Opiskelijan asumistuen leikkausmäärällä, noin 40 eurolla, saa kolmetoista opiskelijalounasta. Porrastetusti tehtävä vähennys vaikuttaa tämän verran Ville Pihkakorven ja Olli Saarisen kukkaroon. Historian pääaineopiskelijat eivät murehdi kohtaloaan, vaan sopeutuvat vallitseviin olosuhteisiin.

– En siitä sen enempää ajattele. Ymmärrän, miksi näin tapahtuu, Saarinen toteaa Arkenilla lounastaessaan.

Kesän elintarviketyöntekijänä ahkeroineen Saarisen veitsi on viuhunut kotonakin kokkaillessa. Normaalisti hän ei käytä eurojaan opiskelijaruokaan, vaan säästösyistäkin valmistaa ruokansa itse. Saarisen kohdalla tukimuutos tulee syyskuun alussa voimaan.

– Varmasti joillekin tuen leikkaus on ratkaisevaa. Asun Sirkkalassa 39 neliön yksiössä, ja olen kuullut, että se on Turun kalleimpia asuinalueita. Olen varmaan köyhin, joka siellä asuu, Saarinen hymähtää.

Yksiöstään hän pulittaa 595 euroa kuussa, johon ynnätään vesi ja sähkö. Asumistuen vähennyksen jälkeen Saarisella jää muutama kymppi käteen elämiseen.

– Kesän kävin töissä, mutta piti edistää myös opintoja, niin otin lainarahaa.

Samaan ratkaisuun on päätynyt Pihkakorpi, joka syö päivittäin yliopiston ruokaloissa. Jatkossa Pihkakorven on rahoitettava ateriointinsa muulla kuin opintotuella tai sen asumislisällä.

– Tänä kesänä en ollut töissä, vaan lainarahalla on menty. Paineet on valmistua nopeammin, varhaisjakelijanakin työskennellyt Pihkakorpi kertoo.

Hän on tyytyväinen oman yksiönsä reiluun kokoon, vaikka se onkin hänen mukaansa kallis. Ylioppilaskylässä sijaitsevan asunnon omistaa Turun Ylioppilaskyläsäätiö (TYS), jonka 574 euron vuokraan kuuluvat myös muut kulut. Enemmän kuin asumistuen leikkausta Pihkakorpea huolettaa yleinen asuinviihtyvyys.

– Välillä läntinen Yo-kylä on aika rauhaton. Voi olla aika iso kynnys purkaa sieltä vuokrasopimuksia, Pihkakorpi viittaa metelöintiin jopa arkiöisin.

– Aamuyöllä puoli kolmen aikaan siellä karjutaan. Olen saanut unettomia öitä. Toivoisin, että olisin päässyt kolmannen sijaan neljänteen eli ylimpään kerrokseen, mutten valita. Onhan vuonna 2008 rakennettu Nummenranta tasokas verrattuna niihin 70-luvun slummeihin.

Kummatkin opiskelijat ovat sitä mieltä, että kansainvälisessä mittapuussa opiskelija-asuminen Suomessa on suhteellisen leveää.

– Ei ole pakko asua soluasunnossa, vaan yksiöasuminen on mahdollista. Erilaisia asumisvaihtoehtoja on olemassa. Turussa voi yleisesti keskustassakin opiskelija asua. Voi olla myös paikkakuntakohtaisia eroja tuissa, esimerkiksi pk-seudulla asuinkustannukset ovat suuremmat, Pihkakorpi summaa.

TYS:llä soluasuminen on ollut tukipolitiikan muutosten takia taas suositumpaa kuin aiemmin. Yhteiskeittiölliset yksiöt ovat kansainvälisten opiskelijoiden suosiossa, jotka eivät usein saa tukea opintoihinsa. Tilat sopivat myös yhteisöllisyyden kaipaajille.

Pihkakorpi ja Saarinen viihtyvät hetkisten opintojensa vastapainoksi omassa rauhassa. Kummatkin ovat valmiita muuttamaan oman alan työn perässä, jotta saavat viiden prosentin koron lainarahat maksettua. Opettajan pätevyydellä työllistyminen on hieman tutkijahumanistia helpompaa.

– Käytän lainarahan loppuun, jos tilanne vaatii, mutta mielellään en käyttäisi enempää. Työllistymisen osalta koko Etelä-Suomi on avoinna, Pihkakorpi kertoo.

– Alan töihin olen valmis muuttamaan, mutta mittarissa on se, että pääsisi viikonlopuksi Turkuun. Vain alan töiden perässä muutan. Kyllä minä hanttihommia pystyn täälläkin tekemään, Saarinen summaa.

Eveliina Portnoj