna Aurasta. Kuusen kuljetus lähtee kohti Turkua keskiviikkona 25. marraskuuta ja saapuu Tuomiokirkontorille arviolta kello 14–16. Kuusen lahjoittavat Marika ja Jaakko Salminen . Sen 727 led-lamppua syttyvät perinteisessä joulunavausjuhlassa lauantaina 28. marraskuuta.

Lasten uimataito kääntynyt nousuun – silti joka kolmas kuudesluokkalainen ei ole uimataitoinen

Suomalaisten lasten uimataito on kääntynyt nousuun koronapandemian aikana tapahtuneen heikkenemisen jälkeen. Keväällä kuudesluokkalaisista 69 prosenttia ja yhdeksäsluokkalaisista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia. Tuore valtakunnallinen tutkimus osoittaa kuitenkin merkittäviä eroja oppilaiden uimataidossa ja vesiturvallisuusosaamisessa. Tutkimusryhmä korostaa koulujen uimaopetuksen ja monipuolisen vesipätevyyden opettamisen merkitystä.

Valinnanvapauskokeilun käyttöä määrittää eniten asiakkaan tyytyväisyys julkiseen terveydenhuoltoon

Lähes puolet valinnanvapauskokeilua käyttäneistä kertoi syyksi sen, ettei ollut saanut julkiselta terveysasemalta aikaa riittävän nopeasti. Kokeilua käyttämättä jättäneillä yleisin syy oli puolestaan tyytyväisyys julkisella terveysasemalla saatuun hoitoon. Kustannuksiin liittyvät huolet korostuivat toimeentulovaikeuksia kokevilla.

Tuore katsaus selvitti vyöruusurokotteen suojavaikutusta muistisairauksilta

Aikakauskirja Duodecim julkaisi 12. marraskuuta katsauksen tähänastisesta tutkimusnäytöstä, jonka perusteella vyöruusurokotuksen saaneilla on pienempi muistisairauksien riski kuin rokottamattomilla tai muun rokotteen saaneilla. Arvioidut tutkimukset olivat luonteeltaan havainnoivia, minkä vuoksi näytön varmuus arvioitiin heikoksi. Asian varmistamiseksi on Suomessa meneillään laaja FinDementia-tutkimus, jossa arvioidaan vyöruusurokotuksen suojaavaa vaikutusta muistisairauksiin.

Ydinvoimalaitokset huollossa, sähkön hinta silti pohjalla

Ydinvoimalaitokset tuottivat sähköä lokakuussa tavanomaista vähemmän, koska kaksi suurta reaktoria oli vuosihuollossa lähes koko kuukauden.

Suomalainen sähkö maksoi lokakuussa poikkeuksellisen vähän, vaikka ydinvoimalaitoksista Loviisa 1 ja Olkiluoto 3 olivat lähes koko kuukauden huollossa. Kuukauden aikana sähköä käytettiin (7,1 TWh) vain 0,8 prosenttia enemmän kuin viime vuoden lokakuussa. Tämä selviää Energiateollisuus ry:n sähkötilastoista.

Hallitus esittää vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärän vähentämistä perustuslaissa

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen perustuslain muuttamisesta. Sen mukaan vaalipiirien vähimmäis- ja enimmäismäärää vähennettäisiin kolmella siten, että vaalipiirejä olisi jatkossa Ahvenanmaan maakunnan vaalipiirin lisäksi vähintään yhdeksän ja enintään viisitoista. Nykyisin perustuslaissa säädetty määrä on 12–18 vaalipiiriä.

Suomen pohjavesien vuosirytmi muuttunut 50 vuodessa – etelässä ja pohjoisessa eri vaikutukset

Etelä-Suomelle ominaiset pohjaveden vuodenaikaisrytmit ovat yleistymässä pohjoisessa. Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Pietari Pöykkö tarkastaa automatisoidun pohjaveden havaintoputken koordinaatteja.

Oulun yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen pitkäaikaistutkimus osoittaa, että Suomen pohjavesien vuosirytmi on muuttunut viimeisten 50 vuoden aikana.

Näköislehti

Urheilu

Puukkokatsomo: Naisten F-liigan derby koittaa

Miisa Turunen.

Naisten F-liigassa pelataan perjantaina 20. marraskuuta kauden ensimmäinen paikalliskamppailu, kun FBC Loisto kohtaa TPS:n Kupittaan palloiluhallissa.

Albin Granlund jatkaa sinimustissa

Albin Granlund.

FC Inter ja Albin Granlund ovat solmineet vuoden mittaisesta jatkosopimuksen, joka pitää puolustaja Turussa myös kauden 2027 ajan.

Missäs oot?: Legenda kaukalon laidalla

Tavoitimme Tuto-legenda Aki Keinäsen torstaina kello 19.10.

Masters-uinnit siirtyvät Impivaarasta Ulpukkaan

Uintikisat siirrettiin Impivaarasta Raisioon Ulpukkaan.

Uinnin Masters-mestaruuskisat piti järjestää Turussa, mutta Impivaaran uimahallin pitkittyneen remontin vuoksi katseet käännettiin kohti Raisiota. Mestaruusuinnit pidetään 20–21. marraskuuta Uintikeskus Ulpukassa.

TPS-kasvatti Oskari Fälden salibandyn MM-miehistöön

Oskari Fälden.

Tampereella joulukuun alussa pelattavien miesten salibandyn MM-kisojen joukkue on valittu. Esa Jussilan valmentamaan joukkueeseen valittiin toiseksi maalivahdiksi nykyään Sveitsissä pelaava TPS-kasvatti Oskari Fälden . Myös toinen TPS-lähtöinen pelaaja, Espoossa nykyään pelaava, Waltteri Vesterinen oli lähellä joukkueeseen pääsyä, mutta hänen kohtalokseen oli jäädä varapelaajien listalle. Kisat pelataan 5.–13. joulukuuta.

Tuto jyrää kovaa vauhtia kohti B-liigaa

Tuton ykkösketju on ollut hurjassa iskussa alkukaudesta. Jos tahti säilyy läpi kauden, keväällä Mestiksen piste- ja maali-ennätykset ovat vaarassa.

Tuton alkukausi jääkiekon Mestiksessä on vahva. Marraskuun maaottelutauolle Tuto lähti sarjakakkosena vain pisteen IPK:ta perässä. 14 ottelusta vain kerran Tuto on jäänyt kokonaan ilman pisteitä. 12 ottelun pisteputken aikana tappioitakaan ei ole tullut kuin kaksi.