Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousedustajat seuraavalle nelivuotiskaudelle on valittu. Valituista edustajista uusia on 60 eli lähes kaksi kolmasosaa (63 %). Huomattavan moni istuvan kirkolliskokouksen ehdolla olleista edustajista putosi kirkolliskokouksesta. Suurin vaihtuvuus edustajissa on Tampereen ja Kuopion hiippakunnissa.

Uuden kirkolliskokouksen kokoonpanossa miehiä on 49 (2020: 53) ja naisia 45 (2020: 42). Naiset ovat selkeänä enemmistönä esimerkiksi Espoon ja Mikkelin hiippakunnissa valituista edustajista.

Valituista edustajista nuorin on 29-vuotias ja iäkkäin 74-vuotias. Edustajien keski-ikä on 54 vuotta (2020: 54 vuotta).

Liberaaleiksi profiloituneet valitsijayhdistykset saivat niukan enemmistön (51 %) kirkolliskokouksen edustajanpaikoista. Pappisjäsenten vaalissa liberaalit saivat enemmistön useimmissa hiippakunnissa, maallikkojäsenten vaalissa Helsingin, Espoon ja Porvoon hiippakunnissa.

Tietoa vaaleista ja valituista löytyy evl.fi/kirkolliskokousvaalit-sivulta. Tiedot päivitetään vaalien Ehdokasgalleriaan sen jälkeen, kun vaalilautakunnat ovat vahvistaneet tulokset 19. helmikuuta.

– Kirkolliskokouksen vaihtuvuus on huomattava: nykyisistä kirkolliskokousedustajista jatkamaan valittiin vain 34. Myös sukupuolijakauma kirkolliskokouksessa tasoittui naisten osuuden kasvaessa. Liberaalien ja konservatiivien asetelma keikahti aiemmasta liberaalien eduksi. Kirjavassa valitsijayhdistysten joukossa liberaalit onnistuivat profiloitumaan tutuilla tunnuksillaan kuten Tulkaa kaikki, Avara kirkko ja Muutoksen tuuli, jotka puhuttelivat yhdenvertaisuuden edistämisellä, kommentoi tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuksesta ja koulutuksesta.

Tiedot valituista ovat alustavia ja vahvistamattomia. Vaalilautakunnat vahvistavat tulokset maanantaina 19. helmikuuta.

Kirkolliskokoukseen valitaan vaaleissa 64 maallikkoedustajaa ja 32 pappisedustajaa. Maallikkoedustajien vaalissa äänioikeutettuja ovat kirkkovaltuustojen, seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen luottamushenkilöt, joita on kaikissa seurakunnissa yhteensä noin 7200. Saamelaiskäräjät valitsevat lisäksi saamelaisten maallikkoedustajan. Papit valitsevat kirkolliskokouksen pappisedustajat lääninrovastin johtamassa kokouksessa. Äänioikeutettuja pappeja on reilut 5 000 hiippakunnissa vuoden 2024 vaaleissa.

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta. Uuden kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston toimikausi on neljä vuotta, 1.5.2024–30.4.2028. Uusi kirkolliskokous kokoontuu ensimmäiseen istuntoviikkoonsa Turkuun 13.–17. toukokuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)