Liikenneturvan tuoreen selvityksen mukaan jopa 64 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että työmailla ei huolehdita riittävän hyvin tilapäisten kulkureittien toimivuudesta tai esteettömyydestä. Turvallinen liikkuminen liikenteessä on tänä vuonna Invalidiliiton Helppo liikkua -viikon teemana.

Liikenneturva kysyi keväällä 2024 suomalaisten näkemyksistä ja kokemuksista esteettömyyden toteutumisesta liikenteessä. Kysymyksissä vastaajia pyydettiin huomioimaan erityisesti liikkumista apuvälineidän avulla.

Rakennus- tai tietyömaa on varma merkki siitä, että valpautta tarvitaan entistä enemmän kaikilta. Työmaat saattavat vaikuttaa pitkiä aikoja asukkaiden ja muiden tiellä liikkujien kulkemisiin. Myös moottoriliikenteen nopeusrajoituksia alennetaan työmaiden läheisyydessä turvallisuuden vuoksi ja niitä on syytä noudattaa.

Suomalaisista 64 prosenttia oli sitä mieltä, että työmailla ei huolehdita riittävän hyvin tilapäisten kulkureittien toimivuudesta ja esteettömyydestä liikkumisen apuvälineitä käyttäville tai lastenvaunuja työntäville.

– Tietyö voi muuttaa tuttuja ja totuttuja kulkureittejä. Työmaiden koneet, aidat ja uudet liikennejärjestelyt voivat vaikeuttaa suojatien ja tielläliikkujien havaitsemista. Turvattomuutta lisää se, jos liikennejärjestelyt koetaan sekaviksi ja hankaliksi. Myös uusien reittien oppiminen kestää aikansa. Opastukseen tulisikin kiinnittää erityistä huomiota ja käyttää tarvittaessa muitakin keinoja, kuin pelkkiä liikennemerkkejä, Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Marja Pakarinen muistuttaa.

Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen tunnistaa haasteen. Kyselyn tulokset eivät hämmästytä häntä.

– Liikenteessä liikkuu paljon ihmisiä, jotka käyttävät erilaisia liikkumisen apuvälineitä. Fyysinen vamma ei aina näy päällepäin, mutta se voi vaikuttaa esimerkiksi tasapainoon, havainnointiin ja arviointikykyyn. Nämä seikat puolestaan vaikuttavat toimimiseen liikenteessä, esimerkiksi siihen, miten tien voi ylittää turvallisesti. Väliaikaisreittien esteettömyys ja opastus korjaus- ja huoltotöiden aikana on asia, johon pitää kiinnittää erityistä huomiota, Saksanen painottaa.

Suomalaisista 57 prosenttia oli samaa mieltä siitä, että heidän lähialueensa tiet ja jalankulkureitit ovat hyväkuntoisia ja riittävän valaistuja, jotta apuvälineiden kanssa olisi turvallista liikkua. Kuitenkin yli kolmannes (37 %) vastaajista oli eri mieltä asiasta.

– Kävelyreittien turvallisuus ja valaistus ei koske pelkästään apuvälineiden kanssa liikkujia vaan meitä kaikkia, lapsista aikuisiin ja vanhuksiin. Esteettömyyden parantaminen lisää kaikkien turvallisuutta, liikkumisen sujuvuutta ja viihtyisyyttä, Pakarinen vahvistaa.

– Liikenteen turvallisuutta pystytään taajama-alueilla lisäämään parhaiten alentamalla ajonopeus 30 kilometriin tunnissa, parantamalla pyöräily- ja jalankulkuväylien esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Liikkumista vaikeuttaa esimerkiksi väylien heikko kunto ja tienpintojen kuoppaisuus tai kaltevuus. Myös mukulakivet, liukkaat lehdet, irtosorakertymät ja kaduilla olevat vesikourut voivat hankaloittaa apuvälineiden kanssa liikkumista. Kulkuväylien kunnossapito varsinkin talvella on asia, mikä parantaa turvallisuutta, Saksanen havainnollistaa.

Invalidiliiton vuosittaista Helppo liikkua -viikkoa vietetään 13.–19. toukokuuta. Liikenneturva on mukana toteuttamassa kampanjaa mm. Kurikassa ja Rovaniemellä. Vuoden 2024 teemana on turvallinen liikkuminen liikenteessä. Viikon aikana haluamme kiinnittää huomiota turvalliseen liikkumiseen liikenteessä, kun henkilöllä on fyysinen vamma tai hän käyttää liikkumisen apuvälinettä. 

Liikenneturva selvitti suomalaisten mielipiteitä liikenteestä kyselytutkimuksella keväällä. Norstat Finland Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 2015 suomalaista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)