Kahden annoksen vesirokkorokotukset kaikille alle 12-vuotiaille vesirokkoa sairastamattomille vähensivät merkittävästi ja nopeasti tautiin liittyviä terveyskeskuskäyntejä kaikissa ikäryhmissä, selviää THL:n tuoreesta tutkimuksesta. Alle 12-vuotiaiden lasten käynnit terveyskeskuksessa vähenivät yli 95 prosenttia viime vuonna verrattuna aikaan ennen rokotuksia. Myös rokottamattomien alle 1-vuotiaiden vesirokkotapaukset vähenivät 87 prosenttia, mikä viittaa rokotusten antamaan laumasuojaan.

Vesirokkorokotusohjelma aloitettiin Suomessa syyskuussa 2017. Varsinainen vesirokkorokotusohjelma sisältää annokset 18 kuukauden ja 6 vuoden iässä. Ensimmäisenä vuonna toteutettiin lisäksi laajat, niin kutsutut täydennysrokotukset, joissa tarjottiin rokotetta kaikille alle 12-vuotiaille, jotka eivät olleet sairastaneet vesirokkoa.

– Kun ennen rokotusohjelmaa esimerkiksi 3-vuotiailla oli vuosittain yli tuhat vesirokkotapausta, jotka vaativat yhteydenottoa perusterveydenhuoltoon, on näitä viime vuosina ollut vain muutamia kymmeniä vuosittain,” sanoo THL:n erikoistutkija Heini Salo tiedotteessa.

– On lisäksi huomattava, että valtaosa pikkulasten vesirokkotapauksista ei vaadi yhteydenottoa terveydenhuoltoon. On kuitenkin todennäköistä, että viruskierron vähennyttyä kotihoitoiset vesirokkotapaukset ovat vähentyneet vastaavasti.

Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, joka aloitti vesirokkorokotusohjelman, ja ensimmäisen vuoden rokotukset kaikille alle 12-vuotiaille vesirokkoa sairastamattomille lapsille olivat poikkeuksellisen laajat. Rokotusohjelman ensimmäisenä vuotena rokotettiin neljännesmiljoona lasta.

Vuosina 2017–22, ensimmäisen rokoteannoksen sai 85–87 prosenttia lapsista. Toisen annoksen kattavuudesta on tietoa vasta vuonna 2016 syntyneistä. Se oli vuonna 2022 58 prosenttia.

Myös täydennysrokotukset otettiin hyvin vastaan. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että esimerkiksi 5–9-vuotiaista 23 prosenttia ei ollut sairastanut vesirokkoa. Tämän ikäryhmän rokotuskattavuus oli kuitenkin 33 prosenttia, eli selvästi enemmän kuin odotettiin.

Vesirokkorokotusten kattavuudessa on vielä parannettavaa.

– Tällä hetkellä jokaisesta ikäryhmästä enemmän kuin joka kymmenes jää rokottamatta. Vesirokolle alttiiden kertyminen väestöön tarkoittaa sitä, että vesirokkoepidemioita puhkeaa todennäköisesti tulevaisuudessa, Salo sanoo.

– Rokottamatta jäävät lapset voivat sairastua vesirokkoon aikuisena esimerkiksi ulkomaan matkoilla. Aikuisella vesirokko on selvästi vakavampi tauti kuin lapsella ja johtaa käytännössä aina lääkärikäyntiin ja lääkitykseen.

Tutkimus toteutettiin tarkastelemalla kansallisia perusterveydenhuollon rekisteriaineistoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)