Säiden lämpeneminen on saanut tuholaisten määrän rajuun kasvuun eritoten Etelä-, Keski- ja Itä-Suomen metsissä. Kirjanpainajien lisäksi vahinkoja aiheuttavat muutkin hyönteistuholaiset.

– Käsissämme on kasvava ongelma, joka vaatii reagointia, sanoo LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen yhtiön tiedotteessa.

Lämpimien kesien ja sään ääri-ilmiöiden esiintyminen lisää monien metsätuhojen todennäköisyyttä. Kirjanpainaja on kuusien pahin tuholainen, jonka kanta kasvaa vauhdilla ja levittäytyy yhä pohjoisemmaksi kesien lämmetessä.

Kuumat kesät tuhoavat nykyään myös mäntyjä. Eurajoella kuolleista puista on tänä kesänä löytynyt jälkiä pysty- ja vaakanävertäjistä. Eurajoella ja ainakin Lapissa on tehty jo hakkuita mäntymetsätuhojen rajaamiseksi.

− Tilanne on muuttunut isojen myrskyvahinkojen jälkeen pahemmaksi vuodesta 2020 lähtien. Kaatunut metsä ja myrskytuhot ovat otollinen maaperä tuhohyönteisille. Pelkästään vuodesta 2021 vuoteen 2022 meille kirjattuja hyönteisvahinkoja oli 100 prosenttia enemmän. Alkukesän perusteella tulemme tänä vuonna ylittämään reippaasti viime vuoden, koska tahti kiihtyy kesän aikana ja vahinkoja alkaa syntyä heinäkuusta eteenpäin, sanoo asiantuntija Anu Kemppainen LähiTapiolasta.

Kemppaisen mukaan kuumat kesät ja vähäsateisuus laittavat metsämme koville.

− Kirjanpainajista on puhuttu paljonkin, mutta myös muut tuholaiset tuottavat päänvaivaa. Esimerkiksi kuusentähtikirjaaja iskee nuorempaan puustoon, ja silloin kuusi kuivuu latvasta alkaen.

Tähän mennessä metsävahinkoja ovat eniten aiheuttaneet myrskyt ja lumet, mutta LähiTapiolan metsäasiantuntijoiden mukaan hyönteistuhot tulevat kasvattamaan osuutta vahingoista.

− Käsissämme on kasvava ongelma, johon ei ole toistaiseksi osattu reagoida riittävällä tasolla. Myrsky ja lumi ovat siitä selkeämpiä, että ne loppuvat johonkin. Kirjanpainajatuho voi jatkua seuraavana kesänä, jos niitä ei hävitetä kerralla − ja levitä pahimmassa tapauksessa naapurin metsiin, toteaa LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Makkosen ja Kemppaisen mukaan metsän tilaa on seurattava aktiivisesti – kerran kesässä tai syksyllä ei riitä. Jos lämpöä jatkuu pitkälle syksyyn, vuodessa ehtii syntyä kaksi tuholaissukupolvea.

− Jos havaitsee merkkejä tuhoista, tulisi toimia nopeasti, etteivät tuhot pääsisi leviämään metsissä. Apua ja neuvoja saa metsäammattilaisilta, Makkonen sanoo.

Seuraa aktiivisesti metsäsi tilaa, jotta mahdolliset vahingot eivät ehdi levitä. Nyt jo kesällä alkaa näkyä tuhoja. Suomen metsäkeskus lähettää myös riskivyöhykkeellä olevien metsien omistajille erityisiä varoituskirjeitä.

Reagoi nopeasti, jos havaitset tuhoja. Selvitä tuhon laajuus tarvittaessa metsäammattilaisen avustuksella. Ilmoita metsätuhohavainnoistasi Luonnonvarakeskuksen (Luke) kautta

Tee metsän hoitotoimenpiteet ajallaan. Kun hoidat metsääsi hyvin, puut kestävät tuulen ja myrskyjen rasituksia paremmin ja ovat vastustuskykyisempiä sieni- ja hyönteistuhoja vastaan.

Seuraa Luken karttoja lajien kehittymisestä. Seuraa myös ympärillä käytävää keskustelua ja uutisointia.

Poista vahingoittuneet puut mahdollisimman nopeasti, vähintään metsätuholain mukaisessa määräajassa. Pyydä matalalla kynnyksellä apua ja neuvoja metsäammattilaisilta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)