Moottoripyörien määrä Suomen teillä lisääntyy, kun kevät etenee ja ilmat lämpenevät. Moottoripyörän käyttöönotossa on syytä muistaa keväthuolto ja varovaisuus varsinkin routaisilla teillä.

Moottoripyöräilykausi käynnistyy usein huhtikuussa, jolloin tiet alkavat pysyä sulina ja ilma lämpenee. Viime vuonna moottoripyöräilyliikenne kasvoi Fintrafficin tilastojen mukaan selvästi huhtikuun puolivälin jälkeen. Määrät olivat suurimpia Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Moottoripyörien ensirekisteröinnit ovat pysyneet kahtena viime vuotena noin 3 800:ssa. Aivan koko totuutta lukemat eivät kerro, sillä moottoripyöräkauppaa on vaivannut sama saatavuusongelma kuin autojakin. Tälle vuodelle tilanteen odotetaan helpottuvan.

Käytettyjä moottoripyöriä myytiin viime vuonna noin 35 000. Määrässä oli laskua yhdeksän prosenttia.

Samalla kun moottoripyöriä myydään joitain tuhansia vuosittain, jää niitä yhä enemmän pois liikennekäytöstä. Toisin sanoen, aiempina vuosina moottoripyöränsä hankkineet jättävät sen yhä useammin kesäksi autotalliin, eivätkä hanki pyörälle liikennevakuutusta. Korona-aikana 2020–2021 liikennekäyttöönottojen vähentyminen hidastui hieman, mutta viime vuonna palattiin tutulle uralle.

‒ Sinänsä moottoripyörien käyttöönottojen vähentyminen ei ole dramaattista. Eiväthän kaikki aja pyörällä joka vuosi, ja osalla voi olla parikin pyörää, joista vain yksi otetaan käyttöön. Myynti on kuitenkin lisääntynyt, ja moottoripyöräliikenne pysynyt samalla tasolla, sanoo Fennian ajoneuvo- ja omaisuusvakuutuspalveluista vastaava johtaja Mikko Pöyhönen.

Moottoripyöräonnettomuudet ovat Onnettomuustietoinstituutin mukaan hieman vähentyneet vuodesta 2018 alkaen. Vuonna 2021 moottoripyöräonnettomuuksissa loukkaantui yli 1 700 henkilöä, kun vuonna 2018 loukkaantuneita oli yli 2 000.

Pitkän talven jälkeen kannattaa lähteä moottoripyöräkauteen perusasioita kertaamalla ja harjoittelemalla. Moni käy myös kurssilla kertaamassa ja oppimassa uutta.

Harjoittelun ohessa on syytä tarkistaa moottoripyörän kunto, esimerkiksi jarrut ja renkaiden pinta, tai öljynvaihdon tarve. Pöyhönen muistuttaa myös, että bensiiniin kannattaa kiinnittää huomiota – jos polttoaine on ollut tankissa kauemmin kuin edellisvuodesta, sekin kannattaa vaihtaa.

Pöyhönen kehottaa kevätretkillä erityiseen varovaisuuteen routavauriot kanssa: ne saattavat yllättää tutuillakin teillä, sillä kuluneena talvena lämpötila on usein sahannut nollan molemmin puolin. Se on yleensä vahingollista tien pinnalle.

‒ Kevätkeleillä on myös hyvä muistaa, että illat ja aamut voivat olla vielä yllättävän kylmiä. Se paitsi tekee tien pinnasta liukkaan, myös hidastaa salakavalasti kuskin reaktionopeutta. Hämärä tuo omat haasteet motoristin näkymiselle, joka on haaste jo päivänvalossakin.

Sen lisäksi hirvieläimet ovat jälleen liikkeellä erityisesti eteläisessä ja lounaisessa Suomessa, mutta ympäri maata on syytä erityiseen tarkkaavaisuuteen.

‒ Varsinkin metsäkauriit ovat liikkeellä keväisin ja niiden määrä on kasvanut joka vuosi. Onnettomuuksia sattuu pohjoista ja itäistä Suomea myöten, vaikkakin muuta maata vähemmän, Pöyhönen muistuttaa.

Vastuullinen moottoripyöräilijä kolaroi vain harvoin, henkilövahingot ovat vähentyneet viime vuosina

Moottoripyöräilijät eivät ole erityisen onnettomuusalttiita. Esimerkiksi Fennian tilastojen mukaan moottoripyöräilijän vahinkotiheys on huomattavasti pienempi kuin henkilöautolla.

– Motoristi on usein vihkiytynyt harrastaja, joka tuntee ajokkinsa ja nauttii ajamisestaan vastuullisesti. Silloin todennäköisyys joutua omasta syystä johtuvaan onnettomuuteen on luonnollisesti pienempi, Pöyhönen sanoo.

Vuosittain moottoripyöräilijöille sattuu kuitenkin myös vakavampia onnettomuuksia. Tieliikenteessä kuolee vuosittain keskimäärin 21 ja loukkaantuu vakavasti yli 60 moottoripyöräilijää. Koska moottoripyörät kulkevat ja kiihtyvät nopeasti, ja painavat satoja kiloja, voivat yllättävät tilanteet aiheuttaa pahaakin jälkeä.

Moottoripyöräonnettomuudet johtavatkin usein jonkinlaiseen moottoripyöräilijän loukkaantumiseen. Esimerkiksi vuonna 2021 moottoripyöräilijöiden aiheuttamissa onnettomuuksissa sattui yli 1500 henkilövahinkoa ja 232 omaisuusvahinkoa. Autoilijoilla suhde on päinvastainen eli omaisuusvahinkoja syntyy huomattavasti enemmän.

– Aina moottoripyöräilijän loukkaantuminen ei suinkaan ole vakavaa, mutta monta sataa kiloa painava pyörä voi herkästi aiheuttaa kyydissä oleville vammoja. Tilastojen mukaan moottoripyöräilijä loukkaantuu usein myös niissä onnettomuuksissa, joissa joku muu kuin motoristi aiheuttaa onnettomuuden, Pöyhönen kertoo.

Onnettomuustietoinstituutin tilastojen mukaan suurin osa vahingoista on kumoonajoja ajoradalla. Tällöin esimerkiksi moottoripyörän tasapaino pettää esimerkiksi liikennevaloissa tai hyvin hitaasti ajettaessa, ja pyöräilijä kaatuu pyörän kanssa. Vammat eivät useinkaan ole vakavia.

Sen sijaan toiseksi yleisimmät vahinkotyypit, suistumiset, ovat jo huomattavasti vaarallisempia. Kun moottoripyörä ajautuu kovassa vauhdissa ulos tieltä, on suurimpana vaarana törmäys esimerkiksi kiveen tai puuhun. Suistumisen syynä voi olla liian kova tilannenopeus, liukas tie tai äkillinen liike, vaikkapa tielle sattuneen eläimen vuoksi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)