Rokotteet saavat imusolmukkeessa aikaan rokotevasteita jo ensimmäisten tuntien aikana. Turun yliopiston ja InFLAMES-lippulaivan tutkijat havaitsivat, että lihakseen annosteltu rokote alkaa vaikuttaa imusolmukkeen rakennesoluihin lähes välittömästi.

Imusolmukkeet ovat keskeinen osa ihmisen immuuni- eli puolustusjärjestelmää, jonka pääasiallinen tehtävä on torjua infektioita. Rokotteiden teho perustuu niiden kykyyn käynnistää imusolmukkeessa tapahtumat, jotka johtavat taudinaiheuttajilta suojaavan immuunivasteen kehittymiseen.

Turkulaistutkijat havaitsivat, että ensimmäisiä imusolmukkeessa rokotteelle altistuvia soluja ovat imutieonteloiden pintasolut ja muut rakennesolut. Rokottamisen jälkeen rakennesoluissa tapahtui jo muutamassa tunnissa lukuisia muutoksia sekä geeni- että proteiinitasolla, mikä vaikutti imusolmukkeen toimintaan.

Rakennesolujen muutokset ilmenivät jo ennen kuin rokotuksen synnyttämä suojaava immuunivaste alkoi muodostua. Tutkijat havaitsivat myös, että erilaiset rokotteet aktivoivat rakennesoluja eri tavalla.

– Yleinen käsitys on ollut, että valkosolut alkavat kuljettaa rokotteen vaikuttavia aineita lihaksesta imusolmukkeeseen vasta noin puolen vuorokauden kuluttua rokotuksesta. Uudet tutkimustuloksemme osoittavat, että imusolmukkeen rokotevaste alkaa paljon aikaisemmin ja antigeeniä eli rokotteen vaikuttavia aineita esittelevät valkosolut saapuvatkin muuttuneeseen ja edeltä valmisteltuun kudosympäristöön. Tämä tukee immuunivasteen syntyä, kertoo tutkimuksen pääkirjoittaja, Suomen Akatemian tutkijatohtori Ruth Fair-Mäkelä tiedotteessa.

– Oli jännittävää havaita, miten erilaisia vasteita eri rokotetyypit aiheuttivat. Yksi rokotetyyppi esimerkiksi vaikutti hyvin suoraan tiettyihin imutieonteloiden pintasoluihin. Toinen rokotetyyppi puolestaan käynnisti aiemmin tuntemattoman ilmiön eli eosinofiilisten valkosolujen kertymisen imusolmukkeeseen, Fair-Mäkelä kertoo.

Fair-Mäkelä painottaa, että vaikka tutkimusryhmä käytti koemalleissa COVID-19 rokotteita, he eivät tutkineet niiden tehoa tai turvallisuutta.

– Halusimme ymmärtää rokotusvasteen alkuvaiheiden immunologiaa, ja löysimmekin rakennesoluille aivan uusia ulottuvuuksia siinä. Jatkossa pyrimme selvittämään, olisivatko tietyntyyppiset rakennesolujen muutokset erityisen hyödyllisiä halutun rokotusvasteen saamiseksi, toteaa tutkimusta johtanut professori, InFLAMES-ryhmänjohtaja Marko Salmi.

Tutkimus on julkaistu Science Immunology -tiedelehdessä. Tutkimukseen osallistui 13 tutkijaa ja sitä ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, InFLAMES-lippulaiva, Sigrid Juseliuksen säätiö, Sakari Alhopuron säätiö sekä Instrumentariumin tiedesäätiö.

InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)