Keskiaikaisen kivikirkon läheisyydestä on löytynyt laaja aiemmin tuntematon ristiretkiaikainen ruumiskalmisto Perttelistä Salosta. Kalmisto tuli esille maalämpöputkikaivannosta löytyneen miekan löytöpaikan arkeologisessa tarkastuksessa. Kyseessä on ensimmäinen rautakauden loppuun ajoittuva varma ruumiskalmistohavainto Salon- eli Uskelanjokilaaksosta.

Paikallinen maanomistaja havaitsi elokuun lopulla Perttelissä maalämpöputkikaivannon maakasasta pilkistävän rautaesineen osan. Sateiden näkyviin tuoma esine osoittautui esille otettaessa lähes kokonaiseksi miekaksi. Löytäjä otti yhteyttä Turun yliopiston arkeologian oppiaineen yliopisto-opettaja Juha Ruohoseen, joka ilmoitti havainnosta heti Salon alueesta vastaavalle Turun museokeskuksen arkeologi Sanna Saunaluomalle. Saunaluoma teki löytöpaikalle tarkastuskäynnin seuraavana päivänä.

– Miekka on ristiretkiaikaista (n. 1050–1150) tyyppiä, jossa on tankomainen, suora väistin ja kolmisivuinen, pullean soikea ponsi. Miekka toimitettiin museokeskuksen konservointiyksikköön, josta se röntgenkuvauksen jälkeen siirrettiin Museovirastoon, kertoo Ruohonen yliopiston tiedotteessa.

Koska oli oletettavaa, ettei miekka ole yksittäinen irtolöytö, Ruohonen teki Turun yliopiston arkeologian opiskelijoiden kanssa syyskuun alussa alustavia tutkimuksia löytöpaikan luonteen selvittämiseksi. Kaivannosta nostetusta maasta löytyikin miekkaan kuuluvia terän osia, ihmisluita, mahdollista ruumisarkun puuta sekä runsaasti toistaiseksi tarkemmin määrittelemättömiä rautaesineiden katkelmia.

Huomattavimpana löytökokonaisuutena voidaan pitää pronssiheloin koristeltua nahkavyötä.

– Vyössä on ollut kiinnitettynä kolmisenkymmentä rosettikuvioin koristeltua neliömäistä pronssihelaa sekä useita ristimäisiä riipuksia. Kokonaisuuteen kuului myös solki, useita pääty- ja eläimenpääheloja sekä hihnanjakajia. Vyön nahkaosat ovat osittain säilyneet. Lisäksi pronssikoristeiden yhteydessä on säilynyt runsaasti vainajan vaatetukseen liittyviä kangasjäänteitä, Ruohonen kuvailee. Kaikki löydöt kuuluvat yhteen hautaukseen. Esiin saatu aineisto on kokonaisuutena kiinnostava, sillä miesten hautoihin liittyvät arkeologiset tekstiilit ovat hyvin harvinaisia. Myös kokonaiset helavyöt ovat harvinaisia.

– Perttelin löytöä muistuttava, mutta yksityiskohdiltaan jonkin verran poikkeava helavyö on kaivettu esiin Ylöjärven Mikkolan haudasta III 1950-luvulla. Perttelin helavyöstä on lisäksi roikkunut puukko, jonka pronssiheloin koristeltu nahkainen tuppi saatiin hyvin säilyneenä myös talteen, kertoo Ruohonen.

Arkeologisissa tutkimuksissa saatiin varmuus myös yhtä hautaa laajemmasta ruumiskalmistosta. Kaivannon seinämistä dokumentoitiin kahdeksan leikkautunutta ruumishautaa. Kalmisto on ollut laaja, ja siinä on todennäköisesti kymmenittäin, mahdollisesti jopa toista sataa hautaa.

Havaintoa voidaan pitää tutkimuksellisesti hyvin merkittävänä, sillä ristiretkiaikaisia ruumiskalmistoja tunnetaan Suomessa selvästi vähemmän kuin näitä ajallisesti edeltäviä polttokalmistoja. Kyseessä onkin toistaiseksi myös ainoa varma rautakauden loppuvaiheeseen ajoittuva ruumiskalmistohavainto Salon- eli Uskelanjokilaaksosta. Vainajat on haudattu ruumiskalmistoon kristillisin menoin.

– Löytöpaikan sijaintia aivan keskiaikaisen kivikirkon lähellä voidaan pitää osoituksena aiemmin arvioitua huomattavasti varhaisemmasta kirkollisesta järjestäytymisestä alueella. Perttelin seurakuntaa on pidetty 1400-luvulla perustettuna Uskelan kappelina, Ruohonen kertoo.

Löytöaineiston tutkimukset jatkuvat ainakin alkuvuoteen 2024 asti. Löytyneestä luusta on tekeillä radiohiiliajoitus, jolla kohteen käyttöaikaa saadaan tarkennettua. Helavyö ja puukontuppi röntgenkuvataan, tutkitaan laboratiivisen arkeologian menetelmillä ja konservoidaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)