LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotietojen mukaan palovahingot lisääntyivät viime vuonna. Kehityspäällikkö Teppo Rainingon mukaan pelastuslain uudistus parantaa palovaroittimien toimintavarmuutta, mutta ei poista asukkaan vastuuta palojen ennaltaehkäisyssä.

Palovahingot ja niistä maksetut korvaukset kasvoivat vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023, selviää LähiTapiolan kotivakuutuksen vahinkotiedoista.

Yksi viime vuonna lisääntyneistä vahingoista olivat laitevian aiheuttamat palovahingot, kuten esimerkiksi astianpesukoneen tai pyykkikoneen syttyminen palamaan. Samaan aikaan LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan lähes puolet (46 %) suomalaisista kertoo jättäneensä astianpesukoneen tai pyykkikoneen päälle poistuessaan asunnosta, vaikka tiesi tähän liittyvästä vahinkoriskistä. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.

– Nämä koneet ovat sähkölaitteita siinä missä muutkin, vaikka pesutilassa vettä pyöriikin. Laite voi alkaa kärytä tai syttyä palamaan, vaikka se ei olisikaan oireillut aikaisemmin. Sen sijaan ei pitäisi olla yllättävää, että palo pääsee leviämään nopeasti, jos kotona ei ole ketään tekemässä alkusammutusta, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisystä vastaava kehityspäällikkö Teppo Raininko tiedotteessa.

Viidesosa suomalaisista kertoo kuivattaneensa vaatteita tai säilyttäneensä tavaroita saunassa, ja lähes yhtä suuri osa (17 %) kertoo säilyttäneensä esimerkiksi astioita tai kahvinkeitintä lieden päällä. Jopa lähes kolmasosa (32 %) kertoo jättäneensä palovaroittimen toimivuuden tarkistamatta riittävän usein. Alle 25-vuotiaista vastaajista näin kertoi tehneensä lähes puolet (46 %).

– Jos ihminen ei tunne ketään, jonka saunasta tai keittiöstä on alkanut tulipalo, on helppo ajatella, ettei se osu omallekaan kohdalle. Kodin turvallisuuteen liittyvät toimenpiteet voivat tuntua vaivalloisilta, mutta se vasta vaivalloista onkin, kun joudutaan korjaamaan tulipalon jälkiä.

Pelastuslaki uudistui vuoden 2024 alusta siten, että vastuu palovaroittimien hankinnasta ja kunnossapidosta siirtyy asukkaalta rakennuksen omistajalle eli monessa tapauksessa taloyhtiölle. Muutokselle asetettiin kahden vuoden siirtymäaika, eli taloyhtiöiden on otettava vastuu varoittimista viimeistään tämän vuoden kuluessa.

– Esimerkiksi kerrostalossa yhden asukkaan toimimaton palovaroitin voi vaarantaa myös naapurin turvallisuuden, vaikka tämä olisi huolehtinut omasta varoittimestaan hyvin. Tämän takia on hyvä, että taloyhtiöissä vastuu palovaroittimista siirtyy taloyhtiölle, Raininko sanoo.

Raininko korostaa, että asukkaan ei pidä siirtymäajan jälkeenkään tuudittautua odottamaan taloyhtiön edustajaa paikalle testaamaan palovaroittimen toimivuutta.

– Kannattaa jatkossakin itse testata, että palovaroittimet toimivat. Asukkailla on myös lain mukaan velvollisuus ilmoittaa asunnon omistajalle palovaroittimen vioista. Omatoiminen testaaminen ei kannata ainoastaan siinä tapauksessa, jos keittiöjakkaralle kiipeäminen muodostaa liian suuren riskin esimerkiksi iän tai kunnon puolesta. Toki, jos palovaroittimia uusitaan, on olemassa sellaisia varoittimia, joissa testinappi on mahdollista asentaa valokatkaisimien korkeudelle.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön arvion mukaan pelastuslain uudistus koskee noin 1,5 miljoonaa huoneistoa ja laskennallisesti noin 2,25:tä miljoonaa palovaroitinta.

Kyselyyn vastasi 1 053 henkilöä ajalla 26.4.–2.5.2024. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)