Metsänviljelyssä on tapahtunut muutoksia viime vuosina. Talousmetsissä hakkuun jälkeen istutetaan tai kylvetään kasvamaan eniten mäntyä. Suomen metsäkeskukseen viime vuonna saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten mukaan jo yli puolet metsistä aiottiin uudistaa männylle. Kuusen osuus oli 44 prosenttia ja rauduskoivun yli viisi prosenttia. Muita puulajeja käytetään talousmetsien uudistamisessa vain pieniä määriä.

Metsän uudistamisessa käytettävät puulajit vaihtelevat paljon alueittain. Pohjois-Suomessa suosituin puulaji on mänty. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan Lapin metsistä valtaosa uudistetaan männylle. Sen sijaan Kanta-Hämeen metsistä vain alle viidesosa ilmoitettiin uudistettavaksi männylle. Päijät-Hämeessä ja Etelä-Savossakin männyn osuus oli selvästi alle kolmannes.

– Kuusta käytetään vähemmän kuin aiemmin ja rauduskoivua enemmän. Tämä voi johtua siitä, että metsänomistajat tietävät metsätuhoriskistä kuusikoissa. Puulajien valikoimaa on suositeltavaa lisätä myös monimuotoisuuden vuoksi, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Kuusta viljellään eniten Kanta-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä. Kuusen käyttö metsän uudistamisessa on kuitenkin selvästi vähentynyt näissäkin maakunnissa viime vuosina.

Viime vuonna rauduskoivua istutettiin metsän uudistusaloille hieman aiempaa enemmän. Metsänomistajia kiinnostavat jalostetut rauduskoivun taimet, jotka kasvavat nopeasti.

– Rauduskoivun yleistymistä on rajoittanut pelko hirvituhoista sekä huoli taimien saatavuudesta. Nykyisin rauduskoivun taimia saa taimitarhoilta hyvin ja monet metsänomistajat ovat lisänneet tietoisesti lehtipuun määrää metsissään. Odotuksena on, että rauduskoivun viljely lisääntyy eteläisessä Suomessa tällä vuosikymmenellä, Remes sanoo.

Metsänkäyttöilmoitusten mukaan rauduskoivua viljellään eniten Päijät-Hämeessä, Uudellamaalla ja Etelä-Savossa. Pohjois-Suomessa sekä suovaltaisissa maakunnissa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla, rauduskoivun käyttö on vähäistä.

Harvinaisempia puulajeja, kuten hieskoivua, tervaleppää ja tammea, käytetään metsän uudistamisessa vain vähän. Näitä puulajeja istutetaan usein pääpuulajien joukkoon, kun halutaan kasvattaa sekametsää. Harvinaisemmista puulajeista istutetaan eniten lehtikuusta.

Suomen metsäkeskukseen tuli viime vuonna metsänkäyttöilmoituksia uudistushakkuista yli 200 000 hehtaarin alalle. Metsänkäyttöilmoitukseen merkitään puulaji, jolla metsä uudistetaan hakkuun jälkeen. Ilmoitukseen merkitään myös se, uudistetaanko metsä istuttamalla, kylvöillä vai luontaisesti. Metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitettu puulaji ja uudistamistapa voivat muuttua esimerkiksi taimien saatavuuden mukaan.

Yli kaksi kolmasosaa metsän uudistamisista suunniteltiin tehtäväksi istuttamalla puuntaimia. Kolmasosa uusista taimikoista perustetaan siementen kylvöllä tai luontaisesti uudistaen. Luontaisessa uudistamisessa taimet syntyvät uudistusalalle jätettävien puiden tai reunametsien puiden siemenistä.

Metsänkäyttöilmoitusten mukaan istutusta tehdään suhteellisesti eniten Kanta-Hämeessä, Päijät-Hämeessä, Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Vähiten istutuksia tehdään Lapissa, jossa alle kolmannes metsistä ilmoitettiin uudistettavan istuttamalla.

– Pohjois-Suomessa sekä Etelä-Keski-Pohjanmaalla on paljon lajittuneita hiekkakankaita sekä karuhkoja suometsiä, joiden uudistaminen männylle kylväen tai luontaisesti on kannattava tapa perustaa taimikko. Luontaista uudistamista käytetään yleisesti myös Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Uudellamaalla rauduskoivun osuus luontaisesta uudistettavasta alasta on noussut viime vuosina lähes neljännekseen, toteaa rahoituksen ja tarkastuksen palvelupäällikkö Aki Hostikka Suomen metsäkeskuksesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)