Sadat metsänomistajat suojelevat vuosittain metsiään pysyvästi

METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa. Luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen. METSO-ohjelman toteutus ELY-keskuksissa. Luvuissa ei ole mukana Metsähallituksen vuonna 2014 toteuttamaa 13 000 hehtaarin METSO-suojelua, mikä lasketaan mukaan METSO-ohjelman toteutukseen. Kuva: MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa (METSO-ohjelma) suojeltiin viime vuonna kaikkiaan lähes 10 000 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Suomalaiset metsänomistajat tekivät viime vuonna kymmenvuotisia ympäristötukisopimuksia yli 5 100 hehtaaria ja pysyvästi suojeltiin noin 4 300 hehtaaria metsää. Lisäksi rauhoitettiin kahdeksikymmeneksi vuodeksi noin 90 hehtaaria ja luonnonhoitotöitä toteutettiin noin 160 hehtaarilla.

METSO-ohjelman tavoitteena on perustaa 96 000 hehtaaria uusia suojelualueita vuoteen 2025 mennessä. Suojelutavoitteesta oli vuoden 2023 loppuun mennessä saavutettu 97 prosenttia eli yli 93 000 hehtaaria.

– Metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvassa METSO-ohjelmassa saavutetut tulokset ovat hieno osoitus halusta parantaa luonnon monimuotoisuutta. Kiitos onnistuneesta työstä kuuluu jokaiselle suojelupäätöksen tehneelle aktiiviselle metsänomistajalle, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.).

Toinen keskeinen METSO-ohjelman tavoite on tehdä ympäristötukisopimuksia ja luonnonhoitotöitä 82 000 hehtaaria vuoteen 2025 mennessä. Viime vuonna tätä tavoitetta toteutettiin yhteensä 5 400 hehtaarilla, mikä on selvästi viime vuosien toteutustasoa enemmän. Tavoitteesta on siten saavutettu 79 prosenttia eli noin 65 000 hehtaaria. Viime vuoden toteutusmäärät kasvoivat merkittävästi siitä huolimatta, että metsätalouden kannustejärjestelmän muutoksen takia tukea oli haettavana vain syyskuun loppuun saakka.

– Maa- ja metsätalousministerinä haluan kiittää sekä metsänomistajia että ympäristötukisopimusten ja luonnonhoitotöiden asiantuntijoita ja tekijöitä siitä, että näissä töissä saavutettiin viime vuonna historiallisen hyvät toteutusmäärät. Vapaaehtoinen suojelu on keskeistä Suomen suojelutavoitteiden saavuttamiseksi sekä laajasti hyväksyttyä, Sari Essayah (kd.) toteaa.

Vuonna 2023 METSO-ohjelmassa pysyvästi suojeltujen ja kahdeksikymmeneksi vuodeksi määräaikaisesti rauhoitettujen kohteiden yhteisarvo oli yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa. Ympäristötukisopimusten korvauksiin käytettiin noin 12,7 miljoonaa euroa ja luonnonhoitohankkeisiin 1,3 miljoonaa euroa. Ympäristötukeen ja luonnonhoitoon käytettiin viime vuonna varoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin METSO-ohjelman aikana.

Viime vuonna solmittiin yli 1 600 kymmenvuotista ympäristötukisopimusta. Ympäristötukikohteiden keskikoko oli hieman yli kolme hehtaaria. Keskimääräinen korvaus metsänomistajalle kymmenvuotisesta sopimuksesta oli noin 2 400 euroa hehtaarilta. Korvaustaso vaihtelee maakuntien välillä laskennassa käytettävän alueellisen keskikantohinnan mukaisesti.

Viime vuonna solmittujen ympäristötukisopimusten suuri määrä on seurausta useasta tekijästä. Suomen metsäkeskus sai vuodelle 2023 lisäresurssia valtionapuun. Metsäalan toimijoiden tekemä ympäristötukien hakemusvalmistelu on edelleen lisääntynyt: viime vuonna he valmistelivat yli 30 prosenttia hakemuksista. Työstä maksettiin toimijoille valmistelukorvauksia yhteensä yli 420 000 euroa.

Kemera-lain päättyminen ja hakemusten vastaanoton keskeytyminen syksyllä kannustivat tukien hakuun ja hakemusten valmisteluun sekä siihen, että kaikki hakemukset saatiin käsiteltyä ennen vuoden vaihdetta. Tulos kertoo myös siitä, että metsänomistajilla on edelleen vahva kiinnostus suojella vapaaehtoisesti metsiä. Uusia suojeluun sopivia kohteita löytyy edelleen ja ajan kuluessa kohteita myös kehittyy suojelukriteerit täyttäviksi.

METSO-ohjelman kuluessa sadat metsänomistajat ovat vuosittain tehneet päätöksen metsänsä pysyvästä suojelusta. Viime vuonna noin 400 metsänomistajaa päätyi suojelemaan metsiään pysyvinä luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina tai myivät metsäänsä valtiolle luonnonsuojelualueiksi. Suojeltujen kohteiden keskikoko on METSO-ohjelmassa noin kymmenen hehtaaria.

Uusia metsien suojelualueita tänäkin vuonna

Tänä vuonna METSO-ohjelmassa on tavoitteena suojella pysyvästi noin 3 000 hehtaaria, mihin on varattu rahoitusta alustavasti noin 20 miljoonaa euroa. Pysyvässä suojelussa etusijalla ovat edelleen Etelä-Suomen kohteet, mutta monen ELY-keskuksen alueella tämän vuoden suojelutavoite on maltillinen, koska ohjelman alueellinen tavoite on saavutettu. Arvokkaimpia metsäkohteita suojellaan kuitenkin koko maassa edelleen. EU:n vanhojen ja luonnontilaisten metsien määrittelyn myötä METSO-toteutusta tullee jatkossa kohdentumaan myös Pohjois-Suomeen.

Kaiken kaikkiaan METSO-ohjelman pysyvän suojelun tavoitteesta on jäljellä enää vajaa 3 000 hehtaaria toteutettavaksi vuoden 2025 loppuun mennessä, joten pysyvän suojelun tavoite tullaan saavuttamaan etuajassa. Metsiensuojelu kuitenkin jatkuu nykyisen METSO-ohjelmakauden loppuun vuoden 2025 loppuun saakka.

Uusi metsätalouden kannustejärjestelmä METKA on korvannut kemera-tukijärjestelmän vuoden 2024 alusta. METSO-ohjelman mukaisia keinoja uudessa kannustejärjestelmässä ovat ympäristötukisopimukset, luonnonhoitotuki ja kulotustuki. Tavoitteena on solmia tänä vuonna ympäristötukisopimuksia ja toteuttaa elinympäristöjen luonnonhoitoa yhteensä 3100 hehtaaria. Ympäristötukisopimuksiin, luonnonhoitotukeen ja kulotustukeen on tänä vuonna käytettävissä yhteensä noin 14,5 miljoonaa euroa, josta luonnonhoitoon ja kulotuksiin on varattu 2,2 miljoonaa euroa. Uuden tukijärjestelmän mukaisia hakemuksia voi tehdä 1. maaliskuuta alkaen.

Ympäristötukisopimusten ja luonnonhoidon tavoitemääristä ollaan jäljessä. Tukijärjestelmän muutoksen takia ympäristötuen valmistelua päästään kuluvana vuonna aloittamaan aikaisintaan alkukesästä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttääkin metsäsektorilta merkittävää aktivoitumista. Jatkossa metsäalan palveluntarjoajat avustavat metsänomistajia ympäristötukihakemusvalmistelussa. Metsäkeskus vastaa edelleen METSO-ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta ja tekee ympäristötukisopimukset metsänomistajien kanssa.

METSO-ohjelman lisäksi vapaaehtoista monimuotoisuuden turvaamista tehdään myös elinympäristöjen ennallistamiseen ja hoitoon keskittyvässä Helmi-ohjelmassa. METSO-ohjelman jatkuminen vuoteen 2030 asti on mukana Helmi-ohjelmasta tehdyssä valtioneuvoston periaatepäätöksessä. METSO-ohjelman jatkokauden sisällön ja uusien tavoitteiden määrittely käynnistyy kuluvana vuonna.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2023. METSO-ohjelman toteutus Suomen metsäkeskuksessa vuosina 2008–2023. Kuva: MMM

Mielipide: Turhaa pätkintää

Kirjoittaja toivoo, että Kolmen Katraiinan Bulevardi palautettaisiin kaikkien ajoneuvojen käyttöön.

Kolmen Katariinan Bulevardi olisi sujuvoittanut satamasta purkautuva liikennettä paljon, ellei siitä olisi tehty joukkoliikennekatua. Ainoat käyttäjät ovat siis Fölin bussit. Muulle liikenteelle on ajokieltomerkkien lisäksi hankittu kalliit ja häiriöherkät maasta nousevat pilarit.

Turun yliopiston kansainvälisiin tutkinto-ohjelmiin noin 3 900 hakijaa – hakijamäärä laski selvästi

Kevään ensimmäisessä yhteishaussa Turun yliopiston kansainvälisiin kandidaatti- ja maisteriohjelmiin jätettiin noin 4 700 hakemusta. Hakijamäärät laskivat selvästi edellisvuodesta, mikä oli odotettua viime vuoden alussa käyttöönotetun kansallisen hakemusmaksun sekä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisia hakijoita koskevan lukuvuosimaksujen täyskatteellisuusvaatimuksen myötä. Täyskatteellisuusvaatimuksen myötä Turun yliopisto luopui ensimmäiselle opiskeluvuodelle myönnettävistä apurahoista, joiden turvin monet ovat aiemmin päätyneet opiskelemaan Turkuun.

Rahanpesulaki velvoittaa isännöitsijää kysymään henkilö- ja taloustietoja

Laura Malmivaaran esittämä Linda Saarniluoto maksaa tv-sarjassa Queen of fucking everything vastikkeensa käteisenä hallituksen puheenjohtajalle. Tllainen vastikesuoritus ei ole mahdollinen todellisuudessa.

Vaikka taloyhtiöiden edustajista ja osakkaista saattaa tuntua, etteivät asunto-osakeyhtiöt ole erityisen riskialttiita rahanpesun kannalta, rahanpesulaki koskee myös taloyhtiöitä. Isännöintiyrityksillä on lakisääteinen velvollisuus tunnistaa ja tuntea asiakkaansa, ja niiden rahanpesulain noudattamista valvoo valtion Lupa- ja valvontavirasto Luova, joka on aloittanut toimintansa 1. tammikuuta.

Varha aikoo lomauttaa pomonsa kahdeksi viikoksi – tavoitteena 100 000 euron säästöt

Aluehallitus päätti syyskuussa Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha) tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman päivittämisestä tälle vuodelle. Osana henkilöstön tuottavuusparannuksia on asetettu tulosalue- ja tulosryhmäjohtajien osalta noin 100 000 euron suuruinen henkilöstösäästötavoite kahden viikon lomautuksilla.

Päivän paras pala -hanke tukee senioreiden ravitsemusta ja yhteisöllisyyttä

Papat kokkaa -kokkikurssin viimeinen kokoontumiskerta on 26. tammikuuta kello 15–17 Lehmusvalkaman hyvinvointikeskuksessa.

Yhä useampi ikääntynyt asuu kotona ja huoli senioreiden arjessa pärjäämisestä on kasvanut. Riittävä uni, ravitseva ruoka ja liikkuminen ovat keskeisiä hyvinvoinnin tekijöitä mutta erityisesti yksinasuvilla ikääntyneillä ja usein miehillä arjen ruokailu voi olla yksipuolista tai jäädä liian vähäiseksi. Tähän tarpeeseen vastaa Turun alueella toteutettava Päivän paras pala – haukkaa hyvinvointia -hanke.

Työikäisten huoli-ilmoituksissa kasvua, ennakollisten lastensuojeluilmoitusten määrä vähenee edelleen

Viime vuoden tilastojen mukaan työikäisten huoli-ilmoitusten määrä on kasvanut yli viidenneksen. Taustalla näkyy muun muassa asunnottomuus. Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten määrän väheneminen jo toista vuotta peräkkäin aiheuttaa Varhassa huolta, varsinkin kun lapsiperheiden sosiaalihuoltolain mukaisissa ilmoituksissa ja yhteydenotoissa oli viime vuonna selkeää kasvua verrattaessa vuoteen 2024. Uusien asiakkaiden lastensuojeluilmoitukset ja huoli-ilmoitukset vastaanotetaan sekä käsitellään Varhan Asiakas- ja palveluohjaus Soihdussa.

Myllyn energiatehokkuutta parannetaan ja laitekantaa modernisoidaan

Myllyssä korvataan kaukolämpöä lämmön ja jäähdytysenergian talteenotolla.

Kauppakeskus Myllyssä käynnistyi tammikuussa hanke, jonka tavoitteena on parantaa Myllyn energiatehokkuutta, modernisoida laitekantaa ja pienentää merkittävästi ostoenergian kulutusta. Yhteistyökumppanina hankkeessa on kotimainen talotekniikan asiantuntijayritys ARE.

Turun kaupungin lastenhoitajille mahdollisuus kouluttautua varhaiskasvatuksen opettajiksi

Turun kaupunki vastaa uudella tilauskoulutuksella alan työvoimapulaan. Syksyllä alkavaan koulutukseen voivat hakea vakituisessa työsuhteessa olevat lastenhoitajat. Koulutuksen järjestää Turun yliopisto.

Länsi-Suomen merivartiosto lisäsi valvontaa ja tarkastuksia

Länsi-Suomen merivartiosto (LSMV) tehosti toiminta-alueensa valvontaa toimeenpanemalla valvontatehtäviä ja tarkastuksia edellisvuotta kattavammin. Tärkeä osa merivartioston vuoden toimintaa oli myös kansallinen yhteistoiminta eri viranomaistahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Korkeakoulujen kevään ensimmäisen yhteishaun hakijamäärä laski reilulla neljänneksellä

Kevään ensimmäisessä yhteishaussa korkeakoulupaikkaa tavoitteli noin 23 700 hakijaa, mikä on 27 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Haettavana olivat syksyllä alkavat vieraskieliset koulutukset, Taideyliopiston koulutusohjelmat sekä Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutus.

Uusi mäntyjen kasvitauti saapui Varsinais-Suomeen

Oireisia neulasia kerättiin vuorimännystä lokakuussa (vasemmalla). Mustaa sienirihmastoa kasvoi ruskeiden laikkujen kohdalta. Rihmastosta mikroskopoitiin Lecanosticta acicola -sienen tuottamia itiöitä (oikealla).

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat löysivät ruskovyökaristetta aiheuttavan sienen ensimmäistä kertaa Suomessa. Vieraslajisieni Lecanosticta acicola aiheuttaa männyissä ruskovyökaristetta. Tautia havaittiin kaupunki-istutuksessa kasvaneessa vuorimännyssä Varsinais-Suomessa viime vuoden lokakuussa. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ruskovyökaristetta on havaittu Suomessa.

Sofia Virta vetoaa: Lisäleikkaukset sosiaalipalveluista estettävä

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta kritisoi hallituksen suunnitelmia kohdistaa uusia leikkauksia sosiaalipalveluihin tilanteessa, jossa sosiaalialan ammattilaiset ovat jo nyt äärirajoilla.

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden lyhytelokuvaa kuvataan Askaisten työväentalolla

Saara Rantanen.

Maskussa kuvataan paraikaa Talonvaltaajat -nimistä lyhytelokuvaa. Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden projektia taltioidaan Askaisten työväentalolla noin 40-henkisen tiimin voimin. Kaksi vuotta sitten alkunsa saanut projekti valmistuu toukokuussa.

Telia esti viime vuonna ennätysmäärän Suomeen kohdistuneita huijauspuheluita

Operaattori torjui yhteensä yli 16,5 miljoonaa huijauspuhelua viime vuoden aikana. Uutena ilmiönä korostui, että rikolliset yrittivät tekeytyä aiempaa enemmän suomalaisille tuttujen kotimaisten puhelinnumeroiden näköisiksi.

Arvonlisäveroa kertyi liki viisi prosenttia aiempaa enemmän verokannan nousun vuoksi

Verotulojen reaalinen eli inflaation huomioiva määrä on pysytellyt samalla tasolla vuodesta 2019. Verohallinto keräsi viime vuonna yhteensä 83,8 miljardia euroa veroja, mikä on noin 2,1 miljardia euroa (+2,6 %) enemmän kuin vuonna 2024. Verotulot kasvoivat erityisesti arvonlisäverossa sekä henkilöasiakkaiden tuloverossa, molemmissa miljardi euroa.

Populistinen viestintä yleistynyt puolueissa – voimakkuus ja ilmenemismuodot vaihtelevat huomattavasti

Perussuomalaiset erottuu johdonmukaisimpana ja näkyvimpänä populistisen viestinnän käyttäjänä, mutta myös muut puolueet turvautuvat populistisiin keinoihin poliittisesta tilanteesta riippuen.

Turku Energia jatkaa kaukolämpöverkkonsa kuntokartoitusta helikopterikuvauksin

Helikopteri lähdössä kuvaamaan kaukolämpöverkkoa.

Turku Energia jatkaa helikopterilennolla tehtävää kaukolämpöverkkonsa teknistä kuntokartoitusta 22.–26. tammikuuta säävaraus huomioiden. Helikopterikuvaukset aloitettiin jo viime viikolla, mutta epäsuotuisat sääolosuhteet estivät kuvausten saattamisen loppuun. Tähän mennessä noin puolet kaukolämpöverkosta on kuvattu. Tulevissa kuvauksissa keskitytään Turun ja Kaarinan kaukolämpöverkkoihin.

Boostii-etua käytetty eniten jalkapallon, kamppailulajien ja uinnin harrastamiseen

Turun kaupungin mukaan uusi Boostii-etu oli ensimmäisenä toimintavuonna menestys. Vuosi sitten lanseerattua etua käytti lähes 10 500 turkulaista, ja liikunta- ja urheiluseuraharrastajien määrä kasvoi 1 500 henkilöllä. Boostii-edun avulla kaikki 7–19-vuotiaat turkulaiset pääsevät harrastamaan liikuntaa seuroissa aiempaa edullisemmin.

Näköislehti

Urheilu

Turku Turbulence lunastanut paikkansa crossfit-tapahtumien joukossa

Crossfitin joukkuekisassa tarvitaan voiman lisäksi yhteishenkeä.

Vuonna 2024 järjestettiin ensimmäistä kertaa crossfit-tapahtuma Turku Turbulence. Tapahtuma sai hyvän vastaanoton ja 7. helmikuuta Logomossa kisataan jo kolmas Turku Turbulence.

Beninin maajoukkuetoppari TPS:n takalinjoille

Charlemagne Azongnitode.

Turun Palloseura saa puolustukseensa uuden vahvistuksen, kun toppari C harlemagne Azongnitode , 24, liittyy joukkueeseen kaksivuotisella sopimuksella. Viime kaudella hän pelasi Veikkausliigaa AC Oulussa.

Keskikenttämies Aly Coulibaly jatkaa TPS:ssa

Aly Coulibaly.

TPS on solminut yksivuotisen jatkosopimuksen keskikenttäpelaaja Aly Coulibalyn kanssa. Ranskasta kotoisin oleva 29-vuotias keskikenttäpelaaja siirtyi turkulaisten riveihin viime kesänä ja jatkaa nyt joukkueessa tulevalla Veikkausliiga-kaudella.

Maalivahti Alex Hildén mukaan Interin edustusjoukkueeseen

Alex Hildén.

Interin Veikkausliiga-joukkueen maalivahtiosasto on täydentynyt junioreista mukaan nousseella Alex Hildénillä . Viime kaudella Hildén pelasi Interin reservijoukkueessa seitsemässä ottelussa sekä SM-hopeaa saavuttaneessa P17-joukkueessa 11 ottelussa.

Nuori maalivahti Dan Lauri ja TPS jatkosopimukseen

Dan Lauri.

Veikkausliiga-seura TPS on solminut jatkosopimuksen nuoren maalivahtilupauksensa Dan Laurin , 16, kanssa. Laurin ja TPS:n olemassa oleva sopimus kattoi jo valmiiksi kauden 2026 ja nyt sopimusta on pidennetty ulottumaan kauden 2027 loppuun.

Samuel Anini Junior TPS:n riveihin

Samuel Anini Junior.

Jalkapallon Veikkausliigan kauteen valmistautuva Turun Palloseura on kiinnittänyt riveihinsä uuden pelaajan. Laitahyökkääjä Samuel Anini Junior liittyy turkulaisseuran vahvuuteen 1+1-vuotisella sopimuksella.