Sadat metsänomistajat suojelevat vuosittain metsiään pysyvästi

METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa. Luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen. METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa. Luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen. Kuva: MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin viime vuonna kaikkiaan lähes 10 000 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat tekivät viime vuonna kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia yli 5 100 hehtaaria ja pysyvästi suojeltiin noin 4 300 hehtaaria metsää. Lisäksi rauhoitettiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi noin 90 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 160 hehtaarilla.

METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Suojelutavoitteesta oli vuoden 2023 loppuun mennessä saavutettu 97 prosenttia eli yli 93 000 hehtaaria.

– Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvassa METSO-ohjelmassa saavutetut tulokset ovat hieno osoitus halusta parantaa luonnon monimuotoisuutta. Kiitos onnistuneesta työstä kuuluu jokaiselle suojelupäätöksen tehneelle aktiiviselle metsänomistajalle, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).

Toinen keskeinen METSO-ohjelman tavoite on tehdä ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna tätä tavoitetta toteutettiin yhteensä 5 400 hehtaarilla, mikä on selvästi viime vuosien toteutustasoa enemmän. Tavoitteesta on siten saavutettu 79 prosenttia eli noin 65 000 hehtaaria. Viime vuoden toteutusmäärät kasvoivat merkittävästi siitä huolimatta, että metsätalouden kannustejärjestelmän muutoksen takia tukea oli haettavana vain syyskuun loppuun saakka.

– Maa- ja metsätalousministerinä haluan kiittää sekä metsänomistajia että ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitotöiden asiantuntijoita ja tekijöitä siitä, että näissä töissä saavutettiin viime vuonna historiallisen hyvät toteutusmäärät. Vapaaehtoinen suojelu on keskeistä Suomen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi sekä laajasti hyväksyttyä, Sari Essayah (kd.) toteaa.

Vuonna 2023 METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltujen ja kahdeksikymmeneksi vuodeksi määräaikaisesti rauhoitettujen kohteiden yhteisarvo oli yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Ympäristötukisopimusten korvauksiin käytettiin noin 12,7 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 1,3 miljoonaa euroa. Ympäristötukeen ja luonnonhoitoon käytettiin viime vuonna varoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin METSO-ohjelman aikana.

Viime vuonna solmittiin yli 1 600 kymmenvuotista ympäristötukisopimusta. Ympäristötukikohteiden keskikoko oli hieman yli kolme hehtaaria. Keskimääräinen korvaus metsänomistajalle kymmenvuotisesta sopimuksesta oli noin 2 400 euroa hehtaarilta. Korvaustaso vaihtelee maakuntien välillä laskennassa käytettävän alueellisen keskikantohinnan mukaisesti.

Viime vuonna solmittujen ympäristötukisopimusten suuri määrä on seurausta useasta tekijästä. Suomen metsäkeskus sai vuodelle 2023 lisäresurssia valtionapuun. Metsäalan toimijoiden tekemä ympäristötukien hakemusvalmistelu on edelleen lisääntynyt: viime vuonna he valmistelivat yli 30 prosenttia hakemuksista. Työstä maksettiin toimijoille valmistelukorvauksia yhteensä yli 420 000 euroa.

Kemera-lain päättyminen ja hakemusten vastaanoton keskeytyminen syksyllä kannustivat tukien hakuun ja hakemusten valmisteluun sekä siihen, että kaikki hakemukset saatiin käsiteltyä ennen vuoden vaihdetta. Tulos kertoo myös siitä, että metsänomistajilla on edelleen vahva kiinnostus suojella vapaaehtoisesti metsiä. Uusia suojeluun sopivia kohteita löytyy edelleen ja ajan kuluessa kohteita myös kehittyy suojelukriteerit täyttäviksi.

METSO-ohjelman kuluessa sadat metsänomistajat ovat vuosittain tehneet päätöksen metsänsä pysyvästä suojelusta. Viime vuonna noin 400 metsänomistajaa päätyi suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myivät metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Suojeltujen kohteiden keskikoko on METSO-ohjelmassa noin kymmenen hehtaaria.

Uusia metsien suojelualueita tänäkin vuonna

Tänä vuonna METSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi noin 3 000 hehtaaria, mihin on varattu rahoitusta alustavasti noin 20 miljoonaa euroa. Pysyvässä suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet, mutta monen ELY-keskuksen alueella tämän vuoden suojelutavoite on maltillinen, koska ohjelman alueellinen tavoite on saavutettu. Arvokkaimpia metsäkohteita suojellaan kuitenkin koko maassa edelleen. EU:n vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelyn myötä METSO-toteutusta tullee jatkossa kohdentumaan myös Pohjois-Suomeen.

Kaiken kaikkiaan METSO-ohjelman pysyvän suojelun tavoitteesta on jäljellä enää vajaa 3 000 hehtaaria toteutettavaksi vuoden 2025 loppuun mennessä, joten pysyvän suojelun tavoite tullaan saavuttamaan etuajassa. Metsiensuojelu kuitenkin jatkuu nykyisen METSO-ohjelmakauden loppuun vuoden 2025 loppuun saakka.

Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä METKA on korvannut kemera-tukijärjestelmän vuoden 2024 alusta. METSO-ohjelman mukaisia keinoja uudessa kannustejärjestelmässä ovat ympäristötukisopimukset, luonnonhoitotuki ja kulotustuki. Tavoitteena on solmia tänä vuonna ympäristötukisopimuksia ja toteuttaa elinympäristöjen luonnonhoitoa yhteensä 3100 hehtaaria. Ympäristötukisopimuksiin, luonnonhoitotukeen ja kulotustukeen on tänä vuonna käytettävissä yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa, josta luonnonhoitoon ja kulotuksiin on varattu 2,2 miljoonaa euroa. Uuden tukijärjestelmän mukaisia hakemuksia voi tehdä 1. maaliskuuta alkaen.

Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoidon tavoitemääristä ollaan jäljessä. Tukijärjestelmän muutoksen takia ympäristötuen valmistelua päästään kuluvana vuonna aloittamaan aikaisintaan alkukesästä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin metsäsektorilta merkittävää aktivoitumista. Jatkossa metsäalan palveluntarjoajat avustavat metsänomistajia ympäristötukihakemusvalmistelussa. Metsäkeskus vastaa edelleen METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta ja tekee ympäristötukisopimukset metsänomistajien kanssa.

METSO-ohjelman lisäksi vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista tehdään myös elinympäristöjen ennallistamiseen ja hoitoon keskittyvässä Helmi-ohjelmassa. METSO-ohjelman jatkuminen vuoteen 2030 asti on mukana Helmi-ohjelmasta tehdyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä. METSO-ohjelman jatkokauden sisällön ja uusien tavoitteiden määrittely käynnistyy kuluvana vuonna.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2023. METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2023. Kuva: MMM

Turku Tuomiopäivä laajenee kauppatorille – Market Square Meltdownissa käsilläkävelypiruetteja

Adrian Mundwiler voitti Turku Tuomiopäivän 2022. Nyt hän palaa Turkuun.

Crossfit-tapahtuma Turku Tuomiopäivä järjestetään 11.–13. kesäkuuta. Seitsemän vuoden jälkeen kilpailu siirtyy Kupittaan jäähalliin. Perinteinen ulkoilmatapahtuman henki pyritään säilyttämään ulos rakennettavalla fan zone -alueella.

Pönttölintujen pesinnät sujuneet hyvin

BirdLifen viikonloppuna järjestämässä Pönttöbongaus-tapahtumassa pesintöjä todettiin 55 prosentissa pöntöistä. Se on neljänneksi eniten vuodesta 2013 alkaen järjestetyn Pönttöbongauksen historiassa. Alustavat tiedot perustuvat noin 3 300 paikan ja 25 000 pöntön havaintoihin.

Turun Vanhakaupunki juhlii jälleen lauantaina

Turun Vanhakaupunki juhlii 13. kesäkuuta. Historiallisiin kortteleihin, puistoihin ja kulttuuritiloihin levittäytyvä tapahtuma tarjoaa monipuolisen ohjelmakokonaisuuden kaupunkilaisille ja vierailijoille.

Turku Energia vastaa kasvavaan jäähdytystarpeeseen lisäämällä Biolaakson tuotantokapasiteettia

Turku Energia investoi kaukojäähdytyksen tuotantoon lisäämällä tuotantokapasiteettia Biolaakson olemassa olevaan jäähdytyskeskukseen. Investointi vastaa kysynnän aiheuttamaan kaukojäähdytyksen tuotannon lisäystarpeeseen. Lisäkapasiteetti otetaan käyttöön kesä–heinäkuussa 2026. Kaukojäähdytyksen tuotannossa sivutuotteena syntyvä hukkalämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä.

Turun uusi urbaani uimaranta yhdistää merimaisemat ja historiallisen ympäristön

Kaarle Knuutinpojan uimaranta kutsuu kaupunkilaiset viettämään kesäpäiviä ainutlaatuisessa ympäristössä Aurajoen suulla. Virkistäytymisestä rannalla voi nauttia turvallisesti, mutta uimareiden tulee huomioida veden syvyyserot, virtaukset ja veneväylä. Näistä syistä uimarantaa ei suositella lapsiperheille.

Robokuljetukset laajenevat kesällä useaan Turun Osuuskaupan myymälään

Turun Osuuskauppa jatkaa ruoan verkkokaupan kehittämistä ja laajentaa robokuljetuksia entisestään. Touko-kesäkuussa robokuljetukset otetaan käyttöön yhteensä 12 myymälässä.

Nostotyö alkaa Puistokadulla tiistai-keskiviikkoyönä

Puistokadulla Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksen kohdalla tehdään nostotyötä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä 8.–9. kesäkuuta. Työt alkavat tiistai-iltana kello 21 ja päättyvät keskiviikkoaamuna kello 06:een mennessä.

Oireettomuus haasteena seksitautien torjunnassa Varsinais-Suomessa

Seksitauteja esiintyy Suomessa edelleen paljon, ja niiden hoitoon liittyvät käyntimäärät ovat lisääntyneet Tyksin seksitautien poliklinikalla. Erityisesti tippuri on yleistynyt viime vuosina, kun taas klamydiatapaukset ovat hieman vähentyneet, kerrotaan Varhan tiedotteessa.

Uimari autettiin ylös Aurajoesta maanantain vastaisena yönä

Pelastuslaitoksen pintapelastajat avustivat uimaan lähteneen henkilön pois Läntisen Rantakadun kohdalta Aurajoesta maanantain vastaisena yönä hieman ennen kello kolmea. Ensihoito tarkasti uimarin kunnon.

Varsinais-Suomessa lisätään tukea rikosnuorten auttamiseen

Syksyllä 2026 käynnistyvän Varto-hankkeen (Varhan rikoserityinen tuki ja ohjaus) tavoitteena on vähentää nuorisorikollisuutta ja rikosten uusimista, ehkäistä jengiytymistä sekä vahvistaa moniammatillista yhteistyötä koko Varsinais-Suomen alueella. Hanke rakentuu aiemman Rokki-toiminnan kokemuksille ja täydentää jo vakiintunutta Ankkuri-toimintaa tuomalla uusia toimintamalleja vakavasti rikoksilla oireilevien nuorten kanssa työskentelyyn.

Ulkomaisen työvoiman käytön valvonnassa näkyy valeyrittäjyys

Työsuojeluviranomainen teki vuonna 2025 yli 1 800 tarkastusta ulkomaista työvoimaa käyttäviin yrityksiin. Työsuhteen vähimmäisehdoissa, kuten palkkauksessa ja työaikakirjanpidossa, havaittiin paljon puutteita. Työsuhteen naamioiminen yrittäjyydeksi on yleistynyt. Nämä tiedot selviävät tuoreesta raportista Ulkomaisen työvoiman käytön valvonta vuonna 2025.

Lastensuojelulain uudistus uhkaa jättää tuhannet lapset ilman apua

Lastensuojelulain uudistus voi heikentää lasten suojelua ja viivästyttää avun saamista, varoittaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia tiedotteessa.

Vain neljännes uskoo kotinsa arvon nousevan

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyssä 31 prosenttia asunnonomistajista arvioi kotinsa arvon olevan viiden vuoden kuluttua nykyistä matalampi. Yhtä moni uskoo arvon pysyvän ennallaan, ja 26 prosenttia odottaa arvonnousua. Näkemykset jakautuvat jyrkästi tulojen mukaan: 20 000–35 000 euroa vuodessa ansaitsevissa kotitalouksissa puolet odottaa laskua, kun yli 85 000 euroa ansaitsevissa laskua ennakoi vain noin joka kuudes.

Näyttämisenhalu ajoi Heikki Kustilan lavalle

Heikki Kustila ei koskaan ole haaveillut teatteriammattilaisuudesta. Hän halusi pysytellä etäällä maailmasta, jossa kilpailu rooleista ja kateellisuus ovat monasti läsnä.

Näyttelijä , ohjaaja, käsikirjoittaja, teatterin taustavaikuttaja. Kaikkea tätä on Heikki Kustila ehtinyt olla reilun 40 vuoden ajan Turun harrastajateatterikentällä. Pisimpään Kustila on vaikuttanut Jo-Jo Teatterissa ja Raision teatterissa.

Vanhat autot esillä Nautelankosken museolla

Opel Kadet ja ”pikku-kuski” vuonna 1965 Liedon Saukonojalla.

Nautelankosken museon pihalle Lietoon saapuu Avoimien kylien päivänä lauantaina 13. kesäkuuta puolen päivän aikaan vanhoja autoja. Automalleista tutustuttavissa ovat ainakin länsisaksalainen DKW F11 vm. 65, Fiat 127 vm. 78, mahdollisesti Volvo 162 sekä Popeda.

Lietolaiset haluavat uimahallin

Liedossa on keskusteltu jo pitkään uimahallista ja etenkin naapurikaupunkien hallien ruuhkien myötä tarve omalle uimahallille on kasvanut. Liedon kaupunki toteutti keväällä asukaskyselyn ja vastauksia saatiin peräti 4 294 kappaletta. Selvä enemmistö eli 89 prosenttia vastaajista toivoo uimahallia Lietoon.

Kubbin ensimmäiset SM-kisat järjestetään Turussa kesäkuussa

Kubb on ikivanha peli, mutta ensimmäiset SM-kisat järjestetään vasta nyt Turussa.

– On aika siistiä, että puukeppien heittelystä voi innostua näin paljon. Minusta on hienoa, että voi suhtautua tosissaan johonkin tällaiseen leikkimieliseen asiaan, kun ympärillä maailmassa tapahtuu kaikenlaista, nauraa Pekka Laamanen .

Valtamerellä tapahtuvat muutokset vaikuttavat Lapin perhosiin

Kaksi siivellistä hallamittari-koirasta (Operophtera brumata) ja välissä siivetön saman lajin naaras.

Ilmastonmuutos aiheuttaa maailmanlaajuisesti lajiston köyhtymistä, mutta lisäksi se muuttaa energian siirtymistä ravintoverkon tasojen välillä niin murtovedessä kuin arktisilla alueilla. Lapissa muutokset pienten kasvissyöjien biomassassa heijastuvat nopeasti niitä ravintonaan käyttävien suurempien eläinten lisääntymismenestykseen. Vastikään julkaistu pitkäaikaistutkimus Kevon tutkimusasemalla Utsjoella osoittaa, miten esimerkiksi varpuslinnuille elintärkeiden yöperhosten biomassa on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Näköislehti

Kaupunki
Ritva Kovalainen: Hirviläinen, sarjasta Nature Morte, 2017, pigmenttivedos, editio 2/25. Turun kaupungin taidekokoelma.
Vanhimmat Olipa kerran kevät -levyn kappaleista ovat syksyltä 2010.
Heikki Kustila ei koskaan ole haaveillut teatteriammattilaisuudesta. Hän halusi pysytellä etäällä maailmasta, jossa kilpailu rooleista ja kateellisuus ovat monasti läsnä.
Suvi Uusitalo-Siréniä harmitti lapsena, kun lyhyt nimi ei vääntynyt lempinimeksi, mutta nykyään asia ei enää kiusaa.
Opel Kadet ja ”pikku-kuski” vuonna 1965 Liedon Saukonojalla.
Naantalilaisen Nicolas Badean taideteos syntyy spontaanisti sitä mukaa, kun sivellin liikkuu.
Urheilu

Turku Tuomiopäivä laajenee kauppatorille – Market Square Meltdownissa käsilläkävelypiruetteja

Adrian Mundwiler voitti Turku Tuomiopäivän 2022. Nyt hän palaa Turkuun.

Crossfit-tapahtuma Turku Tuomiopäivä järjestetään 11.–13. kesäkuuta. Seitsemän vuoden jälkeen kilpailu siirtyy Kupittaan jäähalliin. Perinteinen ulkoilmatapahtuman henki pyritään säilyttämään ulos rakennettavalla fan zone -alueella.

Taika Koilahti oppi nauttimaan urheilijan arjesta vaikeiden vuosien jälkeen

Taika Koilahti avaa ulkokautensa kotiyleisön edessä Paavo Nurmi Gamesissa, jossa vastaan asettuu harjoittelukaveri Jessica Kähärän lisäksi muun muassa Tokion MM-kisojen pronssinainen Kolumbian Natalia Linares.

Pituushyppääjä Taika Koilahti hymyilee vapautuneesti, pitkästä aikaa. Syykin on selvä.

Kubbin ensimmäiset SM-kisat järjestetään Turussa kesäkuussa

Kubb on ikivanha peli, mutta ensimmäiset SM-kisat järjestetään vasta nyt Turussa.

– On aika siistiä, että puukeppien heittelystä voi innostua näin paljon. Minusta on hienoa, että voi suhtautua tosissaan johonkin tällaiseen leikkimieliseen asiaan, kun ympärillä maailmassa tapahtuu kaikenlaista, nauraa Pekka Laamanen .

Jephta Veikkausliigan toukokuun pelaaja

Clinton Jephta (oik.) iski voittomaalin Jaroa vastaan.

FC Interin ja TPS:n hyvät otteet kotoisessa jalkpalloliigassa näkyvät myös Veikkausliigan toukokuun joukkueessa. 11 pelaajan joukkoon kelpuutettiin Interin Clinton Jephta , Jussi Niska ja Jasse Tuominen sekä TPS:n Eetu Turkki .

Puukkokatsomo: Kyseenalaiset kisat

Toukokuun lopulla Las Vegasissa järjestettiin kohua herättäneet Enhanced Gamesit, eli dopingin käytön sallineet urheilukisat. Virallisten maailmanennätysten rikkojille oli porkkana vielä miljoonan dollarin bonus.

Lukas Wernblom jatkaa TPS:ssä ensi kaudella

TPS ja hyökkääjä Lukas Wernblom ovat solmineet vuoden mittaisen sopimuksen, jonka myötä ruotsalaishyökkääjä jatkaa mustavalkoisissa myös kaudella 2026–2027. Tuleva kausi on Wernblomille jo neljäs, kun hän pukee TPS-paidan ylleen. Vasemmalta laukova 25-vuotias Wernblom siirtyi joukkueeseen kesken kauden 2023–2024 Ruotsin SHL-seura Malmö Redhawksista.