Turun keskustassa tehtiin vuonna 2025 noin 22,2 miljoonaa käyntiä, mikä on noin kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Samalla keskustassa viivyttiin aiempaa pidempään ja asiointien määrä kasvoi.

Tuoreen Keskustan Elävyysindeksi -selvityksen mukaan Turun keskustassa vuonna 2025 vieraili päivittäin keskimäärin 60 879 henkilöä. Myös asiointien määrä kasvoi. Vuoden aikana keskustassa tehtiin noin 14,1 miljoonaa asiointia, ja päivittäinen keskiarvo oli 38 694 asiointia. Asiointien osuus kaikista käynneistä oli noin 63,6 prosenttia. Käynniksi lasketaan kaikki vähintään 10 minuutin oleskelut keskustassa mukaan lukien alueella liikkuvat asukkaat ja työntekijät. Asiointi taas kuvaa käyntejä, joissa henkilö havaitaan keskustassa oman koti- ja työsijaintinsa ulkopuolella hänen tullessaan esimerkiksi ostoksille tai palveluiden ja tapahtumien pariin.

Tulokset olivat nousujohteisia myös keskustan elinvoimaa mittaavassa elinvoimaindeksissä, joka tarkastelee erityisesti liiketilojen määrää, niiden käyttöastetta sekä lauantaisin palvelevien liikkeiden osuutta. Tämän mittarin mukaan Turun keskustan elinvoimaisuus on noussut 4,3 prosenttia vuodesta 2023.

– Keskustan kehitys näkyy samanaikaisesti useassa eri mittarissa. Käyntien lisääntyminen, asiointien kasvu ja viipymien piteneminen kertovat siitä, että keskusta toimii yhä vahvemmin sekä arjen asiointiympäristönä että vapaa-ajan viettopaikkana, sanoo Turun kaupungin elinvoimajohtaja Vesa Palander tiedotteessa.

Keskustassa asiointiin käytetty kokonaisaika kasvoi noin neljä prosenttia edellisvuodesta. Asiointiviipymä nousi keskimäärin 46 158 tuntiin vuorokaudessa.

Yksittäisen asioinnin kesto oli keskimäärin 71 minuuttia, eli hieman pidempi kuin vuonna 2024.

– Viipymän kasvu on elinvoiman kannalta keskeinen signaali. Mitä pidempään keskustassa vietetään aikaa, sitä enemmän hyödynnetään palveluita ja sitä vahvemmaksi keskustan rooli kohtauspaikkana muodostuu, Palander toteaa.

Viikon vilkkain asiointipäivä säilyi perjantaina. Myös lauantai ja torstai olivat suosittuja asiointipäiviä. Sunnuntaisin asiointi kasvoi suhteellisesti eniten, vaikka päivä olikin edelleen viikon hiljaisin.

Käynneistä 72 prosenttia tehtiin turkulaisten toimesta, ja 28 prosenttia kävijöistä saapui muualta. Vierailijoita tuli eniten lähikunnista, kuten Kaarinasta ja Raisiosta. Helsingistä ja Salosta saapuneiden kävijöiden määrä kasvoi keskimääräistä enemmän. Kehitykseen on voinut vaikuttaa muun muassa junaliikenteen palautuminen Turun päärautatieasemalle.

Turun keskustan kehittämiseksi on viime vuosina tehty laajasti toimenpiteitä. Kauppatori on uudistunut monipuolisempaan käyttöön, torikannen alle on rakennettu pysäköintitiloja ja ydinkeskustan kiinteistöjä, tapahtumallisuutta ja turvallisuutta on kehitetty määrätietoisesti.

Kehittäminen jatkuu tulevina vuosina muun muassa Kauppahallin korttelissa, jonka asemakaavamuutos mahdollistaa uusia julkisia tiloja, kulkureittejä sekä liike-, toimisto- ja asuintiloja osaksi kaupallista ydinkeskustaa. Myös keskustaa ympäröiviä alueita kehitetään voimakkaasti. Jokirannassa kulttuurirannan hankkeet, kuten uudistuva WAM nykytaiteen museo ja musiikkitalo Fuuga tuovat keskustaan ja joen varteen uusia kävijöitä, vahvistaen alueen vetovoimaa.

– Keskustan kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jota tehdään yhdessä kaupungin, yritysten, kiinteistönomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on rakentaa kokonaisuus, joka kehittyy ajan mukana ja palvelee kaupunkilaisia sekä vierailijoita yhä paremmin tulevaisuudessa, sanoo Turun kaupungin kauppapaikkapäällikkö Hanna Sjöbring.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)