Syyskuu on hirvikolareiden huippuaikaa. Hirvet ovat näihin aikoihin aktiivisesti liikkeellä, ja syksy tekee keliolosuhteista paikoin haastavia autoilijoille. Eniten hirvikolareita sattuu Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla.

Näihin aikoihin vuodesta hirvet liikkuvat aktiivisimmin ja aiheuttavat eniten onnettomuuksia liikenteessä. Viime vuonna hirvet aiheuttivat koko maassa lähes 1500 onnettomuutta ja eniten onnettomuuksia sattui syyskuussa.

Hirvien tavallista aktiivisempi liikehdintä syksyllä johtuu niiden siirtymisestä talvilaitumille, kiima-ajasta ja metsästyskaudesta. Hirvieläinonnettomuuksien huippuaika on syys-lokakuussa, mutta hirvien varalta kannattaa olla tarkkana koko loppuvuoden – esimerkiksi viime vuonna vielä joulukuussa sattui paljon hirvionnettomuuksia.

– Myös keliolosuhteet vaikuttavat siihen, että eniten hirvieläinonnettomuuksia sattuu eniten syksyllä. Etenkin lokakuussa tiet voivat olla liukkaampia yöpakkasten tai puista pudonneiden lehtien jäljiltä, ja aamuisin ja iltaisin on pimeää. Syksyllä ilta-aurinko paistaa matalalta ja häikäisee helposti, Fennian ajoneuvo- ja omaisuuspalveluiden johtaja Mikko Pöyhönen sanoo yhtiön tiedotteessa.

Hirvien osuus onnettomuuksissa on laskenut valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden osuuden noustessa. Hirvionnettomuudet ovat hirvien suuren koon vuoksi erityisen vaarallisia ja aiheuttavat muita hirvieläimiä useammin henkilövahinkoja.

Hirvikanta on pienentynyt viime vuosina: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2022 metsästyskauden päätyttyä noin 77 000 hirveä. Myös hirvien aiheuttamat liikenneonnettomuudet ovat hieman vähentyneet vuodesta 2019.

Hirvikolareiden määrät vaihtelevat maakunnittain. Luonnonvarakeskuksen mukaan hirvitiheydet ovat suurimmillaan Lounais-Saaristossa sekä eteläisellä rannikolla. Hirvikolareita tapahtuu kuitenkin eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Näissä maakunnissa on vuosittain paljon liikennettä ja etenkin Pohjois-Pohjanmaalla monet maakunnan vilkkaat tiet kulkevat hirvien vaellusreittien poikki.

– Onnettomuuksien määriin vaikuttavat hirvien määrän lisäksi muun muassa liikenteen määrä ja maakunnan koko. Eri puolilla Suomea on myös hieman eroja siinä, mitkä hirvieläimet aiheuttavat onnettomuuksia. Esimerkiksi Lapissa hirvien osuus onnettomuuksissa on vähäinen, mutta poro-onnettomuuksia sattuu enemmän. Etelä-Suomessa peurat ja kauriit korostuvat onnettomuustilastoissa, Pöyhönen kertoo.

Pöyhösen mukaan merkittävin keino ehkäistä hirvionnettomuuksia on höllätä kaasujalkaa ja huomioida hirvivaroitukset.

– Pienikin nopeuden vähentäminen niillä alueilla, joissa varoitetaan kyltein hirvistä, voi vaikuttaa onnettomuusriskiin merkittävästi. Hirvivaroitukset on tarkoituksella asetettu niihin kohtiin, joissa hirvet tyypillisesti ylittävät tien. Hirvet suosivat usein samoja reittejä teitä ylittäessään, Pöyhönen toteaa.

Hirvet ovat liikkeellä etenkin iltahämärällä. Tämä kannattaa huomioida matkaa suunnitellessa ja mahdollisuuksien mukaan ajaa päiväsaikaan. Tämä voi vähentää onnettomuusriskiä myös siksi, että matkaan lähdetään virkeämpänä ja matka tehdään valoisan aikaan.

Hiljennä nopeutta etenkin alueilla, joissa varoitetaan hirvien tienylityksestä. Pienikin nopeuden vähentäminen vähentää merkittävästi onnettomuusriskiä.

Tarkkaile pientareita hirvien varalta. Etenkin paikoilla, joissa hirviaita loppuu tai näkyy merkkejä metsästäjistä, kannattaa nopeutta hiljentää.

Mikäli hirvi juoksee tielle, pyri väistämään sitä sen tulosuunnasta hirven takaa.

Aja virkeänä ja terveenä, maltillisella nopeudella. Vältä huonoissa sääolosuhteissa ajamista, jos mahdollista. Käytä turvavyötä ja keskity liikenteeseen. Hirvieläinonnettomuudet johtuvat usein siitä, että tilanteet tulevat yllättäen eikä kuljettaja ehdi reagoida ajoissa. Reaktionopeus vähenee entisestään, jos ajaa väsyneenä tai liian kovalla tilannenopeudella.

Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista. Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)