Kuitu- ja energiapuun hinnat nousivat ennätyskorkeiksi viime vuonna

Kuitupuun ja karsitun rangan reaaliset keskihinnat 2014–2023. Kuitupuun ja karsitun rangan reaaliset keskihinnat 2014–2023.

Kuitu- ja energiapuun hinnat nousivat vuoden alkupuoliskolla poikkeuksellisen korkeiksi. Kuitupuun hinnat kääntyivät kesän aikana laskuun, mutta vuoden reaaliset keskihinnat olivat kuitenkin noin 20 prosenttia edellisvuotta korkeammat. Energiapuun hinnat kohosivat tilastointihistorian korkeimmiksi, kun esimerkiksi karsitun rangan pystykauppahinta nousi melkein kolminkertaiseksi. Mänty- ja kuusitukkien hinnoissa ei tapahtunut suuria muutoksia.

Kahden huippuvuoden jälkeen metsäteollisuustuotteiden kysyntä heikentyi selvästi vuonna 2023. Vuoden alussa metsäteollisuuden tuotanto ja vienti olivat hyvällä tasolla, mutta viennin ja kotimaan talouden näkymät synkkenivät loppuvuoden aikana. Metsäteollisuustuotteiden kysyntää vähensivät inflaatio, korkeat korot, tuotteiden korkeat varastotasot sekä yleinen epävarmuus.

Puukaupan vuosi oli kaksijakoinen. Vuoden alkupuoliskolla tilastoitiin nousevia keskihintoja ja suuria ostomääriä. Toukokuun puumäärä oli korkein koskaan toukokuussa tilastoitu. Kesällä tärkeimpien puutavaralajien pystykauppahinnat kääntyivät laskuun, ja vuoden jälkipuoliskolla puumäärät jäivät noin neljäsosan edellisiä vuosia pienemmiksi.

Kuitupuun hinnat nousivat vuoden alkupuoliskolla nopeasti. Pystykaupoissa kuusikuidun keskihinta ylitti kesäkuussa 30 euroa, ja koko vuoden keskihinta kohosi 27,5 euroon kuutiometriltä. Koivulla ja männyllä hinnat olivat pari euroa matalammalla.

Kuitupuun hankintakaupoissa kuusen ja koivun kuukausihinnat kävivät yli 48 eurossa, ja vuoden keskihinta kipusi lähes 46 euroon. Mänty jäi pari euroa alemmaksi.

– Kuitupuun hinnat nousivat poikkeuksellisen paljon ja korkeiksi. Kaiken kuitupuun keskihinta ylitti edellisen vuoden lukemat reaalisesti noin 20 prosentilla. Pystykaupoissa kuusikuidun vuosihinta oli edellisen kerran näin korkealla vuonna 2008. Koivun ja männyn osalta täytyy mennä viime vuosituhannen puolelle, kertoo yliaktuaari Jukka Torvelainen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) tiedotteessa.

Energiapuun hinnat nousivat viime vuonna voimakkaasti, pystykaupoissa enemmän kuin hankintakaupoissa. Karsitun rangan keskihinta kohosi pystykaupoissa edellisestä vuodesta peräti 2,6-kertaiseksi 19,4 euroon kuutiometriltä. Hankintakaupoissa hinta kohosi 1,3-kertaiseksi 43,4 euroon.

Latvusmassan hinnat nousivat hieman vähemmän. Vuoden keskihinta kohosi pystykaupoissa 7,3 euroon ja hankintakaupoissa 25,5 euroon kuutiolta.

– Energiapuun hinnat kohosivat ennätystasolle, koska fossiilisia polttoaineita ja turvetta korvattiin puulla, ja tuontipuun sekä sivutuotepuun määrät vähenivät. Kuitupuun ja rangan kova kysyntä ja kohonneet hinnat ohjasivat jo energiapuun ostoja enemmän latvusmassaan ja kokopuuhun, Torvelainen toteaa.

Hankintakaupoissa rangan ja kuitupuun hinnat ovat olleet jo pitkään lähellä toisiaan. Pystykaupoissa rangasta maksettiin aikaisemmin noin neljäsosa kuitupuun hinnoista, kunnes vuonna 2022 hintaero alkoi kaventua nopeasti.

– Vuoden 2023 pystykaupoissa rangasta maksettiin keskimäärin kolme neljäsosaa kuitupuun hinnoista, ja tietyillä alueilla sekä lämpölaitosten lähellä enemmän. On kuitenkin hyvä muistaa, että rankaa korjattiin viime vuonna alle kymmenesosa kuitupuun hakkuumäärästä, laskee Torvelainen.

Kuusitukista maksettiin pystykaupoissa keskimäärin 74,8 euroa ja mäntytukista 70,7 euroa kuutiometriltä. Se oli reaalisesti prosentin vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hankintakaupoissa keskihinnat nousivat prosentin.

Koivutukin hinnat nousivat. Pystykaupoissa koivutukkien keskihinta kohosi 12 prosenttia 57,6 euroon ja hankintakaupoissa nousua oli 17 prosenttia 70,1 euroon.

Tukkipuun ostomäärät laskivat viime vuonna kolme prosenttia, ja kuitupuun ostot kasvoivat prosentin. Kuitupuun ostomäärä nousi tukin ja pikkutukin yhteenlaskettua määrää suuremmaksi. Puutavaralajeista ostettiin eniten mäntykuitupuuta ja kuusitukkia, molempia neljäsosa puukaupan kokonaismäärästä.

Energiapuun kauppaa tilastoitiin vuonna 2023 viisi miljoonaa kuutiometriä, mikä oli suurin määrä vuonna 2014 alkaneen tilastohistorian aikana. Latvusmassan kauppa kasvoi edellisestä vuodesta runsaan neljäsosan ja karsitun rangan kauppa väheni hieman.

Kaikesta ostetusta energiapuusta oli latvusmassaa yli puolet ja karsittua rankaa yksi kolmasosa. Loppu oli lähes kokonaan karsimatonta kokopuuta, sillä kantojen energiakäyttö on vähäistä.

Tilastoitavat puukauppatiedot saadaan suurimmilta puun ostajilta ja metsänhoitoyhdistyksiltä. Aineistot kattavat noin 90 prosenttia yksityismetsistä ostetusta teollisuuspuusta ja puolet energiapuusta. Ilmoitetut puumäärät julkaistaan sellaisinaan, eikä niitä laajenneta vastaamaan kaikkea yksityismetsien puukauppaa. Luken puukauppatilastot kuvaavat hyvin puumarkkinoiden keskihintoja sekä niiden ja määrien muutoksia.

Puun hinnat tilastoidaan tilastotietokantaan kunkin ajankohdan rahassa sen hetken nimellisinä eli käypinä hintoina. Teksteissä ja graafeissa hintamuutoksia tarkastellaan kuitenkin reaalisina, niin että rahan arvon muutos poistetaan elinkustannusindeksillä. Vuonna 2023 keskimääräinen inflaatio oli noin kuusi prosenttia, joten rahan ostovoima pieneni totuttua nopeammin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Teollisuuspuun puukauppamäärät kauppa- ja hakkuutavoittain 2023. Teollisuuspuun puukauppamäärät kauppa- ja hakkuutavoittain 2023.

Kauppakeskusten myynti ja kävijämäärä kasvoivat vuoden toisella neljänneksellä

Kauppakeskusten kokonaismyynti kääntyi nimellisesti 1,6 prosentin kasvuun vuoden toisella neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Inflaatiokorjattuna myynti kasvoi 1,2 prosenttia. Kasvu oli ripeintä huhtikuussa, mutta myös touko- ja kesäkuun kokonaismyynti ylitti vuoden 2024 vastaavien kuukausien tason.

Tekstiilitaide ilmentää tietoa Galleria Askissa

Riikka Kupsala kokeilee valmistamansa kolmiulotteisen pylvään painoa työhuoneellaan.

Turkulaisen kuvataiteilija Riikka Kupsalan tekstiiliteokset käsittelevät henkilökohtaista tietoa pukeutumisesta ja vaatteista. Teokset ovat nähtävillä Kuluttavat kuteet -näyttelyssä Galleria Askissa 12.–23. syyskuuta.

Pimeässä hohtava panssarisiimalevä loppukesän ilmiö

Viime päivinä eri puolilta rannikkoa on tullut kyselyjä sinertävästä hohdosta veden pinnassa. Kyseessä on yksisoluisen mikrolevän Alexandrium ostenfeldii aiheuttama ilmiö. Tämä myrkyllinen panssarisiimalevä hohtaa runsaana esiintyessään pimeässä sinertävänä, sillä se tuottaa bioluminesenssia. Päivänvalossa vesi voi näyttää punertavan ruskealta.

Suomen historian jännät naiset Sopukan syksyn esitysten yleisömagneetti

Suomen historian jännät naiset myi jo etukäteen loppuun kaikki kymmenen näytöstään Sopukassa.

Kaupunginteatterin vapaan kentän yhteistyöareenana toimivan Sopukka-näyttämön ohjelmistoon kuuluu tänä syksynä useita esityksiä: Suomen historian jännät naiset , Pete Poskiparran Miraakkeli ja Jore Marjarannan tähdittämä uutuusdraama Mä aion elää . Näiden lisäksi 31. joulukuuta saa ensi-iltansa musiikkiteatteriesitys Kirka – This Time It´s Personal .

Ilveskanta vahvassa kasvussa

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ilveskanta on vahvassa kasvussa. Kanta on vahvistunut kaikkialla Suomessa.

Myllyn uusi karvainen brändilähettiläs aloitti työnsä

Oranssi, karvainen Myllykkä on Kauppakeskus Myllyn uusi brändilähettiläs.

Kauppakeskus Mylly on palkannut uuden brändilähettilään, Myllykän, jonka vastuulla on kauppakeskuksen kävijöiden ja vuokralaisten yllättäminen ihmeellisillä tempauksilla.

Varautumispolku kutsuu koko perheen oppimaan arjen turvallisuustaitoja

Naantalin Kuparivuorella järjestetään lauantaina 13. syyskuuta kello 10–15 koko perheen tapahtuma, jossa harjoitellaan ja testataan arjen tärkeitä turvallisuustaitoja. Tapahtuman nimi on Varautumispolku, ja se tarjoaa monipuolista tekemistä kaikenikäisille.

Käyrätorven ja urkujen duetto päättää Liedon kesämusiikki -sarjan

Petri Komulainen ja Jan Lehtola.

Liedon kesämusiikki -sarja saa päätöksensä syyskuun ensimmäisenä sunnuntaina, kun käyrätorvisti Petri Komulainen ja urkuri Jan Lehtola esittävät yhdessä värikkään duetto-ohjelman, jossa yhdistyvät konsertti- ja kirkkomusiikki.

Suomalaiset Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa

Eurooppalaisissa kotitalouksissa uinuu unohdettu yli miljardin euron aarrekammio. Kuluttajien laatikoihin hylkäämissä kännyköissä odottaa tuhansia tonneja arvokkaita raaka-aineita, jotka voisi kierrättää hyötykäyttöön. Yksistään kobolttia on 5 000 tonnia ja kultaa 9 tonnia eurooppalaisten kaapeissa ja piirongeissa. Suomalaiset ovat Euroopan kärkeä vanhojen puhelinten hamstraamisessa.

Leveän hampaisa hymy

Ottilia Roosin näyttelyssä on virnuilevia ruukkuja.

Galleria Jäniksen valtaa hilpeä ja eriskummallinen tunnelma, kun hymyilevät kukkaruukut ilmestyvät ikkunagalleriaan. Virnuilevat ruukut ovat samaan aikaan iloisia kun jollain tapaa häiritseviä. Tietävätkö ne jotakin?

Eurojackpotin päävoitto nousi 86 miljoonaan euroon, Suomeen 144 000 euron voitto

Eurojackpotista ei löytynyt perjantain arvonnasta kierroksella 37/2025 täysosumia. Ensi viikon tiistaina potissa on noin 86 miljoonaa euroa.

Nyt järki käteen

Havainnekuva superbussista.

Kuuma peruna pyörii kaupunkilaisten mielissä edelleen, raitiotie vai superbussi? Nyt kaupungin päättäjät ovat tulleet ainakin osittain järkiinsä ja päättäneet tilata selvityksen superbusseista. Edellinen selvitys olikin jo vanhentunut ja yli kymmenen vuoden takaa. Tämä vanhentunut selvitys osoitti muuten superbussin tulevan 40 prosenttia halvemmaksi. Tämä selvitystyö maksaa kaupungille muutaman kymmenentuhatta euroa. Se on pieni hinta siihen nähden mitä on jo laitettu raitiotien suunnitteluun.

Naapurisopu sijaa antaa

Turkuun on viime vuosina syntynyt uusia asuinalueita enemmän kuin vuosikymmeniin. Asuntojen markkinoinnissa on korostettu taloryppäiden yhteisöllisyyttä. Turun Sanomissa julkaistiin kesällä artikkeli, jossa toimittaja lähti tätä yhteisöllisyyttä etsimään, havaiten sen lähinnä loistavan poissaolollaan.

Selvitys: Lasten silmäterveys huolettaa kouluterveydenhoitajia – yli kolmannes toivoo näöntarkastuksiin hammastarkastuksista tuttua mallia

Selvityksen mukaan 37 prosenttia kouluterveydenhoitajista kannattaa mallia, jossa lasten näkö tarkastettaisiin kouluissa säännöllisesti – optikolla tai silmälääkärillä – vastaavasti kuin suunterveyden osalta. Tarve on ilmeinen: joka toinen kouluterveydenhoitaja on huolissaan lasten näkökyvystä ja silmäterveydestä.

Lähimaksujen kokonaisarvo sirulla tehtyjä korttimaksuja suurempi huhti–kesäkuussa

Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin vuoden toisella neljänneksellä 652 miljoonaa korttimaksua, mikä oli 21 miljoona eli kolme prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lähimaksujen kokonaisarvo kasvoi edellisvuodesta 23 prosenttia.

Virta: Hallituksen julkinen riitely käy kestämättömäksi, kun se leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta seuraa järkyttyneenä hallituksessa vallitsevaa kaaosta. Hänen mielestään on huolestuttavaa, että sisäpoliittinen riitely leviää ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulkintoihin.

Rakentamisen kehitys odotettua heikompaa – asuinrakentamisen toipuminen takkuaa

Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin.

Rakentamisen kasvu jää vaisuksi tänä vuonna. Asuinrakentaminen matelee edelleen pohjalukemissa ja toipuminen tapahtuu odotettua hitaammin. Kiinteistösijoitusmarkkina on selvässä kasvussa ja kuluvan vuoden ennustetta on nostettu merkittävästi. Yhdysvaltojen ja EU:n välisellä tullisopimuksella olisi merkittäviä vaikutuksia Suomen talouteen ja kiinteistö- ja rakentamisalaan.

Sun Mahis! -tapahtuma tarjoaa suoran reitin työnantajien ja kouluttajien luo

Varsinais-Suomessa työttömyys kasvaa kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorten tilanne huolestuttaa. Heinäkuun lopussa Varsinais-Suomessa oli yhteensä 6 900 alle 30-vuotiasta työtöntä, joista alle 25-vuotiaita oli 3 700. Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä on kasvanut vuodessa yli 16 prosenttia. Heikossa työmarkkinatilanteessa ammattiin valmistuneidenkaan nuorten työura ei pääse kunnolla alkamaan ja riski pitkittyneeseen työttömyyteen kasvaa.

Urheilu

Otteluanalyysi: Onni Helén ja Elmer Vauhkonen sulattivat EIF:n puolustuksen

Onni Helén iski kaksi maalia.

TPS pudotti EIF:n kyydistä toisen puoliajan alussa ja eteni 4–0-voittoon jalkapalloilun Ykkösliigan ottelussa Kupittaalla. TPS vankisti asemaansa sarjan kärjessä. FC Lahti, joka on pelannut ottelun vähemmän, vaanii kuitenkin kolmen pisteen päässä.

Jussi Niska jatkaa Interin väreissä

Jussi Niska.

FC Inter on käyttänyt Jussi Niskan viime kaudella solmitussa jatkosopimuksessa olleen optiovuoden, jonka myötä Niska nähdään turkulaisten riveissä myös kaudella 2026.

Otteluanalyysi: Pikkuhuuhkajat aloitti karsinnat vakuuttavasti

Mika Lehkosuon valmentamat pikkuhuuhkajat aloittivat EM-paikan metsästyksen odotetulla voitolla.

Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkue aloitti EM-karsinnat odotetulla voitolla San Marinosta, kun karsinnat Kupittaalla torstaina alkoivat. Pikkuhuuhkajilla oli ennen karsintojen alkua vain kolme harjoitusta alla, mutta se ei ottelussa pahemmin näkynyt. Toki San Marino ei myöskään ollut merkittävä mittari joukkueen todellisesta iskukyvystä. Isompia haasteita Mika Lehkosuon valmennettaville on luvassa myöhemmin syksyn aikana, muun muassa marraskuussa, kun Suomi saa Kupittaalla Romanian vieraakseen.

Interin Eero Vuorjoki pikkuhuuhkajiin

Eero Vuorjoki.

Interin maalivahti Eero Vuorjoki on nimetty Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkueen kokoonpanoon. Pikkuhuuhkajat aloittaa matkansa kohti kesän 2027 EM-kisoja syyskuussa. Suomi kohtaa 4. syyskuuta Kupittaalla San Marinon kello 17 alkavassa ottelussa. 9. syyskuuta on edessä vierasottelu Kyprosta vastaan.

Puukkokatsomo: Urheilijat myrskyn silmässä

Makwan Amirkhani.

Suomalaisella urheilulla ei ole viime aikoina mennyt hyvin, ainakin jos kysytään salibandyväeltä tai kamppailu-urheilijoilta. Sekä salibandyssa että vapaaottelussa velloo kohu, jota ilmankin lajit pärjäisivät.

TPS tavoittelee miljoonan euron tappiota

HC TPS Oy:n tilikauden tulos saa omistajien luvalla painui miljoona euroa pakkaselle.

HC TPS Turku Oy tavoittelee tilikaudella 2025–26 noin yhden miljoonan euron tappiota. Tavoitteeseen vaikuttavat merkittävällä tavalla niin jo tehdyt henkilövaihdokset kuin urheilun pääomistajilta saama urheiluun kohdistettu tuki.