Pyörätiet saattavat olla nyt monin paikoin liukkaita kylmän yön jälkeen. Työmatkaan kannattaa varata riittävästi aikaa, sillä useimmat onnettomuudet johtuvat ennen kaikkea kiireestä ja liiallisista tilannenopeuksista.

Työmatkaansa pyörällä taittaville sattuu keskimäärin selvästi yli 4000 työmatkatapaturmaa vuosittain. Erityisesti loka-marraskuussa sattuu paljon työmatkatapaturmia.

Tiet voivat olla kylmien öiden jälkeen hyvin liukkaita ja samalla aamut ovat jo pimeitä. Jos tilannenopeutta on liikaa, ei pyöräilijä välttämättä ehdi reagoida yllättäviin tilanteisiin.

‒ Työmatkapyöräilijöille tapahtuu kävelijöiden jälkeen eniten työmatkatapaturmia. Valtaosa pyöräilijöille tapahtuvista tapaturmista ovat lieviä ja aiheuttavat korkeintaan kolmen päivän työkyvyttömyyden. Vuosittain pyöräilijöille tapahtuu kuitenkin keskimäärin yli 450 työmatkatapaturmaa, joista aiheutuu yli kuukauden työkyvyttömyys, sanoo Fennian riskienhallintapäällikkö Pia Välimaa tiedotteessa.

Työmatkatapaturmien määrä vähentyi selvästi koronavuosina, kun etätyöskentely lisääntyi ja siirtymiset työpaikoille vähentyivät. Tapaturmien määrä kääntyi viime vuonna jälleen selvään kasvuun. Välimaan mukaan tähän syynä todennäköisesti työsuhdepyörien yleistyminen yrityksissä. Pyöräliiton mukaan työsuhdepyörien määrä on ylittänyt jo 80000 kappaletta, ja erityisesti sähköavusteiset polkupyörät ovat lisääntyneet.

‒ Työmatkapyöräilyn suosion kasvaminen on pelkästään positiivinen asia. Liikuntahyödyt ovat kiistattomat ja vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen. Myös ilmasto kiittää fillaristia. Pyöräillessä kannattaa kuitenkin muistaa maltti ja varovaisuus, Välimaa muistuttaa.

Fennian omien alustavien tilastojen mukaan tänä vuonna työmatkatapaturmia polkupyörällä on sattunut saman verran kuin viime vuonna.

Liikenneturvan mukaan vuonna 2023 pyöräilykypärää käytti hieman yli puolet kaikista pyöräilijöistä. Vaikka pyöräilyturvallisuudessa avainasemassa on pyöräilijän oma asenne ja tilannenopeus, voitaisiin Välimaan mukaan kypärän käytöllä välttää monet vakavammat loukkaantumiset.

– Etenkin päähän kohdistuvat iskut voivat olla hyvin vakavia ja johtaa pitkään työkyvyttömyyteen tai pahimmillaan jopa kuolemaan. Myös työnantajat voisivat kannustaa pyöräilykypärän käyttöön enemmän, Välimaa toteaa.

Pyörän etu- ja takavalot kuuluvat varustukseen jo lainkin puolesta. Niihin kannattaa myös satsata, eikä tyytyä minimiin. Välimaa kehottaa käyttämään myös heijastinta, vaikka pyörässä olisi hyvät valot.

– Pyöräilijää on vaikea havaita auton ratin takaa, jos keli on huono, eikä pyöräilijällä ole hyvää valaistusta. Pyöräilijät huomaavat helpommin myös toisensa, kun valaistus on riittävä. Heijastin on myös tärkeä, jotta pyöräilijä pysyy näkyvillä senkin jälkeen, kun pyörä on jäänyt parkkiin.

Valaistuksen ja kypärän lisäksi pyöriin kannattaa harkita nastarenkaita, varsinkin jos aikoo jatkaa pyöräilyä vielä talvikuukausinakin.

Työmatkapyöräilijän kannattaa varata riittävästi aikaa työmatkan taittamiseen, sillä työmatkaan käytetty aika ei ole aina itsestä kiinni. Etenkin aamu- ja iltapäivän ruuhka-aikoina pyöräteillä voi olla paljon kulkijoita. Lisäksi muu liikenne saattaa hidastaa pyöräilemistä. Moni onnettomuus johtuu kiireestä ja liiallisesta tilannenopeudesta.

– Jokaisen pyöräilijän tulisi selvittää vähintään perusliikennesäännöt ennen pyöräteille lähtemistä. Jokaisella on vastuu yhteisten liikennesääntöjen noudattamisesta ja siitä, että omalla toiminnallaan osallistuu turvallisuuden edistämiseen pyöräteillä, Välimaa sanoo.

Etenkin liukkailla keleillä jarrutusmatka kasvaa, ja äkkiliikkeet voivat johtaa kaatumiseen. Ennakointi liikenteessä on ensiarvoisen tärkeää. Tapaturma tulee kalliiksi niin pyöräilijälle kuin tämän työnantajallekin.

– Vaikka vastuu pyörällä ajamisesta ja turvallisuudesta on luonnollisesti pyöräilijällä itsellään, myös työnantajan kannattaa panostaa pyöräilyturvallisuuteen. Työntekijän poissaolon on arvioitu maksavan keskimäärin 400 euroa päivässä, avainhenkilöiden kohdalla vielä enemmän, Välimaa muistuttaa.

Välimaan mukaan esimerkiksi työnantajan heijastimia ja pyöräilykypärää voisi jakaa työpaikalla pyöräilijöille sekä palkita niitä käyttäviä työntekijöitä. Työpaikalla voisi hyvin järjestää myös erilaisia tempauksia, kuten pyöränhuolto- tai nastarenkaiden vaihtopäiviä.

– Työmatkojen turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä kannattaa myös puhua avoimesti työpaikalla. Työpaikalla voidaan esimerkiksi sopia, miten työpaikalla joustetaan, jos ajokeli on huono, jotta turvallisuus pysyy ykkösasiana. Myös pyörien säilytystiloihin kannattaa panostaa.

Sekä pyörän että pyöräilijän vakuuttaminen on tärkeää. Lakisääteinen työtapaturmavakuutus kattaa työmatkat, mutta valtaosa tapaturmista sattuu vapaa-ajalla, minkä vuoksi työnantajan kannattaa vakuuttaa myös työntekijänsä vapaa-aika.

Muista huolehtia, että pyörä on kunnossa ja oikein varusteltu. Pyörässä tai pyöräilijällä tulee olla hämärän tai pimeän aikaan valot eteenpäin ja taaksepäin. Lisäksi kannattaa huolehtia, että pyörässä on heijastimet ja soittokello, jolla voi varoittaa muita kulkijoita. Liukkailla keleillä voi harkita myös nastarenkaita.

Muista myös oma varustelu: Päähän kannattaa laittaa pyöräilykypärä ja ylle heijastimia tai heijastinliivi.

Varaa riittävästi aikaa pyörämatkaan. Kiireessä ja kovassa vauhdissa yllättävät tilanteet voivat aiheuttaa vaaratilanteita niin itsellesi kuin muillekin.

Keskity ajamiseen. Älä käytä kännykkää pyöräillessäsi, vaan pysähdy tarvittaessa paikkaan, jossa et häiritse muuta liikennettä.

Säilytä pyörää varsinkin talvikeleillä sisätiloissa, jos mahdollista, niin pyörä säilyy paremmassa kunnossa.

Työmatkojen turvallisuus ja siten myös työmatkapyöräily kannattaa ottaa osaksi työpaikan turvallisuustyötä. Muistuttakaa asioista kampanjoiden ja tempausten avulla – nostakaa esille hyviä käytäntöjä ja palkitkaa niistä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)