Vesilintujen metsästyskauden alkaessa BirdLife Suomi ja Metsästäjäliitto muistuttavat riistasorsakantojen pitkäaikaisesta vähenemisestä ja kehottavat välttämään taantuneiden lajien pyyntiä. Vesilintukantojen palauttaminen elinvoimaisiksi on tavoite, joka yhdistää Metsästäjäliittoa ja BirdLifea.

BirdLife Suomi ja Suomen Metsästäjäliitto suosittelevat välttämään taantuneiden riistasorsien metsästystä. Vesilintuseurantojen mukaan sinisorsan tilanne on parempi kuin muiden riistasorsien, mutta myös sinisorsakanta on kääntynyt laskuun. Myös sinisorsan verotuksessa on muistettava kohtuus.

Järjestöt muistuttavat, että vesilintumetsällä tarvitaan malttia. Varman lajintunnistuksen lisäksi ampumamatkat on pidettävä lyhyenä haavakoiden välttämiseksi. Noutavan koiran käyttö on aina suositeltavaa helpottamaan saaliin talteen korjaamista. Metsästystilastoinnin parantamiseksi järjestöt toivovat metsästäjien ilmoittavan saaliinsa Oma riista -palveluun kaikkien lajien osalta.

BirdLife ja Metsästäjäliitto korostavat jatkuvuutta vesilintujen hyväksi tehtävässä elinympäristöjen kunnostamisessa. Vesilintukantojen alamäen pääasiallisena syynä on vesien huono tila. Umpeenkasvavien vesilintukohteiden tilan parantamiseksi tarvitaan kunnostustoimien lisäksi laajamittaista ennallistamista yläpuolisilla ojitusalueilla. Tärkeä osa vesilintujen pesimäalueiden kunnostusta on vieraspetojen (minkki ja supikoira) poistopyynti.

Vesilintukantojen elpymistä voidaan auttaa myös syysaikaisilla levähdysalueilla, joilla vesilinnut voivat valmistautua syysmuuttoon luontaisen rytminsä mukaisesti. Levähdysalueista kehitetään uutta riistanhoitomuotoa BirdLifen ja Metsästäjäliiton yhteisessä SOTKA-hankkeessa.

– Lintuvesikunnostuksille ja uusien kosteikoiden perustamiselle on huutava tarve. Vesialueiden kunnostus on kuitenkin vain oireiden hoitoa, ja syiden korjaamiseksi tarvitaan ennallistamistoimia myös ojitusalueilla, kannustaa BirdLifen lintuvesiasiantuntija Heikki Helle tiedotteessa.

– SOTKA-levähdysaluehankkeen tarkoituksena on perustaa vesilinnuille syysaikaisia häiriöttömiä elinympäristökohteita, joilla muuttoon valmistautuvat linnut voivat ruokailla rauhassa ja viimeistellä höyhenpuvun vaihtumisen. Mitä pidempään Suomessa pesineet vesilinnut viipyilevät syksyllä täällä, sitä parempikuntoisina ne palaavat takaisin seuraavana keväänä tuottamaan uusia poikueita, kuvailee rauhallisten levähdysalueiden merkitystä Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli-Matti Pekkarinen.

Valtakunnallisten vesilintulaskentojen mukaan ainoa viimeisten neljän vuosikymmenen aikana runsastunut riistasorsalaji on sinisorsa, mutta viimeisten kymmenen vuoden aikana myös sinisorsakanta on kääntynyt laskuun. Vähenevien lajien taantuma syvenee entisestään. Kuluvan kesän pesinnät ovat onnistuneet vain kohtalaisesti ja useimmilla lajeilla poikastuotto on ollut keskimääräistä heikompaa.

Vesilintujen metsästys alkaa tiistaina 20. elokuuta kello 12. Punasotkan ja nokikanan metsästys sekä haahkan syysmetsästys on tänä vuonna kielletty maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Allin metsästys on kielletty sisämaassa, ja merialueilla sitä on rajoitettu saaliskiintiöin. Metsähanhea saa metsästää 27. elokuuta asti Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla (rajoituksin) ja loka–marraskuussa kaakkoisessa Suomessa. Meri- ja metsähanhen metsästystä on lisäksi rajoitettu saaliskiintiöin.

Lakisääteinen saalisilmoitus on tehtävä meri- ja metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, tukkasotkasta, allista, iso- ja tukkakoskelosta.

Riistavesilinnuista punasotka on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi, tundrametsähanhi, tukkasotka, haahka ja nokikana erittäin uhanalaisiksi sekä taigametsähanhi, haapana, jouhisorsa ja heinätavi vaarantuneiksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)