Suomalaiset ovat Euroopan tunnollisimpia pyöräilykypärän käyttäjiä. Maanteiden nopeusrajoituksia suomalaiset sen sijaan noudattavat melko huonosti. Tieliikenteen onnettomuuksien vasteajassa Suomi ylsi ykköseksi. Tiedot ilmenevät liikenneturvallisuuden laajassa tutkimushankkeessa, jossa oli mukana yhteensä 25 EU-maata. VTT edusti Suomea hankkeessa.

– Liikenneturvallisuuden parantaminen on yhteiskunnallinen haaste, joka vaatii ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa päätöksenteon tueksi. Nyt valmistuneen kansainvälisen Trendline-hankkeen tulokset täydentävät onnettomuustilastoja ja auttavat kohdentamaan liikenneturvallisuuden kehittämisen toimenpiteitä, sanoo tiedotteessa Fanny Malin, joka on VTT:n tutkimustiimin vetäjä.

Suomessa kerättiin tiedot kuudesta liikenneturvallisuutta koskevasta tunnusluvusta: Nopeusrajoitusten noudattaminen, turvavyön käytön yleisyys, pyöräilykypärän käytön yleisyys, alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisen yleisyys, ajoneuvokannan turvallisuus sekä aika tieliikenneonnettomuuden ilmoittamisesta siihen, että ensimmäinen pelastusyksikkö saapui onnettomuuspaikalle.

Suomessa tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksissa ensimmäinen pelastusyksikkö saapui paikalle 95 prosentissa tapauksista viimeistään 24 minuutissa ja 50 sekunnissa onnettomuuden ilmoittamisesta. Toisin sanoin, vain viisi prosenttia onnettomuuksista oli sellaisia, joissa aika oli tätä pidempi. Tulos oli paras niiden seitsemän maan joukossa, jotka laskivat tämän tunnusluvun, vaikka maiden väliset tulokset olivatkin hyvin lähellä toisiaan. Ensivasteaika laskettiin Pelastuslaitoksen PRONTO-tilaston tietojen perusteella.

Suomalaisista polkupyöräilijöistä yli 70 prosenttia käytti kypärää tienvarsitarkkailujen perusteella. Kypärän käyttö oli Suomessa yleisintä niistä 17 maasta, joissa tunnusluku laskettiin. Heikoimmassa maassa, eli Hollannissa, vastaava luku oli viisi prosenttia. Pyöräilykypärän käyttö oli kaikissa maissa harvinaisempaa kaupunkialueilla kuin niiden ulkopuolella.

– Myös sähköpotkulautailijoiden kypäränkäytöstä voisi kerätä tietoa helposti samalla, kun havainnoidaan polkupyöräilijöiden kypäränkäyttöä. Tämä lisäisi arvokasta tietoa sähköpotkulautailijoiden turvallisuudesta, Fanny Malin sanoo.

Henkilö- ja pakettiautokuljettajien ajamista alkoholin vaikutuksen alaisena arviotiin Suomessa verkkokyselyllä. Kyselytulosten mukaan 0,5 prosenttia vastaajista kertoi ajaneensa edellisen kolmen päivän aikana satunnaisesti valitulla ajomatkalla niin, että heidän veren alkoholipitoisuutensa saattoi ylittää sallitun rajan. Suomen tutkimustulos oli lähellä poliisin puhallutuskokeisiin perustuvan R-tutkimuksen aineiston tuloksia, jonka mukaan 0,2 prosenttia henkilö- ja pakettiautokuljettajista ajoi yli sallitun rajan. Vain Saksa selvitti indikaattorin samanlaisella menetelmällä ja siellä osuus oli 0,4 prosenttia.

Tutkimustulosten mukaan 59 prosenttia henkilöautoista ajoi Suomessa nopeusrajoitusten mukaan 120 km/h nopeusrajoitetuilla moottoriteillä. Tulos oli neljänneksi paras niistä kahdeksasta maasta, jotka laskivat indikaattorin samalla tavalla. Sen sijaan yksiajorataisilla 80 km/h nopeusrajoitetuilla maanteillä Suomi oli nopeusrajoitusten noudattamisessa huonoin neljän maan joukossa: vain 35 prosenttia henkilöautoista noudatti nopeusrajoitusta. Tulos laskettiin tarkastelemalla liikenteen automaattisten mittausasemien tietoja jonojen ulkopuolella ajavista autoista. Ylinopeudeksi laskettiin vähintään 1 km/h nopeusrajoituksen ylitys.

– Ylinopeus on edelleen merkittävä liikenneturvallisuushaaste Suomessa ja sen ehkäisyyn tulisi panostaa nykyistä enemmän. Siksi jatkosuosituksissa todetaan, että tarvitsemme vaikuttavia toimenpiteitä, kuten valvontaa, viestintää ja infrastruktuuriratkaisuja ylinopeuksien ehkäisemiseksi, Fanny Malin kertoo.

Suomessa turvavyötä käyttivät lähes kaikki eli 97 prosenttia tarkkailluista henkilöautokuljettajista ja -matkustajista. Tulos ei eronnut suuresti tieympäristön mukaan eikä arjen ja viikonlopun välillä. Tulos oli kymmeneksi paras niistä 18 maasta, jotka laskivat tunnusluvun. Hollannilla oli paras tulos, jonka mukaan 99,5 prosenttia käytti turvavyötä. Turvavyön käyttöä kartoitettiin tienvarsitarkkailuilla ympäri Suomen.

Ajoneuvokannan turvallisuutta arvioitiin Euro NCAP -luokitusten avulla. Vuonna 2023 uusista henkilöautoista 89 prosenttia luokiteltiin vähintään neljän tähden autoksi. Osuus oli neljänneksi korkein 14 maan joukossa. Indikaattori oli korkein Ruotsissa, jossa vastaava osuus oli 93 prosenttia.

Vuosina 2023–25 käynnissä ollut Trendline-tutkimushanke (trendlineproject.eu) oli Euroopan komission osarahoittama tutkimushanke, jossa kerättiin ja analysoitiin komission määrittämät tieliikenneturvallisuuden indikaattorit 25 EU maassa. Se oli jatkohanke vuonna 2022 valmistuneelle Baseline-hankkeelle, jossa liikenneturvallisuuden indikaattorit kerättiin koordinoidusti ensimmäistä kertaa.

Suomea edusti Trendline-hankkeessa VTT, joka toteutti indikaattorien tiedonkeruun ja analyysin sekä osallistui menetelmien kehittämiseen yhdessä kansainvälisen konsortion kanssa. Hanketta rahoittivat Euroopan komissio, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Väylävirasto sekä VTT. Suomen ohjausryhmässä oli edustajia VTT:ltä, Traficomista, Väylävirastosta, Liikenneturvasta ja poliisista.

Trendline-hankkeen loppuraportit tarjoavat yhdistelmän kaikkien osallistujamaiden tuloksista ja ne on julkaistu hankkeen kotisivuilla alkuvuonna 2026. Raportti Suomen tuloksista on julkaistu VTT:n julkaisusarjassa viime kesänä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)