Talvihoidon tehostaminen sekä jalankulku- ja pyöräilyolosuhteiden parantaminen kasvattavat merkittävästi tienkäyttäjien tyytyväisyyttä ja lisäävät hieman lihasvoimin liikkumista talvisin valmistuneen tutkimuksen mukaan. Sää- ja keliolosuhteet näkyvät kävelyn ja pyöräilyn määrässä talvisin ja liikenneympäristön parantamisella ja talvihoidon optimoinnilla voidaan vaikuttaa vain rajallisesti lihasvoimin liikkumiseen talvisin.

Tulokset perustuvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Väyläviraston yhteistyössä tekemään tutkimukseen liikenneympäristön, sään, kelin ja kunnossapidon vaikutuksista jalankulkuun ja pyöräilyyn talvella. Tutkimuskohteena oli seututien 110 (Uudenmaantie) jalankulku- ja pyöräilyväylät Turun ja Kaarinan välillä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus ja Väylävirasto aloittivat vuonna 2018 tutkimushankkeen, jonka tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva liikenneympäristön, sään, kelin ja kunnossapidon vaikutuksista jalankulun ja pyöräliikenteen olosuhteisiin ja käyttöön talvella. Tutkimuskohteeksi valittiin seututien 110 varren jalankulun ja pyöräliikenteen väylät Turun ja Kaarinan välisellä noin viiden kilometrin osuudella. Tutkimus toteutettiin kolmessa vaiheessa: ennen-tutkimus (2018), ensimmäinen jälkiseuranta ja talviolosuhteiden optimointi (2021) ja viimeisenä vaiheena (2024) tehty toinen jälkiseuranta ja harjahiekoituksen arviointi lumenpoiston ja liukkaudentorjunnan menetelmänä.

Tutkimuksen aikana vuosina 2018–24 seututien 110 jalankulku- ja pyöräilyolosuhteita on parannettu useilla toimenpiteillä. Väylien päällyste on uusittu kokonaan. Pohjoispuolen väylää parannettiin merkittäväksi, kun väylä tehtiin yhtenäiseksi ja sitä levennettiin vuonna 2021. Väylien varustelua on myös parannettu, kun väylille on lisätty pyöräliikenteen opasteita ja nojauskaiteita.

Myös talvikunnossapidon toimenpiteitä ja laatutasoa on nostettu suositusten mukaisiksi. Kunnossapidon toimenpiteitä on ajoitettu työmatkaliikennettä edeltäviin ajankohtiin, jolloin väylää käytetään eniten. Pohjoisella väylällä on pilotoitu myös harja-hiekotusmenetelmää lumenpoistossa ja liukkaudentorjunnassa. Talvihoidon kalusto on myös optimoitu sopimaan tähän kohteeseen.

Tehtyjen parannusten myötä pyöräilijät ilmoittivat olleensa nykytilassa erittäin tyytyväisiä seututien 110 jalankulku- ja pyöräilyväylään – vähintään 75 prosenttia vastaajista antoi kaikille osa-alueille arvosanan melko hyvä tai todella hyvä. Pyöräilijöiden havaittiin olevan myös jalankulkijoita tyytyväisempiä tutkimuskohteen olosuhteisiin. Jalankulkijoistakin yli puolet olivat tyytyväisiä väylään. Parannuksia jalankulkijat ja pyöräilijät kaipasivat kuitenkin lumenpoistoon, polanteiden poistoon, alikulkujen kunnossapitoon sekä valaistuksen lisäämiseen.

Kyselyyn vastanneista pyöräilijöistä kaksi kolmasosaa ilmoitti lisänneensä pyöräilyä. Jalankulkijat arvioivat myös talvikunnossapidon toimenpiteiden lisänneet heidän kävellen tekemiään matkoja. Tämä ei kuitenkaan erityisesti näy väylän pyöräliikennemäärien mittaustuloksissa. Talviaikana pyöräilijöiden määrä painottuu eteläiselle väylälle, jonka lumenpoisto hoidetaan perinteisesti auraamalla. Talviaikana etelä- ja pohjoispuolisen väylän käytön eroa kesäaikaan nähden selittää todennäköisimmin puutteellisesti hoidetut alikulut.

Parannustoimet ovat vastaajien mukaan lisänneet sekä jalan että pyörällä tehtyjen matkojen määrää jonkin verran, mutta pyöräliikenteen kausivaihtelu on edelleen suurta talvihoidon laadun parantamistoimista huolimatta. Tutkimuskohteessa pyöräilymäärät kasvoivat selvästi ensimmäisestä vaiheesta (2018) toiseen vaiheeseen (2021), mutta vuosien 2021 ja 2024 määrissä ei ole havaittu selkeää eroa.

Sää ja keli vaikuttavat vahvasti liikkumisen määrän

Sää, keli ja liikkumisolosuhteet vaikuttavat tutkitusti lihasvoimaisen liikkumisen määrään. Noin 10–20 prosenttia väylää käyttävistä pyöräilijöistä liikkuu pyörällä päivittäin myös talvella, mikä asettaa vaatimuksia talvihoidolle.

Tutkimuksen kolmannessa vaiheessa seurattiin lumensyvyyden, sademäärän ja keskilämpötilan vaikutuksia liikkujien määrään. Lämpötilan nousu lisää pyöräilijöiden määrää erityisesti keväällä, mutta jossain määrin myös talvella. Talviaikana lämpötilaa merkittävämpi pyöräilymääriä selittävä tekijä on lumena tulevan sateen määrä ja liukkaus, joka näyttää tutkimuksen perusteella vaikuttavan eniten pyöräliikenteen määrään. Liukkaus on jalankulkijalle merkittävämpi haaste kuin pyöräilijälle. Harjahiekoituksen on koettu lisänneen erityisesti jalan tehtäviä matkoja. Jalankulkijat arvioivat liukkaudentorjunnan kohteessa onnistuneeksi. Eniten kehitettävää on liukkaudentorjunnan ajoituksessa.

Tutkimustulosten perusteella jalankulku- ja pyöräilyväylien käyttöä ei nykytilanteessa voida merkittävästi talviaikana lisätä olosuhteita parantamalla. Käyttöä näyttää selittävän olosuhteita merkittävämmin sää ja keli.

Tutkimustulosten perusteella erityisesti alikulkujen huolellista ja oikea-aikaista talvihoitoa suositellaan parannettavaksi jatkossa merkittävästi nykyisestä. Lisäksi sulamisvesien hallintaa tulee parantaa, jotta väylän kuivatus toimii nykyistä paremmin. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan edelleen parantaa väylien käytettävyyttä ja turvallisuutta talvella. Tutkimushankkeen tulokset voidaan yleistää ja siirtää muualle Suomeen, ja erityisesti maantieympäristöihin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)