Neljän kaupungin mieskuorot valloittavat kauppakorttelin lauantaina 2. maaliskuuta kello 15, kun kvartettikilpailussa aiemmin päivällä mittelöineet kuorojen kokoonpanot esittelevät taitojaan yleisölle. Konsertti on Mieskuoro Laulun Ystävien 110-vuotisjuhlakaaren avajaistilaisuus. LY esiintyy tilaisuudessa myös omalla ohjelmistollaan.

Neljän kaupungin kvartettikilpailuja on järjestetty jo vuodesta 1953 alkaen. Kilpailua isännöivät vuorotellen Tampereen Mieskuoro Laulajat, Rauman Mieslaulajat, Porin Mies-Laulu ja Turkulainen Mieskuoro Laulun Ystävät. Yleisöllä mahdollisuus päästä kuuntelemaan kilpailijoita ensimmäistä kertaa.

Lauluyhtyeet esittävät kilpailun vapaavalintaisia kappaleitaan joko nuppi- (neljä laulajaa) tai tuplakvarteteissa (kahdeksan laulajaa). Pakolliset numerot kaikki osallistujat esittävät konsertissa yhteisesti. Kilpailun sääntöjen mukaan pakolliset kappaleet ovat aina Suomen Mieskuoroliiton julkaisemasta perusohjelmistosta.

Nuppikvartettien pakollinen numero on Erkki Salmenhaaran Kantelettaren sanoihin säveltämä Onpa tietty tietyssäni ja tuplakvartettien sarjassa Tauno Marttisen Aleksis Kiven tekstiin säveltämä Veljesten paluu Jukolaan.

Neljän kaupungin kvartettikilpailu on vaativa taitojen mittelö, mutta hengeltään se on koko historiansa ajan ollut leikkimielinen tapahtuma, jossa ystäväkuorot tapaavat toisiaan myös vapaamuotoisissa merkeissä. Leikkimielisyydestä kertovat myös esiintyjäkokoonpanojen nimet aiemmilta vuosilta: Yritetä eres, Miettikää sitä, Tuplaharmi, Henrikki Ronkainen & velallisen epärehellisyys.

Pohjoismainen mieskuorokulttuuri on ainoalaatuinen. Yli 200-vuotisen historian omaava tenori- ja bassoäänistä koostuva neliääninen instrumentti sai alkunsa kansallisuusaatteen nousemisen myötä 1700–1800-luvun vaihteessa Euroopassa.

Alussa instrumentissa oli neljä tai kahdeksan laulajaa. Suomeen tämä kansallisromanttisen ohjelmiston ilmaisukeino tuli Ruotsin kautta ja sillä on ollut itsenäisyytemme alkuajoista alkaen merkittävä rooli suomalaisuusaatteen edistäjänä ja isänmaallisen hengen nostattajana.

Myöhemmin kuorojen koko on kasvanut nykyisiin mittasuhteisiinsa, kymmeniin laulajiin, mutta pienryhmätoiminta on säilynyt sen rinnalla. Isänmaallisuus ja kansallisromantiikka ovat edelleen merkittävässä osassa mieskuorojen ohjelmistossa. Perusohjelmistolle tunnusomaisia ovat myös serenadit ja juomalaulut. Jokainen kuoro esittää myös omanlaistaan musiikkia suurista klassikoista kevyen musiikin helmiin.

Lauluyhtyeillä on kuoroille suuri merkitys mieskuorokulttuurin ankkuroijana, yhteisöllisyyden edistäjänä, laulutaidon kehittäjänä ja myös taloudellisessa mielessä. Pienryhmien keikkamyynnillä kuorot saavat lisärahoitusta toimintaansa.

Kvartettien väliset kilpailut toimivat hyvänä kannustimena aktiiviseen harjoitteluun ja tuomaristojen antamat palautteet auttavat musiikillisen laadun kehittämisessä.

TV:stä tuttu turkulainen kulttuurivaikuttaja Mieskuoro Laulun Ystävät (LY) on noin 80 laulajallaan Varsinais-Suomen suurin mieskuorokokoonpano. Kuoro on perustettu vuonna 1914 ja se juhliikin parhaillaan

110-vuotista taivaltaan. LY ylläpitää useita kokoonpanoja kvarteteista suurkuoroon esittäen ohjelmistoa perinteisestä kuoro-ohjelmistosta viihdemusiikkiin. Kuoron eri kokoonpanot harjoittelevat säännöllisesti kolmena päivänä viikossa. Kuoron taiteellisena johtajana on vuodesta 2021 alkaen toiminut Nikke Isomöttönen. Toisena laulunjohtajana toimii Pekka Salminen.

Kotimaassa pidettyjen konserttien lisäksi LY on vienyt musiikillista osaamistaan eri muodoissa Eurooppaan sekä Israeliin, Kanadaan ja Japaniin. Kuoro on ollut mukana kahdessa Kullervo-äänitteessä. Neeme

Järven johtaman Göteborgin sinfoniaorkesterin kanssa LY on levyttänyt Jean Sibeliuksen orkesteri-mieskuoroteoksia. Viimeisimmät matkat ovat kohdistuneet Reykjavikiin ja Tallinnaan. Seuraavat ulkomaanmatkat kohdistuvat Gdanskiin Nordic Focus -festivaaleille syksyllä 2024 ja Tallinnan laulujuhlille kesällä 2025. Kuoro konsertoi säännöllisesti ja esiintyy myös kutsuttuna monissa tilaisuuksissa eri kokoonpanoillaan.

Monelle kotikaupunkinsa Turun asukkaalle LY on tuttu vuosittain toistuvista julkisista esiintymisistään. Vanhin perinteistä on vappupäivän ulkoilmakonsertti, jonka kuoro piti ensimmäisen kerran 1918 Petreliuksen muistomerkillä Samppalinnan puistossa. Sieltä siirryttiin aikanaan kauppatorin laidalle vanhan Yliopiston portaille ja sittemmin Turun taidemuseon mäelle, jossa LY konsertoi edelleen joka vappu.

Vuonna 1922 joukko LY:n miehiä päätti, että otetaan uusi vuosi laulaen vastaan Tuomiokirkon portailla. Syntyi sata vuotta kestänyt perinne kaupungin kulttuuritoiminnassa.

Vuodesta 1962 kuoro on Turun kaupungin pyynnöstä esiintynyt nykyään kansainvälisestikin televisioitavassa tapahtumassa, jossa Suomen Turku julistaa joulurauhan. Viime vuosina LY on saanut sinne rinnalleen veljeskuoronsa Turun NMKY:n Naskalit. Jouluperinteeseen kuuluvat Laulaen jouluun -konsertti ja yhteislaulutapahtuma sekä monet tilauskeikat. Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta LY:n perinteisiin kuuluu esiintyminen sankarihaudoilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)