Yhä useampi suuryritys hakee kasvua – joka toinen kaavailee merkittäviä yrityskauppoja

Suomalaisten suuryritysten toimintaympäristössä näkyy positiivisia merkkejä. Kuluvalle vuodelle ennakoidaan kysynnän kasvua erityisesti Suomen ulkopuolella, ja investointihalukkuus on varovaisessa nousussa.

Lähes viidennes (19 prosenttia) suomalaisista suuryrityksistä aikoo keskittyä erityisesti toimintansa laajentamiseen ja kehittämiseen tänä vuonna, selviää OP Pohjolan Suuryritystutkimuksesta.

Kasvuun keskittyvien suuryritysten ryhmä kasvoi nyt toista perättäistä vuotta. Muutos on selvä verrattuna kahden vuoden takaisiin pohjalukemiin, jolloin kasvuun keskittyi vain 12 prosenttia yrityksistä.

– Vaikka kasvuhalut eivät yllä vielä Ukrainan sotaa edeltäviin huippulukemiin, myönteinen kehitys jatkuu. Oy Suomi Ab näkee kasvun ajan lähestyvän, OP Yrityspankin toimitusjohtaja Katja Keitaanniemi kiteyttää tiedotteessa.

Tutkimuksesta käy ilmi, että suomalaiset suuryritykset odottavat pääasiallisen liiketoiminta-alueensa kysynnän kasvavan kuluvana vuonna voimakkaammin ulkomailla (kasvua 3,1 prosenttia) kuin Suomessa (0,9 prosenttia). Erityisen vahvaa kasvua yritykset ennakoivat euroalueelle ja Yhdysvaltoihin, kun taas odotukset idän markkinoiden suhteen ovat laskeneet vuodentakaisesta.

Myös toimitusketjujen sijoittumisen osalta suuryritysten suunta on ollut ”lähelle ja länteen” jo useamman vuoden – niin myös tänä vuonna. 30 prosenttia suuryrityksistä arvioi lisäävänsä tuotantoaan lähitulevaisuudessa Suomessa. Seuraavaksi yleisimmin suunnitellaan tuotannon lisäämistä euroalueella (22 prosenttia) ja muualla EU:ssa (13 prosenttia) sekä Yhdysvalloissa (12 prosenttia), mahdollisesti tuontitullien vuoksi.

– Vaikka suuryritykset kilpailevat maailmanlaajuisilla markkinoilla, ne kytkeytyvät muun muassa toimitusketjujensa kautta kotimaisiin pk-yrityksiin. Toteutuessaan kaavailut tuotannon lisäämisestä Suomessa voivatkin tuoda hyvää eri puolille maata, Keitaanniemi sanoo.

Mihin suuryritykset suuntaavat investointinsa? Suuryritystutkimuksesta selviää, että suurin osa yrityksistä keskittää investointinsa tänäkin vuonna nykyisiin liiketoimintoihinsa ja niiden tehostamiseen, ei niinkään liiketoimintojensa laajentamiseen tai uusiin liiketoimintoihin.

Verrattuna edellisvuoteen suuryritykset kaavailevat kuitenkin lisäävänsä selvästi uudistumiseen liittyviä panostuksiaan. Esimerkiksi tuotteiden ja palveluiden parantamiseen sekä täysin uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen aiotaan investoida noin 4 prosenttia viime vuotta enemmän.

Vielä kunnianhimoisempi kasvuprosentti löytyy yritysostoista: niihin ennakoidaan kahdeksan prosenttia suurempia panostuksia kuin edellisvuonna. Tutkimukseen vastanneista suuryrityksistä joka toinen arvioi tekevänsä mahdollisesti tai todennäköisesti merkittävän yritysoston seuraavan 24 kuukauden aikana.

Myös tekoäly puhuttelee suuryrityksiä. Esimerkiksi prosessiensa parantamiseen tekoälyn avulla yritykset budjetoivat keskimäärin yhdeksän prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

– Kasvu ei synny odottamalla vaan tekemällä. Meillä on kasvuvaraa rahoittaa kasvuhaluisia yrityksiä, joilla on rahoituskelpoisia hankkeita, Keitaanniemi sanoo.

Tulokset perustuvat OP Pohjolan vuosittaiseen Suuryritystutkimukseen, joka mittaa suomalaisten suuryritysten näkemyksiä liiketoiminnan ja talouden kehityksestä. Tutkimukseen vastasi 155 johtoryhmätason edustajaa yhteensä 139 suomalaisesta suuryrityksestä tai Suomessa toimivasta suuresta tytäryhtiöstä. Vastaajayritysten yhteenlaskettu liikevaihto on viimeisimpien vahvistettujen tilinpäätöstietojen perusteella 248 miljardia euroa, ja ne työllistävät yhteensä yli 585 000 henkilöä. Aineisto kerättiin syksyllä. OP Pohjola toteuttaa Suuryritystutkimuksen kumppaninaan Aalto-yliopiston professorien perustama NIBS-ajatushautomo. 

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yhdistykset vaikeuksissa yhdistysten luvatussa maassa

Suomi on yhdistysten luvattu maa ja joidenkin mielestä niitä on aivan liikaakin. Monet yhdistykset toimivat jäsenmaksutulojensa ja valtion sekä kuntien avustuksien tuella. Nyt näitä tukia ollaan voimakkaasti leikkaamassa valtion ja kuntien taloudellisten ongelmien vuoksi. Tämä johtanee monien yleishyödyllistenkin yhdistysten toiminnan supistamiseen ellei peräti lakkauttamiseen.

OAJ antoi syksyn neljännen lakkovaroituksen ammattikorkeakouluihin

Ammattikorkeakoulujen työriitaan ei ole vieläkään löytynyt ratkaisua. OAJ antoi 7. syyskuuta syksyn neljännen lakkovaroituksen ammattikorkeakouluihin. Jos sopua ei synny, uusi kolmipäiväinen lakko alkaa 22. syyskuuta.

Rantakäärme luikerteli rivitaloasunnon sähköhellan uumeniin Halisissa

Rantakäärme luikerteli rivitaloasunnon sähköhellan uumeniin Hehtokadulla Halisissa maanantaina illalla.

Pieni tukos voi johtaa suureen vesivahinkoon

Sadevesikourut saa helposti puhtaaksi esimerkiksi pyöreäpäisellä WC-harjalla. Roskien poistaminen niistä ennen pakkasia on tärkeää, jotta roskat eivät jäädy ja tuki vesikouruja.

Sadevesikouruihin kertyvät lehdet ja neulaset voivat aiheuttaa vahinkoja, jotka paljastuvat vasta kuukausien päästä. Alle tunnin huoltotoimella voi välttää tuhansien eurojen korjauslaskun.

Poliisi pysäytti Paraisilla viritetyn mopon, kuski 15-vuotias

Poliisi tapasi sunnuntaina illalla Paraisilla 15-vuotiaan pojan, jonka mopo oli viritetty kulkemaan 95 kilometrin tuntinopeutta. Mopoon oli tehty sellaisia rakenteellisia muutoksia, että se luokitellaan kevytmoottoripyöräksi. Tämä vuoksi poikaa epäillään kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

TPS muistaa entistä puheenjohtajaansa hiljaisella hetkellä

Reijo Toivonen. Kuva on vuodelta 1995.

Turun Palloseuran jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja Reijo Toivonen on menehtynyt 89 vuoden iässä. Toivonen toimi 1970-luvulta aina 1990-luvulle Turun Palloseuran jalkapallojaoston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli seuran miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana mestaruusvuosina 1972 ja 1975.

Kupittaan kärjen kannen rakennustyöt jatkuvat rata-alueella

Kupittaan kärjen joukkoliikennekannen tukitelineen rakennustyöt alkoivat heinäkuussa ja etenevät syyskuussa rata-alueelle. Taustalla kohoaa Taito-kampus, jossa runkotöitä tehdään neljännessä kerroksessa.

Kupittaan ja Itäharjun yhdistävän joukkoliikennekannen rakennustyöt jatkuvat rata-alueella syyskuussa. Työvaiheeseen kuuluu melua ja tärinää aiheuttavaa paalutusta, jota tehdään yöaikaan maanantaista 14. syyskuuta alkaen arviolta noin kahden viikon ajan. Paalutukset jatkuvat päivätöinä arviolta marraskuuhun saakka.

Turussa kuvattu The Last Light of Summer yhdistää muodin, hevostaiteen ja Artukaisten historiallisen miljöön

Aada Uhlgrén ja Guizo da Fareja.

Turussa toteutettu muotihenkinen hevosaiheinen kuvasarja The Last Light of Summer tuo yhteen pohjoismaisen luonnon, pelkistetyn nykytyylin sekä naisen ja hevosen välisen sanattoman yhteyden. Luovan suunnittelijan Aada Uhlgrénin ja valokuvaaja Emilia Hynnisen yhteistyönä syntynyt sarja kuvattiin Artukaisissa, historiallisessa kartano- ja hevosmiljöössä.

Auto ulos Tampereen valtatieltä lentoaseman rampissa, kuski jäi jumiin autoon

Poliisi sai iltapäivällä kolmen jälkeen ilmoituksen kyljellään makaavasta henkilöautosta Tampereen valtatiellä lentoaseman rampissa. Pelastuslaitos on tapahtumapaikalla poliisin kanssa ja irrottaa kuljettajaa autosta.

Eteislepatus aiheuttaa pienemmän aivoinfarktiriskin kuin eteisvärinä

Laaja rekisteritutkimus tuo uutta tietoa kahden yleisen sydämen rytmihäiriön eroista. Tulokset auttavat arvioimaan verenohennuslääkityksen hyötyjä ja haittoja entistä yksilöllisemmin.

Vähäjoen ylittävä kevyen liikenteen silta poissa käytöstä

Vähäjoen ylittävä kevyen liikenteen silta Krapupuistikon kohdalla poissa käytöstä 7.–18. syyskuuta. Sillalla tehdään korjaustöitä.

Kittuisten yhteysaluslaiturin jatkosta keskustellaan sidosryhmien kanssa

Lounais-Suomen elinvoimakeskus on purkamassa Houtskarissa Kittuisten vanhan yhteysaluslaiturin. Laituri on huonokuntoinen ja se on riski Korppoon–Houtskarin väliselle maantielauttaliikenteelle. Yhteysalusliikenteellä ei ole enää käyttöä laiturille. Purkutyön käynnistyttyä elinvoimakeskus sai tietoa laiturin muista käyttötarpeista. Elinvoimakeskus on keskeyttänyt laiturin purkutyöt ja keskusteluja käydään vielä sidosryhmien kanssa ennen töiden jatkumista.

Osa Vuolahdentietä otetaan työalueeksi Kuusistossa

Osa Vuolahdentietä otetaan työalueeksi Kuusistossa keskiviikosta 9. syyskuuta lähtien. Järjestelyn arvioidaan kestävän muutaman viikon ajan.

Älylasit mullistavat yritysvakoilun

Älylasit päässä pahantahtoinen toimija voi kerätä toimitiloista hetkessä tietoa esimerkiksi näytöiltä, kulunvalvontakäytännöistä ja kohtaamiltaan ihmisiltä. Älylasien kautta tietoja voi päätyä myös tahattomasti vääriin käsiin. Työpaikoilla on nyt aika herätä pohtimaan riskejä, sanovat LähiTapiolan asiantuntijat.

Alkoholista kannattaa luopua jo raskautta suunnitellessa

Varhainen kehitysvaihe on erityisen herkkä, ja alkoholi voi vaikuttaa sikiön kehitykseen jo aivan raskauden alussa.

Alkoholista luopuminen jo raskautta suunniteltaessa on tärkeä tapa suojata kehittyvää lasta. Asiasta muistutetaan FASD-päivänä 9. syyskuuta, jolloin alkoholinmyynti aloitetaan yhdeksän minuuttia tavallista myöhemmin.

Sähköautojen kysyntä ennätysvahvaa

Elokuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 51,6 prosenttia oli täyssähköisiä. Heinäkuu oli historiallisesti ensimmäinen kerta Suomessa, kun kuukausitasolla yli puolet uusista ensirekisteröidyistä autoista oli täyssähköisiä.

Ero tapahtuu yhä useammin jo vauva-aikana

Perheet tarvitsevat matalan kynnyksen tukea vauva-aikana.

Yhä useampi vanhempi eroaa jo raskausaikana tai lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Ilmiö näkyy Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa, joissa apua saaneiden määrä on kasvanut tänä vuonna lähes viidenneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pikkulapsiperheiden lisääntyvät erot kertovat kasvavasta kuormituksesta elämänvaiheessa, jossa vanhemmuus, työelämän paineet ja taloudellinen epävarmuus kasaantuvat samaan aikaan.

Kuluttajalla uusi mahdollisuus saada hajonnut laite korjatuksi

Tavaran valmistajalla voi olla velvollisuus korjata esimerkiksi normaalin kulumisen vuoksi vioittunut kodinkone myös silloin, kun kuluttajalla ei ole kuluttajansuojalain tai takuun perusteella oikeutta maksuttomaan korjaamiseen. Valmistaja voi periä korjauksesta kohtuullisen maksun.

Näköislehti

Urheilu

TPS muistaa entistä puheenjohtajaansa hiljaisella hetkellä

Reijo Toivonen. Kuva on vuodelta 1995.

Turun Palloseuran jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja Reijo Toivonen on menehtynyt 89 vuoden iässä. Toivonen toimi 1970-luvulta aina 1990-luvulle Turun Palloseuran jalkapallojaoston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli seuran miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana mestaruusvuosina 1972 ja 1975.

Mika Kuronen kohtaa Rami Hietaniemen karate combat -säännöillä

Mika Kuronen.

Hamara MMA:n promoottori Mika Kuronen ottelee 12. syyskuuta Helsingissä. Vastaansa Kuronen saa kreikkalaisroomalaisen painin MM-pronssimitalisti Rami Hietaniemen , joka on viritellyt viime aikoina vapaaottelu-uraa. Hietaniemen debyytti peruuntui aiemmin kesällä selkäongelmien vuoksi.

Inter varmisti itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin

Inter on jo varmistanut pääsyn europelien karsintoihin ensi kaudella.

FC Inter voitti lauantaina Suomen Cupin ja varmisti sen myötä itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin.

Otteluanalyysi: Interille Suomen Cupin voitto maratonottelussa

Alie Conteh teki voittomaalin Suomen Cupin finaalissa.

Inter kaatoi HJK:n Suomen Cupin finaalissa Tampereella. Mestaruus oli Interin seurahistorian kolmas. Interillä on edelleen mahdollisuus myös kotimaiseen triplaan, sillä talvella Inter voitti Liigacupin.

Tomi Kalliosta Jääkiekkoleijona numero 290

Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallituksen asettama aatelointitoimikunta on valinnut kuusi uutta Jääkiekkoleijonaa. Uusiksi Jääkiekkoleijoniksi numeroilla 287–292 valittiin Marko Anttila , Valtteri Filppula , Juuso Hietanen , Tomi Kallio , Sami Lepistö ja Jukka Toivakka . Viimeksi mainittu valittiin vaikuttaja-kategoriassa Jääkiekkoleijonaksi. Muut saivat kunnian pelaajaurien meriittien vuoksi.

Puukkokatsomo: Interin väkevä vuosi

Alie Conteh, Ilari Kangasniemi ja Jussi Niska.

Vaikka Inter ei Konferenssiliigan liigavaiheeseen selvinnytkään, oli joukkueen suoritus kansainvälisissä otteluissa erinomainen. Vastaava menestys on ollut turkulaisittain äärimmäisen harvinaista.