Monet eläimet kokevat ilotulitteiden paukkeen, ujelluksen ja valonvälähdykset uhkaaviksi ja voivat stressaantua niistä useiksi päiviksi. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY kehottaa eläinten omistajia varautumaan huolella vuodenvaihteeseen – ja toivoo mahdollisimman monen viettävän uudenvuodenaattoa ilman ilotulitteita.

Uudenvuodenaattona koirat kannattaa ulkoiluttaa hyvissä ajoin ennen ilotulituksen alkua ja pitää sisätiloissa ilotulituksen ajan. Koiraa ei pidä koskaan ottaa mukaan katsomaan ilotulitusta, sillä se voi riistäytyä paniikissa taluttimesta ja karata. Karanneesta eläimestä on aina tehtävä katoamisilmoitus paikalliselle löytöeläintalolle.

Paukkuarkaa eläintä ei pidä jättää yksin kotiin. Säikyn eläimen oloa voi kotioloissa helpottaa vetämällä verhot ikkunoiden eteen ja pitämällä asunnossa päällä valoja, jotka hälventävät ilotulitteiden kirkkaita leimahduksia. Myös musiikin soittaminen vaimentaa pauketta ja voi rauhoittaa eläintä. Eläimelle on lisäksi annettava mahdollisuus vetäytyä piilopaikkaan, kuten sängyn tai hyllyn alle.

Tärkeintä on, että kotiväki suhtautuu tyynesti paukutteluun ja osoittaa siten kaiken olevan normaalisti. Peloissaan olevan ja levottomasti käyttäytyvän kissan tai koiran ympärillä ei kannata hössöttää ja hääriä, sillä omistajan huolestuneisuus lisää lemmikin ahdistuneisuutta. Jos kissa tai koira on erityisen paukkuarka ja panikoi useita päiviä, helpotusta voi hakea esimerkiksi apteekissa myytävistä rauhoittavista suihkeista tai eläinlääkärin vastaanotolta.

Erityisen paljon ilotulitteista stressaantuvat saaliseläimiin lukeutuvat hevoset. Siksi hevoset on siirrettävä hyvissä ajoin ennen kello 18:aa sisätiloihin. Ratsastustalleilla ilotulitus voi aiheuttaa ongelmia, sillä hevonen on laumaeläin ja yhden hevosen pelkotila voi tarttua muihin hevosiin.

Peloissaan oleva hevonen voi pyrkiä pakoon karsinastaan ja rynnätä päin seiniä ja hypätä pystyyn. Tallinpitäjien onkin syytä varmistaa, että hevonen ei voi satuttaa itseään mihinkään karsinassa. Lisäksi tallissa on suositeltavaa päivystää ilotulituksen ajan. Joskus hevoset saattavat säpsähdellä vielä vuodenvaihdetta seuraavanakin päivänä. Ilotulitus muodostaa siksi riskin myös hevosten kanssa toimiville ihmisille.

Ilotulitteista voivat stressaantua yhtä lailla tuotantoeläimet. Eläinten pitäjien tulee varmistaa, etteivät eläimet paniikissa vahingoita itseään pitopaikan rakenteisiin tai pääse karkuun laitumelta. Myös monet luonnoneläimet kärsivät ilotulitteista, joiden pauke ajaa ne yleensä liikkeelle. Ajoteille ajautuneet eläimet voivat aiheuttaa kolaririskin, mikä vaarantaa eläinten lisäksi myös ihmiset.

Ilotulitteiden eläinmaailmalle aiheuttama haitta ei pääty paukuttelun loppumiseen. Maastoon jää joka vuosi ilotulitteiden jäännöksiä, jotka voivat vahingoittaa eläimiä. Koirat saattavat pureskella ilotulitteiden hylsyjä tai vahingoittaa tassunsa sirpaleisiin tai muihin juhlinnan jäämiin. Rakettien rippeet voivat vahingoittaa myös laiduntavia eläimiä. Lisäksi raketeista irtoavaa muovia, puukeppejä ja muita jäämiä voi päätyä laitumelta rehun joukkoon ikävin seurauksin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)