Pohjola Vakuutuksen tilastojen mukaan rakennusten palovahinkoja tapahtui kotitalouksille tammikuussa puolet enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana ja jopa 86 prosenttia enemmän kuin tammikuussa 2022.

Kovat pakkaset ja kallis sähkönhinta ovat saaneet suomalaiset lämmittämään tulisijoja ahkerasti. Tämän seurauksena myös rakennuspaloja on sattunut ennätyksellisen paljon. Erityisen paljon tulipaloja on lähtenyt juuri tulisijoista.

Myös Pelastustoimen tilastoissa näkyy sama ilmiö. Niiden mukaan tämän vuoden tammikuussa rakennuspaloja tapahtui yhteensä yli 70 prosenttia enemmän kuin edellisinä vuosina vastaavaan ajankohtaan.

– Tilastoissa näkyvät varmasti harjaantumattomat tulisijojen käyttäjät, joilla voi olla tietämättömyyttä velvollisuuksista ja tahattomia virhearvioita, joiden seurauksena tapahtuu tulipaloja, Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala kertoo tiedotteessa.

Pohjola Vakuutuksen vahinkodatassa näkyy muun muassa se, että takkoja lämmitetään liian kuumiksi.

– Liiallinen lämmittäminen vaurioittaa takan rakenteita ja hormia, joka saattaa halkeilla ja kipinät pääsevät rakenteisiin. Takan lämmittämisessä kannattaa aina noudattaa mukana tullutta ohjetta, Kujala sanoo.

Myös pitkään käyttämättömänä olleen tulisijan lämmittäminen sisältää tulipaloriskin. Kylmä hormi halkeaa helposti, jos tulisijaa lämmitetään liian nopeasti liian kuumaksi.

Tulipaloja on lähtenyt myös tulisijoista singahtaneista kipinöistä, jotka ovat sytyttäneet ympärillä olevan materiaalin. Tulisijan edessä ei saa koskaan säilyttää palamisherkkiä asioita, kuten halkoja, muoviesineitä tai mattoja.

Väärin säilytetyt tuhkat aiheuttavat useampia tulipaloja joka vuosi.

– Pohjola Vakuutuksen tiedossa on lukuisia tapauksia, joissa tuhka on nostettu tulisijasta avonaiseen muoviämpäriin, ja viety terassille jäähtymään. Pienikin tuulenvire voi saada lämpimän tuhkan syttymään uudelleen vielä vuorokausien päästäkin, Kujala kertoo.

Tuhkan pitäisi aina antaa jäähtyä tulipesässä, minkä jälkeen se nostetaan palamattomaan kannelliseen metalliastiaan ja kaadetaan vettä tai talvella lunta päälle.

Tulisijojen ja savuhormien säännöllinen nuohous parantaa paloturvallisuutta ja ennaltaehkäisee muun muassa vaarallisia nokipaloja.

– Savuhormissa syttyvä nokipalo saattaa sytyttää hormin vieressä olevat kattorakenteet palamaan. Siksi nuohous on ehdottoman tärkeää suorittaa ajallaan ammattilaisen toimesta, Kujala neuvoo.

Nuohous tulee suorittaa vakituisessa asunnossa vuoden välein ja vapaa-ajan asunnossa kolmen vuoden välein. Ympärivuotisessa käytössä oleva vapaa-ajan asunto on nuohottava kerran vuodessa.

– Palovahingoissa tulee välillä eteen myös tapauksia, joissa nuohous on suoritettu itse. Nuohousta ei missään tapauksessa saa tehdä itse, vaan se täytyy suorittaa ammattinuohoojan toimesta, Kujala varoittaa.

Hormin puhdistuksen lisäksi nuohoukseen kuuluu myös hormin ja tulisijojen kunnon tarkastaminen. Nuohoojalta saa tietoa esimerkiksi hormin rapautumisesta ja mahdollisista halkeamista.

– Tiedotimme tammikuussa, että osasta viime vuosina rakennetuista tulisijoista on löytynyt vakava paloriski. Niissä tulisijan korvausilmakanava on rakennettu kokonaan tai osin muoviputkesta, mikä ei ole paloturvallista. Nuohoojaa voi pyytää seuraavan nuohouskerran yhteydessä tarkastamaan tulisijojen ilmanvaihtokanavan toteutustapa ja kunto, Kujala neuvoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)