OP Ryhmän teettämään kyselyyn vastanneista jopa 37 prosenttia ei tiedä koska renkaat ovat liian kuluneet tai arvelee väärin renkaiden urasyvyyksien riittävyyden. Talvirenkaiden kunto on syytä tarkistaa ennen renkaiden vaihtamista.

Pohjoisemmassa Suomessa on koettu jo ensilumi ja renkaiden vaihtokausi on alkanut. Eteläisemmässä Suomessa vielä monella on kesärenkaat käytössä. Tieliikennelain mukaan marraskuun alusta maaliskuun loppuun saakka on käytettävä talvirenkaita eli kitka- tai nastarenkaita, jos sää tai keli sitä edellyttää. OP Ryhmän teettämään kyselyyn vastanneista autoilevista suomalaisista lähes kaikki kertovat tietävänsä tai ainakin luulevat tietävänsä koska renkaat täytyy vaihtaa.

– Viime kevään takatalvien suuret vahinkomäärät kuitenkin kertovat, että renkaiden vaihtamisen ajoittaminen ei ole helppoa. Vahinkoja sattui kaksinkertainen määrä normaaliin verrattuna 23. huhtikuuta ennätyksellisen runsaan lumisateen vuoksi. Vahinkoilmoituksissa näkyi, että kesärenkaat olivat monen vahingon takana. On siis tärkeää seurata sääennusteita ja näin syyskaudella ennakoida tarpeeksi aikaisin renkaiden vaihto. Kannattaa myös muistaa, että keliolosuhteet voivat vaihdella eri puolella maata rajustikin, Pohjola Vakuutuksen ajoneuvovakuuttamisesta vastaava johtaja Kristian Hiljander kertoo tiedotteessa.

Renkaiden vaihdon yhteydessä on hyvä hetki tarkistaa niin kesärenkaiden kuin myös autoon vaihdettavien talvirenkaiden kunto. Renkaiden kunnossa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti renkaan urasyvyyteen, käyttöikään sekä nastarenkaissa nastojen määrään.

Kyselyyn vastanneista 17 prosenttia kertoi, että ei tiedä milloin talvirenkaat ovat liian kuluneet. Lisäksi 20 prosenttia vastasi tietävänsä milloin renkaat ovat liian kuluneet, mutta arvioivat vaaditun renkaiden urasyvyyden alakanttiin.

– Talvirenkailla pääurien syvyyden tulee olla vähintään kolme millimetriä. Vaativilla talvikeleillä renkaiden urasyvyyden olisi kuitenkin hyvä olla lähempänä kuutta millimetriä, eikä kovin kuluneita renkaita enää kannata vaihtaa autoon, Hiljander neuvoo.

Renkaiden tekninen käyttöikä on noin kuusi vuotta. Se tarkoittaa sitä, että ajan myötä renkaiden kumiseos kovettuu ja silloin myös renkaan ominaisuudet eivät ole tarvittavalla tasolla.

Pohjola Vakuutuksessa havaitaan vuosittain muutaman kymmenen autovahingon kohdalla, että renkaissa on kulutuspintaa liian vähän jäljellä.

– Vaikka taloustilanne olisi tiukka, renkaiden kohdalla ei kannata säästää. Liian kuluneet tai vanhat renkaat ovat suuri turvallisuusriski. Renkaiden tyyppi ja kunto vaikuttavat paljon ajettavuuteen. Renkaiden kunto on myös asia, joka vaikuttaa mahdollisten vakuutuskorvausten tasoon. Esimerkiksi jos vahinko sattuu johtuen laittomista renkaista, voi se alentaa korvauksia, Hiljander sanoo.

Jos talvirenkaissa on nastat, pitää vaihdon yhteydessä tarkistaa, ettei iso osa nastoista ole irronnut renkaista. Nastojen määrä samassa autossa olevissa renkaissa ei saa poiketa yli 25:ä prosenttia. Muutenkin on syytä käyttää samanikäisiä, samantyyppisiä ja kulutuspinnaltaan suunnilleen samanlaisia renkaita. Myös sekarengastus on kielletty, eli esimerkiksi nasta- ja kitkarenkaita ei saa ajoneuvossa käyttää sekaisin.

Tänä syksynä talvirenkaita vaihtaessa kannattaa olla erityisen tarkkana, sillä 1. joulukuuta lähtien nastattomina talvirenkaina ei voi käyttää renkaita, joissa on pelkkä M+S-merkintä. Renkaista täytyy löytyä lisäksi myös 3PeakMountainSnowFlake eli niin sanottu ”vuoristomerkintä” tai talvirengas tulee olla nastoitettu.

Kyselyn mukaan itse renkaansa vaihtavista 17 prosenttia jättää jälkikiristyksen tekemättä. Seitsemälle prosentille on sattunut vahinko renkaiden vaihtamisen tai vaihtamatta jättämisen yhteydessä.

– Jos renkaat vaihtaa itse, on syytä olla tarkkana pulttien kiinnityksessä, etteivät ne mene väärille kierteille. Renkaiden pyörimissuunta on myös syytä tarkistaa. Vaikka renkaat vaihdattaisi ammattilaisella, tulee pultit jälkikiristää 100–150 kilometrin ajon jälkeen. Näin vältytään siltä riskiltä, että rengas löystyisi ajaessa tai pahimmillaan irtoaisi ajon aikana, Hiljander neuvoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)