Autoveron tuotto laski 22 prosenttia viime vuonna

Verohallinnon tuoreiden tilastojen mukaan autoveron tuotto valtiolle oli viime vuonna 298,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 84,4 miljoonaa euroa (-22,1 %) vähemmän kuin vuonna 2023. Verotettujen ajoneuvojen lukumäärä laski edellisvuoteen verrattuna noin 25 000:lla (-15,8 %), ja oli noin 134 000.

Viime vuonna autoverotetuista ajoneuvoista 64,7 prosenttia oli uusia. Uusien ajoneuvojen määrä laski noin 16 200:lla (-15,7 %) ja käytettyjen ajoneuvojen noin 9 000 kappaleella (-16,0 %).

Yksittäisen ajoneuvon autoveron suuruuteen vaikuttavat ajoneuvon verotusarvo ja päästötaso. Uusista kokonaan sähkökäyttöisistä henkilö- ja pakettiautoista ei tarvitse maksaa autoveroa.

– Autoveron tuoton pienentymistä selittää se, että autoverotettujen ajoneuvojen määrä on vähentynyt. Lisäksi autokanta on sähköistynyt sekä polttomoottoriautojen päästötasot laskeneet, menettelypäällikkö Tapio Rouhiainen Verohallinnosta sanoo tiedotteessa.

Bensiinikäyttöisten henkilöautojen osuus maksuunpannun autoveron kokonaismäärästä oli 47,7 prosenttia (142,2 miljoonaa euroa) ja dieselkäyttöisten henkilöautojen osuus 12 prosenttia (35,7 miljoonaa euroa). Maksuunpannun autoveron määrästä vain 1,7 prosenttia (5,2 miljoonaa euroa) kertyi sähköajoneuvoista, vaikka autoverotetuista ajoneuvoista 28,3 prosenttia oli sähkökäyttöisiä.

– Syynä tähän on uusien täyssähköautojen verottomuus, eli veroa maksettiin vain vanhemmista sähköautoista. Mutta vaikka sähköautoista ei makseta autoveroa, ne ovat mukana autoverotuksen tilastoissa, koska myös sähköautoista tehdään autoverotuspäätös, Rouhiainen selittää.

Käyttövoiman mukaan tarkasteltuna korkein keskimääräinen autovero vuonna 2024 oli uusilla dieselkäyttöisillä henkilöautoilla (5 702 euroa) ja toiseksi korkein käytetyillä dieselkäyttöisillä henkilöautoilla (3 679 euroa).

Osaltaan autoverotuoton laskua selittää myös se, että käytettyjen ajoneuvojen autoveroilmoitusten käsittelyruuhkat on saatu Verohallinnossa purettua, minkä ansiosta aiemmilta vuosilta ei siirtynyt tapauksia maksettavaksi vuoden 2024 aikana.

Uusista ajoneuvoista maksuunpantiin autoveroa vuonna 2024 yhteensä 223,7 miljoonaa euroa, mikä on 75 prosenttia autoveron kokonaismäärästä.

Autoverotetuista uusista henkilöautoista 44,5 prosenttia oli vuonna 2024 bensiinikäyttöisiä, kun mukaan luetaan myös ajon aikana latautuvat bensiinihybridit. Bensiinikäyttöisistä uusista henkilöautoista autoveroa määrättiin yhteensä 119,7 miljoonaa euroa (68,7 % uusien henkilöautojen autoverosta).

Uusista henkilöautoista toiseksi suurin osa (29,3 %) oli vuonna 2024 sähköautoja (vastaava osuus 33,2 % vuonna 2023). Uusien sähköautojen osuuden lasku johtui siitä, että vuonna 2023 sähköautoja rekisteröitiin poikkeuksellisen paljon, kun autotehtaiden toimituksia viivästyttänyt komponenttipula helpotti.

Vuoteen 2021 verrattuna lataushybridien ja sähköautojen yhteenlaskettu osuus autoverotetuista uusista henkilöautoista kasvoi 29,9 prosentista 49,8 prosenttiin. Bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen yhteenlaskettu osuus puolestaan pieneni samalla ajanjaksolla 69,2 prosentista 49,8 prosenttiin.

Käytetyistä ajoneuvoista maksuunpantiin autoveroa vuonna 2024 yhteensä 74,6 miljoonaa euroa, mikä on 25 prosenttia autoveron kokonaismäärästä.

Vuoden 2024 aikana autoverotetuista käytetyistä henkilöautoista suurin osa (41,1 %) oli lataushybridejä. Käytetyistä lataushybrideistä kertyi vuonna 2024 veroa 20,9 miljoonaa euroa (33,4 % käytettyjen henkilöautojen autoverosta)

Sähköautojen osuus autoverotetuista käytetyistä henkilöautoista kasvoi selvästi vuonna 2024 ja oli 34,6 prosenttia (vuonna 2023 28,6 %). Käytetyistä sähköautoista kertyi autoveroa 5,1 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Vuoteen 2021 verrattuna lataushybridien ja sähköautojen yhteenlaskettu osuus autoverotetuista käytetyistä henkilöautoista kasvoi 25,5 prosentista 75,7 prosenttiin. Bensiini- ja dieselkäyttöisten henkilöautojen yhteenlaskettu osuus vastaavasti pieneni 72,5 prosentista 23,4 prosenttiin.

Yleisimmät ajoneuvomerkit vuonna 2024 olivat Toyota (12,5 % kaikista autoverotetuista ajoneuvoista), Volvo (10,9 %), Volkswagen (9,5 %), Mercedes-Benz (8,1 %), Skoda (6,8 %), BMW (6,4 %) ja Tesla (5,7 %), kun mukaan luetaan sekä uudet että käytetyt ajoneuvot.

Sähköajoneuvojen yleisimmät merkit olivat puolestaan Tesla (20,3 % kaikista sähköautoista), Volkswagen (11,2 %) sekä Volvo (11,2 %). Autoverotetuista Tesloista uusia oli 48,7 prosenttia, sähkö-Volkswageneista 63,9 prosenttia ja sähkö-Volvoista 92,4 prosenttia.

Autovero on kertaluonteinen vero, joka maksetaan Suomessa ensimmäistä kertaa rekisteröitävistä tai käyttöönotettavista henkilö- ja pakettiautoista, moottoripyöristä ja kolmi- tai nelipyöristä, esimerkiksi mönkijöistä.

Autoveron tuotto tuloutetaan kokonaisuudessaan valtiolle. Autovero lasketaan ajoneuvon verotusarvosta, joka perustuu ajoneuvon yleiseen vähittäismyyntihintaan Suomen markkinoilla.

Veroprosentti määräytyy henkilö- ja pakettiautoilla auton valmistajan ilmoittaman CO2-päästön mukaan ja moottoripyörillä iskutilavuuden mukaan. Kokonaan sähkökäyttöisistä henkilö- ja pakettiautoista ei makseta lainkaan autoveroa, jos ne on rekisteröity tai otettu käyttöön 1.10.2021 tai sen jälkeen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Tutkimus: Tekoäly kevensi hoitajien muistikuormaa ja vapautti aikaa hoivaan

Tekoälyavusteinen puhekirjaus säästi työaikaa, kevensi hoitajien muistikuormaa ja muutti kirjaamisen rytmiä hoivakodeissa. Kirjauksia voitiin tehdä myös yhdessä asukkaan kanssa. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan hyödyt riippuvat kuitenkin siitä, kuinka hyvin teknologia sovitetaan hoivatyön arkeen.

Yhdistykset vaikeuksissa yhdistysten luvatussa maassa

Suomi on yhdistysten luvattu maa ja joidenkin mielestä niitä on aivan liikaakin. Monet yhdistykset toimivat jäsenmaksutulojensa ja valtion sekä kuntien avustuksien tuella. Nyt näitä tukia ollaan voimakkaasti leikkaamassa valtion ja kuntien taloudellisten ongelmien vuoksi. Tämä johtanee monien yleishyödyllistenkin yhdistysten toiminnan supistamiseen ellei peräti lakkauttamiseen.

OAJ antoi syksyn neljännen lakkovaroituksen ammattikorkeakouluihin

Ammattikorkeakoulujen työriitaan ei ole vieläkään löytynyt ratkaisua. OAJ antoi 7. syyskuuta syksyn neljännen lakkovaroituksen ammattikorkeakouluihin. Jos sopua ei synny, uusi kolmipäiväinen lakko alkaa 22. syyskuuta.

Rantakäärme luikerteli rivitaloasunnon sähköhellan uumeniin Halisissa

Rantakäärme luikerteli rivitaloasunnon sähköhellan uumeniin Hehtokadulla Halisissa maanantaina illalla.

Pieni tukos voi johtaa suureen vesivahinkoon

Sadevesikourut saa helposti puhtaaksi esimerkiksi pyöreäpäisellä WC-harjalla. Roskien poistaminen niistä ennen pakkasia on tärkeää, jotta roskat eivät jäädy ja tuki vesikouruja.

Sadevesikouruihin kertyvät lehdet ja neulaset voivat aiheuttaa vahinkoja, jotka paljastuvat vasta kuukausien päästä. Alle tunnin huoltotoimella voi välttää tuhansien eurojen korjauslaskun.

Poliisi pysäytti Paraisilla viritetyn mopon, kuski 15-vuotias

Poliisi tapasi sunnuntaina illalla Paraisilla 15-vuotiaan pojan, jonka mopo oli viritetty kulkemaan 95 kilometrin tuntinopeutta. Mopoon oli tehty sellaisia rakenteellisia muutoksia, että se luokitellaan kevytmoottoripyöräksi. Tämä vuoksi poikaa epäillään kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

TPS muistaa entistä puheenjohtajaansa hiljaisella hetkellä

Reijo Toivonen. Kuva on vuodelta 1995.

Turun Palloseuran jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja Reijo Toivonen on menehtynyt 89 vuoden iässä. Toivonen toimi 1970-luvulta aina 1990-luvulle Turun Palloseuran jalkapallojaoston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli seuran miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana mestaruusvuosina 1972 ja 1975.

Kupittaan kärjen kannen rakennustyöt jatkuvat rata-alueella

Kupittaan kärjen joukkoliikennekannen tukitelineen rakennustyöt alkoivat heinäkuussa ja etenevät syyskuussa rata-alueelle. Taustalla kohoaa Taito-kampus, jossa runkotöitä tehdään neljännessä kerroksessa.

Kupittaan ja Itäharjun yhdistävän joukkoliikennekannen rakennustyöt jatkuvat rata-alueella syyskuussa. Työvaiheeseen kuuluu melua ja tärinää aiheuttavaa paalutusta, jota tehdään yöaikaan maanantaista 14. syyskuuta alkaen arviolta noin kahden viikon ajan. Paalutukset jatkuvat päivätöinä arviolta marraskuuhun saakka.

Turussa kuvattu The Last Light of Summer yhdistää muodin, hevostaiteen ja Artukaisten historiallisen miljöön

Aada Uhlgrén ja Guizo da Fareja.

Turussa toteutettu muotihenkinen hevosaiheinen kuvasarja The Last Light of Summer tuo yhteen pohjoismaisen luonnon, pelkistetyn nykytyylin sekä naisen ja hevosen välisen sanattoman yhteyden. Luovan suunnittelijan Aada Uhlgrénin ja valokuvaaja Emilia Hynnisen yhteistyönä syntynyt sarja kuvattiin Artukaisissa, historiallisessa kartano- ja hevosmiljöössä.

Auto ulos Tampereen valtatieltä lentoaseman rampissa, kuski jäi jumiin autoon

Poliisi sai iltapäivällä kolmen jälkeen ilmoituksen kyljellään makaavasta henkilöautosta Tampereen valtatiellä lentoaseman rampissa. Pelastuslaitos on tapahtumapaikalla poliisin kanssa ja irrottaa kuljettajaa autosta.

Eteislepatus aiheuttaa pienemmän aivoinfarktiriskin kuin eteisvärinä

Laaja rekisteritutkimus tuo uutta tietoa kahden yleisen sydämen rytmihäiriön eroista. Tulokset auttavat arvioimaan verenohennuslääkityksen hyötyjä ja haittoja entistä yksilöllisemmin.

Vähäjoen ylittävä kevyen liikenteen silta poissa käytöstä

Vähäjoen ylittävä kevyen liikenteen silta Krapupuistikon kohdalla poissa käytöstä 7.–18. syyskuuta. Sillalla tehdään korjaustöitä.

Kittuisten yhteysaluslaiturin jatkosta keskustellaan sidosryhmien kanssa

Lounais-Suomen elinvoimakeskus on purkamassa Houtskarissa Kittuisten vanhan yhteysaluslaiturin. Laituri on huonokuntoinen ja se on riski Korppoon–Houtskarin väliselle maantielauttaliikenteelle. Yhteysalusliikenteellä ei ole enää käyttöä laiturille. Purkutyön käynnistyttyä elinvoimakeskus sai tietoa laiturin muista käyttötarpeista. Elinvoimakeskus on keskeyttänyt laiturin purkutyöt ja keskusteluja käydään vielä sidosryhmien kanssa ennen töiden jatkumista.

Osa Vuolahdentietä otetaan työalueeksi Kuusistossa

Osa Vuolahdentietä otetaan työalueeksi Kuusistossa keskiviikosta 9. syyskuuta lähtien. Järjestelyn arvioidaan kestävän muutaman viikon ajan.

Älylasit mullistavat yritysvakoilun

Älylasit päässä pahantahtoinen toimija voi kerätä toimitiloista hetkessä tietoa esimerkiksi näytöiltä, kulunvalvontakäytännöistä ja kohtaamiltaan ihmisiltä. Älylasien kautta tietoja voi päätyä myös tahattomasti vääriin käsiin. Työpaikoilla on nyt aika herätä pohtimaan riskejä, sanovat LähiTapiolan asiantuntijat.

Alkoholista kannattaa luopua jo raskautta suunnitellessa

Varhainen kehitysvaihe on erityisen herkkä, ja alkoholi voi vaikuttaa sikiön kehitykseen jo aivan raskauden alussa.

Alkoholista luopuminen jo raskautta suunniteltaessa on tärkeä tapa suojata kehittyvää lasta. Asiasta muistutetaan FASD-päivänä 9. syyskuuta, jolloin alkoholinmyynti aloitetaan yhdeksän minuuttia tavallista myöhemmin.

Sähköautojen kysyntä ennätysvahvaa

Elokuussa ensirekisteröidyistä henkilöautoista 51,6 prosenttia oli täyssähköisiä. Heinäkuu oli historiallisesti ensimmäinen kerta Suomessa, kun kuukausitasolla yli puolet uusista ensirekisteröidyistä autoista oli täyssähköisiä.

Ero tapahtuu yhä useammin jo vauva-aikana

Perheet tarvitsevat matalan kynnyksen tukea vauva-aikana.

Yhä useampi vanhempi eroaa jo raskausaikana tai lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. Ilmiö näkyy Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten palveluissa, joissa apua saaneiden määrä on kasvanut tänä vuonna lähes viidenneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Pikkulapsiperheiden lisääntyvät erot kertovat kasvavasta kuormituksesta elämänvaiheessa, jossa vanhemmuus, työelämän paineet ja taloudellinen epävarmuus kasaantuvat samaan aikaan.

Näköislehti

Urheilu

TPS muistaa entistä puheenjohtajaansa hiljaisella hetkellä

Reijo Toivonen. Kuva on vuodelta 1995.

Turun Palloseuran jalkapallojaoston entinen puheenjohtaja Reijo Toivonen on menehtynyt 89 vuoden iässä. Toivonen toimi 1970-luvulta aina 1990-luvulle Turun Palloseuran jalkapallojaoston sihteerinä ja puheenjohtajana. Hän oli seuran miesten edustusjoukkueen joukkueenjohtajana mestaruusvuosina 1972 ja 1975.

Mika Kuronen kohtaa Rami Hietaniemen karate combat -säännöillä

Mika Kuronen.

Hamara MMA:n promoottori Mika Kuronen ottelee 12. syyskuuta Helsingissä. Vastaansa Kuronen saa kreikkalaisroomalaisen painin MM-pronssimitalisti Rami Hietaniemen , joka on viritellyt viime aikoina vapaaottelu-uraa. Hietaniemen debyytti peruuntui aiemmin kesällä selkäongelmien vuoksi.

Inter varmisti itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin

Inter on jo varmistanut pääsyn europelien karsintoihin ensi kaudella.

FC Inter voitti lauantaina Suomen Cupin ja varmisti sen myötä itselleen paikan kauden 2026–27 eurocupien karsintoihin.

Otteluanalyysi: Interille Suomen Cupin voitto maratonottelussa

Alie Conteh teki voittomaalin Suomen Cupin finaalissa.

Inter kaatoi HJK:n Suomen Cupin finaalissa Tampereella. Mestaruus oli Interin seurahistorian kolmas. Interillä on edelleen mahdollisuus myös kotimaiseen triplaan, sillä talvella Inter voitti Liigacupin.

Tomi Kalliosta Jääkiekkoleijona numero 290

Suomen Jääkiekkomuseo ry:n hallituksen asettama aatelointitoimikunta on valinnut kuusi uutta Jääkiekkoleijonaa. Uusiksi Jääkiekkoleijoniksi numeroilla 287–292 valittiin Marko Anttila , Valtteri Filppula , Juuso Hietanen , Tomi Kallio , Sami Lepistö ja Jukka Toivakka . Viimeksi mainittu valittiin vaikuttaja-kategoriassa Jääkiekkoleijonaksi. Muut saivat kunnian pelaajaurien meriittien vuoksi.

Puukkokatsomo: Interin väkevä vuosi

Alie Conteh, Ilari Kangasniemi ja Jussi Niska.

Vaikka Inter ei Konferenssiliigan liigavaiheeseen selvinnytkään, oli joukkueen suoritus kansainvälisissä otteluissa erinomainen. Vastaava menestys on ollut turkulaisittain äärimmäisen harvinaista.