Maailmalla leviää tällä hetkellä omikronin XBB-alalinja EG.5. Sen osuus koronavirushavainnoista on nousussa myös Suomessa. Epidemiatilanne on kuitenkin rauhallinen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koronaviruksen genomiseurannan (SARS-CoV-2-koronaviruksen perimän muutosten seuranta) mukaan Suomessa EG.5-muunnos havaittiin ensimmäisen kerran kesäkuun alussa. Sen osuus kaikista havainnoista oli heinäkuussa noin viis prosenttia, josta se nousi elokuussa noin 27 prosenttiin.

XBB-alalinjojen yhteenlaskettu osuus kaikista havainnoista on 95 prosenttia. XBB-alalinjat kiertävät voimakkaasti aiemmilla rokotteilla aikaansaatua immuniteettia, mikä on edistänyt niiden kykyä aiheuttaa tartuntoja väestössä. XBB-alalinjat ovat leviämis- ja taudinaiheuttamisominaisuuksiltaan hyvin samankaltaisia. EG.5:ssä ja siitä polveutuvissa muunnoksissa on piikkiproteiinimutaatio, joka edesauttaa viruksen kykyä kiertää immuniteettia. Tämän vuoksi se voi levitä muita ajankohtaisia muunnoksia helpommin. EG.5-muunnos ei tämänhetkisen tiedon mukaan aiheuta muita kiertäviä muunnoksia vakavampia oireita.

Maailmalla on raportoitu myös pieniä määriä BA.2.86-muunnosta. Uusi muunnos näkyy jo Ruotsin ja Tanskan potilasnäytteissä sekä Norjan jätevesitutkimuksissa. Muunnoksen on raportoitu aiheuttaneen pienen epidemian pitkäaikaishoitolaitoksessa Britanniassa. Valtaosa sairastuneista ei tarvinnut sairaalahoitoa, eikä kukaan menehtynyt.

BA.2.86-muunnosta seurataan sen hyvin poikkeuksellisen piikkiproteiinirakenteen vuoksi. Toistaiseksi sitä ei ole havaittu Suomessa.

– On todennäköistä, että sitä havaitaan myös Suomessa syksyn aikana. Sen leviämistä on kuitenkin vaikea vielä arvioida, sanoo THL:n erikoistutkija Erika Lindh tiedotteessa.

– Koska tutkittujen koronanäytteiden määrä on sekä Suomessa että muualla maailmassa suhteellisen pieni, muunnoksia havaitaan aikaisempaa suuremmalla viiveellä. Tapausmäärien on oltava melko suuria ennen kuin voidaan tehdä päätelmiä yksittäisen muunnoksen epidemiologisesta merkityksestä tai sen aiheuttaman taudin vakavuudesta, Lindh kertoo.

THL seuraa jatkuvasti koronan epidemiatilannetta ja kertynyttä tutkimustietoa.

Koronaviruksen RNA:n kokonaismäärä Suomen jätevesissä pysyi koko elokuun tasaisella matalalla tasolla. Syyskuun alussa koronavirusmäärät jätevesissä kääntyivät loivaan nousuun kaikilla seurantapaikkakunnilla Tamperetta lukuun ottamatta.

Jätevesiaineiston perusteella EG.5-muunnos on noussut elokuun alusta yleisimmäksi koronavirusmuunnokseksi Suomessa.

EG.5-muunnoksen suhteellinen osuus on viimeisimpien tietojen mukaan kaikilla seurantapaikkakunnilla yli 50 prosenttia. Jätevesissä havaitaan EG.5-muunnoksen lisäksi yhä myös CH.1.1.- ja muita XBB-alalinjoja. Näitä havaittiin elokuun loppupuolella Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Tampereella ja Turussa, mutta ei enää Espoossa, Joensuussa, Oulussa ja Vaasassa, joissa EG.5-muunnos oli ainoa elokuun lopussa havaittu koronavirusmuunnos.

Jätevesiseuranta oli kesätauolla heinäkuun kolme viimeistä viikkoa, joten tuolta ajalta RNA-määrä- ja varianttitietoja ei ole.

Suomen jätevedestä ei ole toistaiseksi havaittu koronaviruksen BA.2.86-muunnosta.

– THL seuraa tilannetta viikoittain ja jatkaa jätevesiseurannan kehittämistä. Kehitystyön tavoitteena on, että jatkossa saataisiin ajantasaisesti tietoa koronavirusten lisäksi myös influenssa- ja RS-virusten esiintymisestä Suomen jätevesissä, kertoo THL:n johtava asiantuntija Tarja Pitkänen.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)