Sadat metsänomistajat suojelevat vuosittain metsiään pysyvästi

METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa. Luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen. METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa. Luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen. Kuva: MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin viime vuonna kaikkiaan lähes 10 000 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat tekivät viime vuonna kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia yli 5 100 hehtaaria ja pysyvästi suojeltiin noin 4 300 hehtaaria metsää. Lisäksi rauhoitettiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi noin 90 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 160 hehtaarilla.

METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Suojelutavoitteesta oli vuoden 2023 loppuun mennessä saavutettu 97 prosenttia eli yli 93 000 hehtaaria.

– Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvassa METSO-ohjelmassa saavutetut tulokset ovat hieno osoitus halusta parantaa luonnon monimuotoisuutta. Kiitos onnistuneesta työstä kuuluu jokaiselle suojelupäätöksen tehneelle aktiiviselle metsänomistajalle, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).

Toinen keskeinen METSO-ohjelman tavoite on tehdä ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna tätä tavoitetta toteutettiin yhteensä 5 400 hehtaarilla, mikä on selvästi viime vuosien toteutustasoa enemmän. Tavoitteesta on siten saavutettu 79 prosenttia eli noin 65 000 hehtaaria. Viime vuoden toteutusmäärät kasvoivat merkittävästi siitä huolimatta, että metsätalouden kannustejärjestelmän muutoksen takia tukea oli haettavana vain syyskuun loppuun saakka.

– Maa- ja metsätalousministerinä haluan kiittää sekä metsänomistajia että ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitotöiden asiantuntijoita ja tekijöitä siitä, että näissä töissä saavutettiin viime vuonna historiallisen hyvät toteutusmäärät. Vapaaehtoinen suojelu on keskeistä Suomen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi sekä laajasti hyväksyttyä, Sari Essayah (kd.) toteaa.

Vuonna 2023 METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltujen ja kahdeksikymmeneksi vuodeksi määräaikaisesti rauhoitettujen kohteiden yhteisarvo oli yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Ympäristötukisopimusten korvauksiin käytettiin noin 12,7 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 1,3 miljoonaa euroa. Ympäristötukeen ja luonnonhoitoon käytettiin viime vuonna varoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin METSO-ohjelman aikana.

Viime vuonna solmittiin yli 1 600 kymmenvuotista ympäristötukisopimusta. Ympäristötukikohteiden keskikoko oli hieman yli kolme hehtaaria. Keskimääräinen korvaus metsänomistajalle kymmenvuotisesta sopimuksesta oli noin 2 400 euroa hehtaarilta. Korvaustaso vaihtelee maakuntien välillä laskennassa käytettävän alueellisen keskikantohinnan mukaisesti.

Viime vuonna solmittujen ympäristötukisopimusten suuri määrä on seurausta useasta tekijästä. Suomen metsäkeskus sai vuodelle 2023 lisäresurssia valtionapuun. Metsäalan toimijoiden tekemä ympäristötukien hakemusvalmistelu on edelleen lisääntynyt: viime vuonna he valmistelivat yli 30 prosenttia hakemuksista. Työstä maksettiin toimijoille valmistelukorvauksia yhteensä yli 420 000 euroa.

Kemera-lain päättyminen ja hakemusten vastaanoton keskeytyminen syksyllä kannustivat tukien hakuun ja hakemusten valmisteluun sekä siihen, että kaikki hakemukset saatiin käsiteltyä ennen vuoden vaihdetta. Tulos kertoo myös siitä, että metsänomistajilla on edelleen vahva kiinnostus suojella vapaaehtoisesti metsiä. Uusia suojeluun sopivia kohteita löytyy edelleen ja ajan kuluessa kohteita myös kehittyy suojelukriteerit täyttäviksi.

METSO-ohjelman kuluessa sadat metsänomistajat ovat vuosittain tehneet päätöksen metsänsä pysyvästä suojelusta. Viime vuonna noin 400 metsänomistajaa päätyi suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myivät metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Suojeltujen kohteiden keskikoko on METSO-ohjelmassa noin kymmenen hehtaaria.

Uusia metsien suojelualueita tänäkin vuonna

Tänä vuonna METSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi noin 3 000 hehtaaria, mihin on varattu rahoitusta alustavasti noin 20 miljoonaa euroa. Pysyvässä suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet, mutta monen ELY-keskuksen alueella tämän vuoden suojelutavoite on maltillinen, koska ohjelman alueellinen tavoite on saavutettu. Arvokkaimpia metsäkohteita suojellaan kuitenkin koko maassa edelleen. EU:n vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelyn myötä METSO-toteutusta tullee jatkossa kohdentumaan myös Pohjois-Suomeen.

Kaiken kaikkiaan METSO-ohjelman pysyvän suojelun tavoitteesta on jäljellä enää vajaa 3 000 hehtaaria toteutettavaksi vuoden 2025 loppuun mennessä, joten pysyvän suojelun tavoite tullaan saavuttamaan etuajassa. Metsiensuojelu kuitenkin jatkuu nykyisen METSO-ohjelmakauden loppuun vuoden 2025 loppuun saakka.

Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä METKA on korvannut kemera-tukijärjestelmän vuoden 2024 alusta. METSO-ohjelman mukaisia keinoja uudessa kannustejärjestelmässä ovat ympäristötukisopimukset, luonnonhoitotuki ja kulotustuki. Tavoitteena on solmia tänä vuonna ympäristötukisopimuksia ja toteuttaa elinympäristöjen luonnonhoitoa yhteensä 3100 hehtaaria. Ympäristötukisopimuksiin, luonnonhoitotukeen ja kulotustukeen on tänä vuonna käytettävissä yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa, josta luonnonhoitoon ja kulotuksiin on varattu 2,2 miljoonaa euroa. Uuden tukijärjestelmän mukaisia hakemuksia voi tehdä 1. maaliskuuta alkaen.

Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoidon tavoitemääristä ollaan jäljessä. Tukijärjestelmän muutoksen takia ympäristötuen valmistelua päästään kuluvana vuonna aloittamaan aikaisintaan alkukesästä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin metsäsektorilta merkittävää aktivoitumista. Jatkossa metsäalan palveluntarjoajat avustavat metsänomistajia ympäristötukihakemusvalmistelussa. Metsäkeskus vastaa edelleen METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta ja tekee ympäristötukisopimukset metsänomistajien kanssa.

METSO-ohjelman lisäksi vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista tehdään myös elinympäristöjen ennallistamiseen ja hoitoon keskittyvässä Helmi-ohjelmassa. METSO-ohjelman jatkuminen vuoteen 2030 asti on mukana Helmi-ohjelmasta tehdyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä. METSO-ohjelman jatkokauden sisällön ja uusien tavoitteiden määrittely käynnistyy kuluvana vuonna.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2023. METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2023. Kuva: MMM

Tuton kausi päättyi Mestiksessä

Kiekko-Vantaa päätti Tuto Hockeyn kauden Mestiksen pudotuspeleissä voitoin 4-1.

Tuto Hockeyn kausi päättyi jääkiekon Mestiksessä tappioon Kiekko-Vantaalle pudotuspeleissä. K-Vantaa löi Tuton viidennessä pelissä Vantaalla 4–1 ja eteni välieriin voitoin 4–1.

Pannaan Jaakko-kulta soimaan

Jacques Chirac.

Kuka muistaa kuinka syksyllä 1995 piti boikotoida Ranskaa ja ranskalaisia tuotteita? Vain harvat, jos sitäkään. Ranskan aloittamat ydinkokeet kaukana Tyynenmeren atolleilla herättivät maailmanlaajuista suuttumusta. Suomessakin purtiin uhmakkaana hammasta ja jätettiin sen syksyn ”busuleet” ostamatta.

Viking Line mukaan Matkahuollon sovellukseen

Viking Line on ensimmäisenä varustamona liittynyt mukaan Matkahuollon Matkat-palveluun. Sovelluksessa matkustaja voi ostaa kaikki laivamatkaansa liittyvät kotimaan yhteydet yhdellä kertaa ja yhdestä paikasta, olipa määränpäänä Tallinna, Tukholma tai Ahvenanmaa.

Finnlinesin liikevaihto kasvoi, tulos parani

Finncanopus.

Finnlinesin liikevaihto kasvoi viime vuonna, samoin tulos. Yhtiö kehitti reittiverkostoaan ja keskittyi vahvistamaan kannattavuuttaan, kilpailukykyään ja asemaansa Itämerellä ja Pohjanmerellä.

Lantalasti levisi tielle ja ojaan Pöytyällä

Yhdistelmäajoneuvon perävaunu kaatui Pöytyällä Turunväylälle maanantaina iltapäivällä. Perävaunun kyydissä ollut lantakuorma levisi ojaan ja osittain tiealueelle.

Savua porraskäytävässä? – pysy asunnossa, pidä ovet ja ikkunat suljettuina

Kerrostalojen paloturvallisuus on rakennettu palo-osastoinneilla.

Suomalaiset kerrostalot on suunniteltu siten, että tulipalo ei leviä asunnosta toiseen välittömästi. Paloa ja savun leviämistä estävät rakenteelliset palo-osastoinnit, kun niitä osataan käyttää oikein, kerrotaan Suomen Palopäällystöliitosta (SPPL). Kerrostalopalon sattuessa onkin oman turvallisuuden kannalta tärkeä pysyä omassa asunnossa, jos talon muussa osassa palaa, koska hengenvaarallinen savu on voinut levitä asunnon ulkopuolella olevaan porraskäytävään tai porrashuoneeseen.

Kotitalouksien varallisuus laskenut reaalisesti viidenneksellä

Pääkaupunkiseudulla asuvien varallisuus on tuottanut 50 000 euroa enemmän kuin muualla maassa asuvien varallisuus sitten vuoden 2016. Pääkaupunkiseudulle keskittynyt rahoitusvarallisuus kasvattaa eroa, vaikka asuntojen hinnat laskevat koko maassa.

Selkolukupiiri sopii suomea opiskeleville

Raision kaupunginkirjaston lehtiosaston työpajatilassa kokoontuu selkolukupiiri keskiviikkona 11. maaliskuuta kello 17–18.

Väärällä ilmiannolla voi olla vakavat seuraukset

Seksuaalirikokset ovat vakavia rikoksia ja poliisi suhtautuu niihin aina vakavasti. Joskus seksuaalisesta kanssakäymisestä tehdään poliisille kuitenkin rikosilmoitus myöhemmän katumuksen takia tai jopa kostomielellä. Väärä ilmianto on rikos ja sillä saattaa olla vakavia seurauksia ilmiannon kohteelle.

Kuormittavat elämäntapahtumat voivat heijastua sukupolvelta toiselle

Mikä suojaa lapsia kuormittavien elämäntapahtumien vaikutuksilta?

Turun yliopiston FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksen Studia Generalia -yleisöluento tuo yhteen eri tieteenalojen näkökulmia ja tarkastelee, mitä tällä hetkellä tiedämme vanhempien kuormittavien elämäntapahtumien merkityksestä lapsen kehitykselle. Kaikille avoin tilaisuus järjestetään tiistaina 17. maaliskuuta kello 17.30–19.30 Publicumissa, Mauno Koivisto -luentosalissa Turun yliopistolla.

Useimmat mielenterveyden häiriöt eivät estä vakuutuksen saamista

Vain puolet suomalaisista uskoo, että henki- ja terveysvakuutuksen voi saada, jos henkilöllä on aiemmin ollut mielenterveyden häiriö. Yli puolet (61 %) myös kokee, etteivät vakuutusyhtiöt kerro kyllin selkeästi mielenterveyden vaikutuksista vakuutusten myöntämiseen. Tulokset käyvät ilmi LähiTapiolan Arjen Katsaus -kyselystä.

Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita

Ihmisen hymy vetää koiran katseen puoleensa.

Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.

Valkohäntäpeurojen ja kauriiden saalis pieneni

Valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästys päättyi helmikuun puolivälissä. Koko maassa saaliiksi saatiin noin 40 500 valkohäntäpeuraa ja noin 10 600 metsäkaurista.

Väitös: Pitkäunisuus ja univaikeudet yhteydessä heikompaan kognitioon

Tea Teräs.

Tuore väitöskirjatutkimus osoittaa pitkäunisuuden ja univaikeuksien olevan yhteydessä heikompaan kognitioon myöhäisessä keski-iässä ja vanhuudessa. Eläkkeelle siirtymisen yhteydessä kognition osoitettiin hetkellisesti paranevan riippumatta muutoksista unessa.

Pohjoismaiden Investointipankki rahoittaa koulujen ja päiväkotien rakentamista ja peruskorjausta Turussa

Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) ja Turun kaupunki ovat allekirjoittaneet 250 miljoonan euron puitesopimuksen 25 vuoden laina-ajalla koulujen ja päiväkotien rakentamisen ja peruskorjauksen rahoittamiseksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi uuden brändin Naantalille

Brändiuudistukseen osallistuivat sekä kuntalaiset että kaupungin työntekijät. Työpaja kaupungintalolla viime joulukuussa.

Kaupunginhallitus hyväksyi 2. maaliskuuta Naantalin uuden strategisen viestintäsuunnitelman ja brändikirjan. Brändiuudistuksen lähtökohtana oli yksi Naantali-brändi. Uuden brändin ydinviesti on ”Ilo olla”.

Varsinais-Suomessa peruskorjataan tai uusitaan tänä vuonna 13 siltaa

Satakunnassa peruskorjataan tai uusitaan tänä vuonna kolme siltaa ja Varsinais-Suomessa 13 siltaa. Uusittavana on myös yhdeksän putkisiltaa, joista neljä sijaitsee Varsinais-Suomessa ja viisi Satakunnassa. Viime vuonna aloitetuista siltojen uusimishankkeista jatkuvat Polsu Säkylässä, Tattaranjoki Nakkilassa ja Marikari Paraisilla.

Varpunen häviämässä Varsinais-Suomen pienemmistä taajamista ja maaseudulta

Varpusen kanta oli suurimmillaan 1960- ja 1970-lukujen vaihteessa. Nykyään kanta on selvästi alle kymmenen prosenttia silloisesta määrästä.

Erittäin uhanalainen varpunen on vähentynyt jo vuosikymmeniä ja on vaarassa hävitä kokonaan Varsinais-Suomen maaseudulta. Turun Lintutieteellinen Yhdistys on seurannut monella tavalla lajin kannanmuutoksia.

Näköislehti

Urheilu

Tuton kausi päättyi Mestiksessä

Kiekko-Vantaa päätti Tuto Hockeyn kauden Mestiksen pudotuspeleissä voitoin 4-1.

Tuto Hockeyn kausi päättyi jääkiekon Mestiksessä tappioon Kiekko-Vantaalle pudotuspeleissä. K-Vantaa löi Tuton viidennessä pelissä Vantaalla 4–1 ja eteni välieriin voitoin 4–1.

Niko Kytösaho ja Antti Aalto kolmansia superjoukkuekilpailussa Salpausselällä

Niko Kytösaho.

Lahden mäkihypyn maailmancup-viikonloppu huipentui sunnuntaina superjoukkuekilpailuun. Suomen joukkue Niko Kytösaho ja Antti Aalto ottivat 12 vuoden tauon jälkeen Suomelle palkintokorokesijan ja olivat kilpailun kolmansia. Suomi oli ennen viimeistä hyppykierrosta vielä seitsemäntenä, mutta etenkin Kytösahon 131-metrinen ja Aallon tasainen 122-metrinen nostivat joukkueen historialliseen kolmanteen sijaan. Neljänneksi tullut Saksa jäi taakse 1,2 pisteen turvin. Kilpailun voitti Itävalta joukkueella Jan Hörl ja Daniel Tschofenig .

Åboraakkeli: Onnistunut, kuinka onnistunut?

Vertti Niskanen, Bujar Ahmeti, Atte Ekholm ja Sami Niittysalo.

Miesten Futsal-liigan runkosarjaa on vielä yksi kierros jäljellä, mutta jo pudotuspelien alla kautta voi pitää turkulaisittain onnistuneena.

Impivaaran uimahallissa kahdet uintikisat viikonloppuna

Impivaaran uimahallissa käydään kahdet uintikisat viikonloppuna. Kuva on  ikäkausimestaruusuinneista viime syksyltä.

Uinti Turku – Åbo Simning ry:n (ÅTUS) järjestää lauantaina 7. maaliskuuta Impivaaran uima-hallissa 50 metrin radalla kansalliset XXXVIII Turku Super Games -uintikilpailut alkaen kello 10 ja samana iltapäivänä alkavat kaksipäiväiset SFI:n avoimet mestaruuskilpailut. SFI:n mestaruus-kilpailut alkavat lauantaina kello 15.45 avajaisilla (lajiohjelma kello 16) ja sunnuntaina kello 9.30.

Matej Hradecký palaa mustavalkoisiin

Matej Hradecký.

Huhtikuun alussa alkavaan Veikkausliigan kauteen valmistautuva Turun Palloseura saa vahvistuksen riveihinsä, kun turkulainen TPS-kasvatti Matej Hradecký palaa mustavalkoisiin. TPS on solminut Hradeckyn kanssa kaksivuotisen sopimuksen.

TPS ei ole pystynyt täyttämään Hannu Ansaksen jättämää aukkoa

TPS:n pelilliset otteet ovat jättäneet toivomisen varaa, mutta isoimmat ongelmat ovat kaukalon ulkopuolella.

TPS:n jääkiekkomiehistö nousi helmikuun lopulla ensimmäistä kertaa kuluvalla kaudella kiekko-Suomea laajasti puhuttaneeksi joukkueeksi. Syy ei ollut siinä, että Palloseura olisi huikeassa pelillisessä iskussa runkosarjan kaartuessa loppusuoralle. TPS:llä itse asiassa on totinen vääntäminen siinä, että selvittää tiensä 12 parhaan joukkoon ja pudotuspeleihin.