Verohallinto keräsi tammi–kesäkuussa kaikkiaan 42,3 miljardia euroa verotuloja, mikä on 0,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Suhteellisen korkeana pysyneen työllisyystilanteen vuoksi henkilöiden tuloveroa kertyi viimevuotista enemmän, kun taas varainsiirtoveroa kertyi 21,6 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

Henkilöasiakkaiden tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 20,4 miljardia euroa, mikä on 2,1 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

– Vaikka palkkatuloa saaneita on tänä vuonna ollut hieman vähemmän kuin viime vuonna, Suomen työllisyys on edelleen pysynyt suhteellisen korkeana. Työllisyystilanne yhdistettynä saatuihin palkankorotuksiin näkyy tuloverojen kasvaneessa kertymässä: ennakonpidätyksiä kertyi alkuvuodesta 5,3 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, sanoo ylitarkastaja Matti Luokkanen Verohallinnosta tiedotteessa.

Verotulojen väheneminen alkuvuoden aikana johtuu siitä, että tupakkaveroa kertyy tänä vuonna aikaisempaa tasaisemmin.

Tupakkaveroa ei ole vuonna korotettu, kuten useana aikaisempana vuonna.

Ennen viime vuoden tammikuun veronkorotusta tupakkayhtiöt siirsivät suuria määriä tupakkatuotteita verollisiin varastoihin, jolloin tammi–helmikuulle tilastoitui tupakkaveroa peräti 670 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tammi-helmikuun tupakkaverokertymä oli 68 miljoonaa euroa.

– Tupakkaverokertymä ei laske viime vuodesta, vaan se jakautuu tasaisemmin koko kalenterivuoden ajalle, Luokkanen arvioi.

Arvonlisäveroa kertyi tammi–kesäkuussa hieman vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan, yhteensä 10,5 miljardia euroa eli 0,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna.

– Korkean korkotason ja talouden epävarmuuden vuoksi kulutus ei ole vielä piristynyt. Arvonlisäveron kertymä seuraa nimellisen kulutuksen kehitystä, mutta yksittäisissä kuukausissa voi olla paljon vaihtelua, Luokkanen sanoo.

Yleisen arvonlisäverokannan nousu 24 prosentista 25,5 prosenttiin näkyy verokertymätilastoissa ensi kertaa marraskuusta eteenpäin.

Korkotuloista on pitkästä aikaa kertynyt lähdeveroa, kun pankit alkoivat vuonna 2023 maksaa pankkitalletuksille korkoa. Korkotuloista kertyi alkuvuonna lähdeveroa 229 miljoonaa euroa, mikä on peräti 207 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Varainsiirtoverosta kertyi 21,6 prosenttia vähemmän verotuloja kuin vuosi sitten, kaikkiaan 255 miljoonaa euroa. Asunto- ja kiinteistökauppa kävi alkuvuonna hitaasti, mikä vaikuttaa varainsiirtoveron kertymään.

Myös varainsiirtoverokantojen aleneminen lokakuussa 2023 pienentää tämän vuoden verokertymää suhteessa viime vuoteen.

Yhteisöjen tuloveroa kertyi alkuvuonna 4,2 miljardia, mikä on 0,4 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Yhteisöveron määrään vaikuttavat pääosin kuluvan vuoden ennakkoverot sekä aiempia verovuosia koskevat lisäennakot, jäännösverot ja veronpalautukset.

– Maksettujen ennakkoverojen määrästä ei voi suoraan päätellä, paljonko yhteisöveroa vuoden aikana kertyy. Kokonaisuutena yritykset usein aliarvioivat tuloksiaan, joiden perusteella ennakkoverot määräytyvät, ja joutuvat sitten maksamaan tilikauden päättymisen jälkeen lisäennakoita tai jäännösveroja, Luokkanen toteaa.

Autoveron kertymä jatkoi laskuaan: alkuvuonna autoveroa kertyi 163 miljoonaa euroa, mikä on 20,1 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa.

Autoveron määrä on pienentynyt vuodesta 2018 lähtien monista syistä, kuten koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista talouteen sekä vähäpäästöisempien autojen yleistymisestä.

Kokonaan sähkökäyttöisistä henkilö- ja pakettiautoista ei makseta lainkaan autoveroa, jos ne on rekisteröity tai otettu käyttöön lokakuun 2021 jälkeen.

Autovero maksetaan, kun ajoneuvo rekisteröidään tai otetaan käyttöön Suomessa ensimmäisen kerran. Tyypillisesti autoveron maksaa ajoneuvon maahantuova yritys.

Verohallinnon verokertymissä ei ole huomioitu muiden viranomaisten keräämiä veroja, joista euromäärältään merkittävin on Traficomin keräämä ajoneuvovero. Verohallinnon kertymissä ei ole mukana myöskään veronluonteisia maksuja kuten työttömyys- ja eläkevakuutusmaksuja. Verohallinnon keräämiä verotuloja tilitetään valtion lisäksi kunnille, seurakunnille ja Kelalle. Verohallinnon luvut esitetään aina nimellisinä, eli kyseisen vuoden käyvin hinnoin laskettuna eikä vuosivertailuissa ole huomioitu inflaatiovaikutusta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)