Opintovelallisten määrä pieneni viime vuonna ensimmäistä kertaa 15 vuoteen

Opintovelallisia oli lukuvuoden 2023–24 lopussa reilu puoli miljoonaa ja heillä oli opintolainaa keskimäärin 11 953 euroa. Opintotukea sai hieman aiempaa harvempi, koulumatkatuen saajamäärä kasvoi. Tiedot käyvät ilmi Kelan tuoreesta opintoetuustilastosta.

Lukuvuoden 2023–24 aikana 145 300 opiskelijaa nosti valtion takaamaa opintolainaa. Lainaa nostaneita oli 15 prosenttia vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Lukuvuoden lopussa opintovelallisia oli kaikkiaan 517 400, ja heillä oli opintolainaa keskimäärin 11 953 euroa.

Vuonna 2023 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilaina oli 23 803 euroa.

Opintovelallisten kokonaismäärä on viimeisten vuosien aikana kasvanut. Vuonna 2023 opintovelallisten määrä kuitenkin väheni edellisvuoteen verrattuna ensimmäistä kertaa 15 vuoteen.

Korkojen nousu on tuonut harkintaa opintolainan käyttöön, arvioi Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen.

– Opintotuen tulorajojen isot korotukset ovat myös pienentäneet opintolainan tarvetta, Lahtinen sanoo tiedotteessa.

Valtion takaamien opintolainojen pääoma oli vuoden 2023 lopussa kuusi miljardia euroa. Tämä oli 322 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. Opintolainojen reaalisen kokonaispääoman kasvu on hidastunut viime vuosina.

Lukuvuonna 2023–24 opintolainan korkoavustusta sai 14 700 henkilöä, mikä oli yli kolme kertaa enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Korkoavustusmenot kasvoivat vastaavasti 1,2 miljoonasta eurosta 7,6 miljoonaan euroon.

Opintolaina on valtion takaama laina. Jos opintovelallinen ei maksa lainanlyhennystä tai korkoja ajallaan, Kela maksaa opintolainan pankille ja perii sen velalliselta. Vuonna 2023 opintolainoja ja niiden korkoja maksettiin pankeille valtiontakauksen perusteella 85,2 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin vastaava summa oli 31,4 miljoonaa euroa. Kelan perittävänä olevia opintolainan takausvastuusaatavia oli vuoden 2023 lopussa 186 miljoonaa euroa, mikä oli 48 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

Opintolainojen takausvastuusuoritusten 85,2 miljoonan euron menoerä on ennätyksellisen suuri. Erikoissuunnittelija Ilpo Lahtisen mukaan tilanne ei kuitenkaan ole huolestuttava.

– Menoerä on suuri, koska aiempaa useammalla on aiempaa enemmän opintolainaa. Takausvastuusuoritusten osuus, noin puolitoista prosenttia, koko opintolainakannasta on edelleen normaalilla tasolla, Lahtinen toteaa.

Opintotukea sai lukuvuonna 2023–24 kaikkiaan noin 289 200 opiskelijaa, mikä oli 0,3 prosenttia vähemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Opintorahaa maksettiin 282 700 opiskelijalle, joista 186 100 opiskeli yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa ja 96 600 toisella asteella. Asumislisää sai 12 800 opiskelijaa. Opintolainan valtiontakaus oli lukuvuoden aikana voimassa 232 800 henkilöllä.

Koulumatkatuen saajamäärä on jatkanut kasvuaan. Lukuvuonna 2023–24 koulumatkatukea sai 86 800 henkilöä, mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Vuoden 2023 aikana koulumatkatukea maksettiin lähes 76 miljoonaa euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Turku Tuomiopäivä laajenee kauppatorille – Market Square Meltdownissa käsilläkävelypiruetteja

Adrian Mundwiler voitti Turku Tuomiopäivän 2022. Nyt hän palaa Turkuun.

Crossfit-tapahtuma Turku Tuomiopäivä järjestetään 11.–13. kesäkuuta. Seitsemän vuoden jälkeen kilpailu siirtyy Kupittaan jäähalliin. Perinteinen ulkoilmatapahtuman henki pyritään säilyttämään ulos rakennettavalla fan zone -alueella.

Pönttölintujen pesinnät sujuneet hyvin

BirdLifen viikonloppuna järjestämässä Pönttöbongaus-tapahtumassa pesintöjä todettiin 55 prosentissa pöntöistä. Se on neljänneksi eniten vuodesta 2013 alkaen järjestetyn Pönttöbongauksen historiassa. Alustavat tiedot perustuvat noin 3 300 paikan ja 25 000 pöntön havaintoihin.

Turun Vanhakaupunki juhlii jälleen lauantaina

Turun Vanhakaupunki juhlii 13. kesäkuuta. Historiallisiin kortteleihin, puistoihin ja kulttuuritiloihin levittäytyvä tapahtuma tarjoaa monipuolisen ohjelmakokonaisuuden kaupunkilaisille ja vierailijoille.

Turku Energia vastaa kasvavaan jäähdytystarpeeseen lisäämällä Biolaakson tuotantokapasiteettia

Turku Energia investoi kaukojäähdytyksen tuotantoon lisäämällä tuotantokapasiteettia Biolaakson olemassa olevaan jäähdytyskeskukseen. Investointi vastaa kysynnän aiheuttamaan kaukojäähdytyksen tuotannon lisäystarpeeseen. Lisäkapasiteetti otetaan käyttöön kesä–heinäkuussa 2026. Kaukojäähdytyksen tuotannossa sivutuotteena syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä.

Turun uusi urbaani uimaranta yhdistää merimaisemat ja historiallisen ympäristön

Kaarle Knuutinpojan uimaranta kutsuu kaupunkilaiset viettämään kesäpäiviä ainutlaatuisessa ympäristössä Aurajoen suulla. Virkistäytymisestä rannalla voi nauttia turvallisesti, mutta uimareiden tulee huomioida veden syvyyserot, virtaukset ja veneväylä. Näistä syistä uimarantaa ei suositella lapsiperheille.

Robokuljetukset laajenevat kesällä useaan Turun Osuuskaupan myymälään

Turun Osuuskauppa jatkaa ruoan verkkokaupan kehittämistä ja laajentaa robokuljetuksia entisestään. Touko-kesäkuussa robokuljetukset otetaan käyttöön yhteensä 12 myymälässä.

Nostotyö alkaa Puistokadulla tiistai-keskiviikkoyönä

Puistokadulla Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kohdalla tehdään nostotyötä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 8.–9. kesäkuuta. Työt alkavat tiistai-iltana kello 21 ja päättyvät keskiviikkoaamuna kello 06:een mennessä.

Oireettomuus haasteena seksitautien torjunnassa Varsinais-Suomessa

Seksitauteja esiintyy Suomessa edelleen paljon, ja niiden hoitoon liittyvät käyntimäärät ovat lisääntyneet Tyksin seksitautien poliklinikalla. Erityisesti tippuri on yleistynyt viime vuosina, kun taas klamydiatapaukset ovat hieman vähentyneet, kerrotaan Varhan tiedotteessa.

Uimari autettiin ylös Aurajoesta maanantain vastaisena yönä

Pelastuslaitoksen pintapelastajat avustivat uimaan lähteneen henkilön pois Läntisen Rantakadun kohdalta Aurajoesta maanantain vastaisena yönä hieman ennen kello kolmea. Ensihoito tarkasti uimarin kunnon.

Varsinais-Suomessa lisätään tukea rikosnuorten auttamiseen

Syksyllä 2026 käynnistyvän Varto-hankkeen (Varhan rikoserityinen tuki ja ohjaus) tavoitteena on vähentää nuorisorikollisuutta ja rikosten uusimista, ehkäistä jengiytymistä sekä vahvistaa moniammatillista yhteistyötä koko Varsinais-Suomen alueella. Hanke rakentuu aiemman Rokki-toiminnan kokemuksille ja täydentää jo vakiintunutta Ankkuri-toimintaa tuomalla uusia toimintamalleja vakavasti rikoksilla oireilevien nuorten kanssa työskentelyyn.

Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa näkyy valeyrittäjyys

Työsuojeluviranomainen teki vuonna 2025 yli 1 800 tarkastusta ulkomaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin. Työsuhteen vähimmäisehdoissa, kuten palkkauksessa ja työaikakirjanpidossa, havaittiin paljon puutteita. Työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi on yleistynyt. Nämä tiedot selviävät tuoreesta raportista Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2025.

Lastensuojelulain uudistus uhkaa jättää tuhannet lapset ilman apua

Lastensuojelulain uudistus voi heikentää lasten suojelua ja viivästyttää avun saamista, varoittaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia tiedotteessa.

Vain neljännes uskoo kotinsa arvon nousevan

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä 31 prosenttia asunnonomistajista arvioi kotinsa arvon olevan viiden vuoden kuluttua nykyistä matalampi. Yhtä moni uskoo arvon pysyvän ennallaan, ja 26 prosenttia odottaa arvonnousua. Näkemykset jakautuvat jyrkästi tulojen mukaan: 20 000–35 000 euroa vuodessa ansaitsevissa kotitalouksissa puolet odottaa laskua, kun yli 85 000 euroa ansaitsevissa laskua ennakoi vain noin joka kuudes.

Näyttämisenhalu ajoi Heikki Kustilan lavalle

Heikki Kustila ei koskaan ole haaveillut teatteriammattilaisuudesta. Hän halusi pysytellä etäällä maailmasta, jossa kilpailu rooleista ja kateellisuus ovat monasti läsnä.

Näyttelijä , ohjaaja, käsikirjoittaja, teatterin taustavaikuttaja. Kaikkea tätä on Heikki Kustila ehtinyt olla reilun 40 vuoden ajan Turun harrastajateatterikentällä. Pisimpään Kustila on vaikuttanut Jo-Jo Teatterissa ja Raision teatterissa.

Vanhat autot esillä Nautelankosken museolla

Opel Kadet ja ”pikku-kuski” vuonna 1965 Liedon Saukonojalla.

Nautelankosken museon pihalle Lietoon saapuu Avoimien kylien päivänä lauantaina 13. kesäkuuta puolen päivän aikaan vanhoja autoja. Automalleista tutustuttavissa ovat ainakin länsisaksalainen DKW F11 vm. 65, Fiat 127 vm. 78, mahdollisesti Volvo 162 sekä Popeda.

Lietolaiset haluavat uimahallin

Liedossa on keskusteltu jo pitkään uimahallista ja etenkin naapurikaupunkien hallien ruuhkien myötä tarve omalle uimahallille on kasvanut. Liedon kaupunki toteutti keväällä asukaskyselyn ja vastauksia saatiin peräti 4 294 kappaletta. Selvä enemmistö eli 89 prosenttia vastaajista toivoo uimahallia Lietoon.

Kubbin ensimmäiset SM-kisat järjestetään Turussa kesäkuussa

Kubb on ikivanha peli, mutta ensimmäiset SM-kisat järjestetään vasta nyt Turussa.

– On aika siistiä, että puukeppien heittelystä voi innostua näin paljon. Minusta on hienoa, että voi suhtautua tosissaan johonkin tällaiseen leikkimieliseen asiaan, kun ympärillä maailmassa tapahtuu kaikenlaista, nauraa Pekka Laamanen .

Valtamerellä tapahtuvat muutokset vaikuttavat Lapin perhosiin

Kaksi siivellistä hallamittari-koirasta (Operophtera brumata) ja välissä siivetön saman lajin naaras.

Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvissyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla Utsjoella osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Näköislehti

Kaupunki
Ritva Kovalainen: Hirviläinen, sarjasta Nature Morte, 2017, pigmenttivedos, editio 2/25. Turun kaupungin taidekokoelma.
Vanhimmat Olipa kerran kevät -levyn kappaleista ovat syksyltä 2010.
Heikki Kustila ei koskaan ole haaveillut teatteriammattilaisuudesta. Hän halusi pysytellä etäällä maailmasta, jossa kilpailu rooleista ja kateellisuus ovat monasti läsnä.
Suvi Uusitalo-Siréniä harmitti lapsena, kun lyhyt nimi ei vääntynyt lempinimeksi, mutta nykyään asia ei enää kiusaa.
Opel Kadet ja ”pikku-kuski” vuonna 1965 Liedon Saukonojalla.
Naantalilaisen Nicolas Badean taideteos syntyy spontaanisti sitä mukaa, kun sivellin liikkuu.
Urheilu

Turku Tuomiopäivä laajenee kauppatorille – Market Square Meltdownissa käsilläkävelypiruetteja

Adrian Mundwiler voitti Turku Tuomiopäivän 2022. Nyt hän palaa Turkuun.

Crossfit-tapahtuma Turku Tuomiopäivä järjestetään 11.–13. kesäkuuta. Seitsemän vuoden jälkeen kilpailu siirtyy Kupittaan jäähalliin. Perinteinen ulkoilmatapahtuman henki pyritään säilyttämään ulos rakennettavalla fan zone -alueella.

Taika Koilahti oppi nauttimaan urheilijan arjesta vaikeiden vuosien jälkeen

Taika Koilahti avaa ulkokautensa kotiyleisön edessä Paavo Nurmi Gamesissa, jossa vastaan asettuu harjoittelukaveri Jessica Kähärän lisäksi muun muassa Tokion MM-kisojen pronssinainen Kolumbian Natalia Linares.

Pituushyppääjä Taika Koilahti hymyilee vapautuneesti, pitkästä aikaa. Syykin on selvä.

Kubbin ensimmäiset SM-kisat järjestetään Turussa kesäkuussa

Kubb on ikivanha peli, mutta ensimmäiset SM-kisat järjestetään vasta nyt Turussa.

– On aika siistiä, että puukeppien heittelystä voi innostua näin paljon. Minusta on hienoa, että voi suhtautua tosissaan johonkin tällaiseen leikkimieliseen asiaan, kun ympärillä maailmassa tapahtuu kaikenlaista, nauraa Pekka Laamanen .

Jephta Veikkausliigan toukokuun pelaaja

Clinton Jephta (oik.) iski voittomaalin Jaroa vastaan.

FC Interin ja TPS:n hyvät otteet kotoisessa jalkpalloliigassa näkyvät myös Veikkausliigan toukokuun joukkueessa. 11 pelaajan joukkoon kelpuutettiin Interin Clinton Jephta , Jussi Niska ja Jasse Tuominen sekä TPS:n Eetu Turkki .

Puukkokatsomo: Kyseenalaiset kisat

Toukokuun lopulla Las Vegasissa järjestettiin kohua herättäneet Enhanced Gamesit, eli dopingin käytön sallineet urheilukisat. Virallisten maailmanennätysten rikkojille oli porkkana vielä miljoonan dollarin bonus.

Lukas Wernblom jatkaa TPS:ssä ensi kaudella

TPS ja hyökkääjä Lukas Wernblom ovat solmineet vuoden mittaisen sopimuksen, jonka myötä ruotsalaishyökkääjä jatkaa mustavalkoisissa myös kaudella 2026–2027. Tuleva kausi on Wernblomille jo neljäs, kun hän pukee TPS-paidan ylleen. Vasemmalta laukova 25-vuotias Wernblom siirtyi joukkueeseen kesken kauden 2023–2024 Ruotsin SHL-seura Malmö Redhawksista.