"Tuntuu fossiilisen hienolta" – Jan-Erik Anderssonin taideilottelua juhlitaan Ars Novassa

Jan Erik Andesson ja näyttelyamanuenssi Niina Tanskanen istuvat filosofin tuoleilla kemiallisen puutarhan ja epäorgaanisen kasvun äärellä. Andersson on toteuttanut teoksen Pöytä ja putket yhteistyössä Åbo Akademin tutkijoiden kanssa.  Jan Erik Andesson ja näyttelyamanuenssi Niina Tanskanen istuvat filosofin tuoleilla kemiallisen puutarhan ja epäorgaanisen kasvun äärellä. Andersson on toteuttanut teoksen Pöytä ja putket yhteistyössä Åbo Akademin tutkijoiden kanssa. Kuva: Eveliina Portnoj

Jan-Erik Andersson lienee turkulaisille tuttu kaupunkitaiteilija, jonka taidenäyttely aukeaa tänään perjantaina Aboa Vetus & Ars Novassa. Iso osa Anderssonin töistä on tehty gallerioiden ulkopuolella, joten erillinen näyttely on harvinaista herkkua. Esillä on taidetta lähes neljänkymmenen vuoden ajalta rinnakkain museon kokoelmateoksien kanssa.

– Tuntuu fossiilisen hienolta, Andersson kiittelee.

Andersson on tunnettu kokeilevuudestaan, opitimismistaan ja uteliaisuudestaan taiteen saralla. Hän asuu parhaillaan viimeisiä hetkiä lehden mallisessa väitöskirjatyössään Life on a Leaf (2009) Turun Hirvensalossa. Lehtitalon viereen rakentuu uusi asuinprojekti Kuusi-o (2023) alkuperäisen keltaisen lehden jäädessä residenssikäyttöön.

Värikylläisen taideilottelun ja kommunikaation puolestapuhuja on koristellut kaupunkikuvaa lukuisilla tilataideteoksilla. Taiteilijan tunnistettava suosikkimuoto sydän saa usein rinnalleen lapion, josta hyvä esimerkki löytyy Turun Biolaakson taidesiltaparista Sateenkaaren salaisuus (2007).

– Käytän paljon lapiota symbolina, perusduunia tässä maassa.

Andersson ei kaihda konepajaa eikä digitaalista mediaa, jonka mahdollisuuksia hän on tutkinut taiteessaan jo 1990-luvulta lähtien.

– Minua ovat aina kiinnostaneet uudet teknologiat, olen halunnut niitä käyttää.

Fotosec-pigmenttivedos Meritaistelu aalloilla 103-309 Hz (2014) sisältää Anderssonin 10-vuotiaana tekemiä piirustuksia ja muistoja suhteesta merikapteeni-isään. Anderssonin laivat taistelevat isän laivoja vastaan. Fotosec-pigmenttivedos Meritaistelu aalloilla 103-309 Hz (2014) sisältää Anderssonin 10-vuotiaana tekemiä piirustuksia ja muistoja suhteesta merikapteeni-isään. Anderssonin laivat taistelevat isän laivoja vastaan. Kuva: Eveliina Portnoj

Uteliaisuus uutta kohtaan ei sulje pois menneen arvostusta. Näyttelyssäkin nähtävissä Emil Cedercreutzin siluettitöistä inspiroitunut taiteilija ylistää jugend-ajan arkkitehtuuria.

Vanhojen rakennusten purkuvimma Turussa saa taiteilijalta ryöpytyksen videoteoksen The Destruction of Beauty (2011) edessä.

– Tämä on kamalin ikinä tehty työ, Andersson toteaa kaivinkoneen pilkkoessa Sinisen talon ornamentoitua fasadia.

– Turun kulttuuripääkaupunkivuosi alkoi tällä teolla.

Wikeström & Krogiuksen toimistona tunnetun jugend-helmen purkaminen osa monen turkulaisen traumaa. Pysäyttävän videon äärellä Andersson löytää lohtua nykyhetkestä.

– Yli poliittisten linjojen halutaan jo suojella vanhoja rakennuksia. Jotain on tapahtunut.

Taiteilija peräänkuuluttaa toivon ja taiteen antaman voiman merkitystä. Andersson x Ars Nova -näyttely aukeaa tänään Ukrainan sodan vuosipäivänä.

– On vaikea olla Ukrainan takia. Jonkinlainen pieni liekki on oltava, Andersson osoittaa teostaan Liekki 3 (2022), jonka kuvastossa kynttilä ja jää kohtaavat metallin.

– Taide on minulle täyttä terapiaa. Se on suojan rakentamista maailman pahuutta vastaan.

Andersson kokee, että hänen taiteensa koskee pitkälti kommunikaatiota ja auttaa myös katsojia sen pariin.

– Isäni oli hirveän vaikea kommunikoida kanssani, änkytyksestä nuoruutensa kärsinyt taiteilija toteaa.

Valtavan kokoinen Meritaistelu aalloilla 103-309 Hz (2014) levittäytyy sinisenä eteen. Siitä löytyy laivoja, saaria ja 10-vuotiaan Anderssonin tekemiä sota-aiheisia piirroksia.

– Laivat kulkevat duuneissani paljon, sillä isäni oli merikapteeni. Hän oli enemmän fantasiahahmo kuin isä, vähän kuin joulupukki.

Anderssonia kiinnostaa, mitä saamme vanhemmiltamme ja mitä viemme eteenpäin. Se näkyy myös hänen taiteessaan alitajunnan puhutteluina.

Kaksiosainen Tasapainoilua Alpeilla (1991) sisältää Anderssonin tyttären Lin maalaaman repun. Kaksiosainen Tasapainoilua Alpeilla (1991) sisältää Anderssonin tyttären Lin maalaaman repun. Kuva: Eveliina Portnoj

Taiteen tekemisen ytimeen on myös liittynyt koko uran ajan ympäristöön liittyvät ekologiset aiheet. Geologiaakin opiskelleena luonnontieteilijänä hän pitää taiteen ja tieteen yhdistävistä kokeiluista ja yhteistöistä tutkijoiden kanssa. Taidemuseon aulasta löytyy vihreä pöytäryhmä, jonka äärellä on tarkoitus on tutkia epäorgaanista kasvua sille osoitetulla kunniapaikalla. Pöydän keskellä oleva sylinteri on täynnä nestettä, jonne on istutettu kemiallinen puutarha. Pöytälevy on tehty betonista, maa-aineesta ja teräksestä.

– Karkea betoni voi olla vaativa pinta kahvilan asiakkaalle, joka etsii turvallisen tasaista laskualustaa kupilleen. Se on eräänlainen symboli sille epävarmuudelle, jota tunnemme planeettamme orgaanisen elämän puolesta tällä hetkellä.

Andresson istuu taideteoksessaan kuten asuu kodissaan.

– Nämä ovat filosofin tuolit, ne eivät ole mukavia. Me ei voida mennä kotiin piiloutumaan.

Andersson viittaa Ukrainan sodan aiheuttamaan tilanteeseen, mutta kommentti on osuva myös taitelijan näkyvyydelle Turun katukuvassa. Taidenäyttelyn jälkeen voikin tehdä kävelylenkin eri puolille kaupunkia bongaamaan taiteilijan lukuisia ulkoilmateoksia.

Jan-Erik Anderssonin taidenäyttely Andersson x Ars Nova nähtävissä Aboa Vetus & Ars Novassa 4. kesäkuuta asti.

Eveliina Portnoj

Kaksoismusta-aukon toinenkin aukko havaittu ensimmäisen kerran

Turun yliopiston johtama kansainvälinen ryhmä tähtitieteilijöitä löysi ensimmäiset signaalit molemmista massiivisista mustista aukoista, jotka kiertävät toisiaan galaksin OJ 287 keskustassa.

Varsinais-Suomessa tehty eniten taloyhtiöiden energiaremontteja

Varsinaissuomalaisissa taloyhtiöissä on tehty suhteellisesti eniten energiaremontteja koko Suomessa. ARA on myöntänyt ja myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020-2023.

Linnanniemen taideohjelma merkittävä investointi kaupungin viihtyvyyteen

Turun kaupunginhallitus on kokouksessaan 5. kesäkuuta vahvistanut Linnanniemen taideohjelman. Samassa kokouksessa kaupunginhallitus päätti Linnaniemeen sijoittuvan Historian ja tulevaisuuden museon arkkitehtuurikilpailun käynnistämisestä.

Kevään aikana kymmeniä tuhansia havaintoja Punkkiliveen

Kuluvan kevään aikana kansalaiset ovat tehneet puutiaishavaintoja etelä- ja länsirannikon lisäksi erittäin runsaasti esimerkiksi Oulussa. Kansalaisten puutiaishavaintoja on kahden vuoden ajan kerätty Punkkilive-palveluun, jonka avulla Turun yliopiston tutkijat seuraavat ja tutkivat puutiaisten levinneisyyttä.

Tallink Silja lanseeraa uuden risteily-hotellipaketin Turusta Maarianhaminaan

Tallink Silja on lanseerannut uuden risteily-hotellituotteen Turusta Maarianhaminaan. Tämä matkapaketti tarjoaa mahdollisuuden yöpyä ensimmäinen yö rennosti laivalla upeaa saaristoa ihaillen ja sen jälkeen viettää yhden tai useamman yön hotellissa Maarianhaminassa tai Ahvenanmaalla sujuvien aikataulujen puitteissa.

Uudet jätehuoltomääräykset voimaan 1. heinäkuuta

Lounais-Suomen jätehuollon yhteistoiminta-alueen jätehuoltomääräykset on uudistettu. Määräysten päivittäminen tuli tarpeelliseksi jätelainsäädännössä tapahtuneiden muutosten vuoksi sekä alueen määräysten yhtenäistämiseksi.

Ruissalon erakkokuoriaiset saavat humuspöntöt

Turku suojelee harvinaista erakkokuoriaispopulaatiota asentamalla kuoriaisille humuspönttöjä, sillä pitkällä aikavälillä lajille välttämättömien onkalopuiden määrä saarella on vähenemässä.

Naantalin kaupungin ilmastotiekartta valmistui

Naantalin ilmastotiekartta on valmistunut. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ilmastotiekartan kokouksessaan maanantaina 5. kesäkuuta.

Varsinais-Suomessa tehty eniten taloyhtiöiden energiaremontteja viime vuosina

Varsinaissuomalaisissa taloyhtiöissä on tehty suhteellisesti eniten energiaremontteja koko Suomessa. ARA on myöntänyt ja myöntää energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–23.

Kirjastosta sähköauton lainanneet antoivat ylistävää palautetta

.

Turun kaupunginkirjastosta oli toukokuussa mahdollista lainata sähköauto omaan käyttöönsä. Kolmen viikon aikana 20 ihmistä pääsi auton rattiin tutustumaan yhteiskäyttöiseen täyssähköautoon. Kokeilu toteutettiin yhteistyössä Toyota Auto Finlandin kanssa.

Linnateatteri tarjoaa ilmaista nukketeatteria lapsille kesällä Turun leikkipuistoissa

Osana 20-vuotisjuhlaansa Linnateatteri järjestää kesällä 2023 ilmaista nukketeatteria lapsille Turun leikkipuistoissa. Esiintyjä on nukketeatteritaiteilija Helena Markku . RomuLuxen vieraat on lapsille suunnattu nukketeatteriesitys, jossa kaksi aurinkokuntamme ulkopuolelta tullutta muukalaista tekee hätälaskun Turkuun, Linnateatterin edustalle. Aluksesta nousee kaksi vierailijaa kaukaiselta RomuLux-planeetalta. Heidän aluksensa moottoriin on ilmennyt odottamaton ongelma ja nyt he tarvitsevat kipeästi Maapallon asukkaiden apua.

Neljännes suomalaisista masturboi useammin kuin kerran viikossa

Jopa 25 prosenttia suomalaisista masturboi useammin kuin kerran viikossa, vaikka tahti onkin hidastunut koronavuosista. Tämä selviää Kaalimato.comin tuoreesta Seksuaalisuuden Suomi -tutkimuksesta. Nykyään monet käyttävät sooloseksissä seksivälineitä, mutta suomalaiset ovat käyttäneet itsetyydytykseen myös luovia ratkaisuja, kuten vihanneksia ja hajuvesipulloja. Kotikutoisissa seksivälineissä piilee kuitenkin turvallisuusriski.

MLL:n Lasten ja nuorten puhelin ja chat ovat auki kesälläkin

Lapset ja nuoret löytävät kuuntelijan ja tukea Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelimesta ja chatista myös kesäkuukausina. Juhannuksesta lähtien puhelin ja chat ovat avoinna joka päivä kello 17–20.

Tuulivoima ja keinovalo vaikuttavat Suomen lepakoihin

Seurattuaan lepakoiden aktiivisuutta kahden kesän ajan väitöskirjatutkija Simon P. Gaultier havaitsi, että lepakot välttelevät tuulivoimaloita ja keinovaloja metsäalueilla. Väitöskirjatutkimuksen tulokset korostavat myös tarvetta ottaa lepakot paremmin huomioon tuulivoimahankkeissa koko Euroopan boreaalisella alueella.

Luonnon monimuotoisuutta Henrikinkirkon ympäristöön nurmikoita niityttämällä

Turun Henrikinkirkon ympäristössä on ryhdytty vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta antamalla nurmikkoalueiden kasvaa vapaasti. Tavoitteena on kaupunkiniityn kasvaminen Henrikinkirkon ja Peltolantien väliselle alueelle. Kevyemmälle hoidolle jätetään monimuotoisuuden edistämiseksi myös puustoisia alueita Peltolantien reunassa ja kirkon takana.

Varsinais-Suomen liitto sitoutuu edistämään yrittäjämyönteisyyttä

Hanna Munter.

Varsinais-Suomen liitto ja Varsinais-Suomen Yrittäjät ovat solmineet elinvoimalupauksen. Varsinais-Suomen liitto sitoutuu lupauksella yhdessä Varsinais-Suomen Yrittäjien kanssa edistämään maakunnan yrittäjämyönteistä ilmapiiriä.

Naantalin Musiikkijuhlat käynnistyvät tiistaina

Elina Vähälä on Naantalin musiikkijuhlien nykyinen taiteellinen johtaja.

Naantalin Musiikkijuhlat järjestetään 43. kerran 6.–17. kesäkuuta. Ohjelman on suunnitellut ensimmäistä kertaa viulisti Elina Vähälä , joka nimettiin tapahtuman taiteelliseksi johtajaksi Arto Noraksen yli 40 vuotta jatkuneen kauden jälkeen. Hienovaraisesti uudistuneen festivaalin yksittäisistä huipputaiteilijoista lähes puolet esiintyy Naantalissa ensimmäistä kertaa.

Fuugan valmistelu siirtymässä seuraavaan vaiheeseen

Musiikkitalo on nousemassa Itsenäisyyden aukiolle Aurajokirantaan.

Turun musiikkitalo Fuugan valmistelu jatkuu työntäyteisenä kesän ajan. Musiikkitalohanke on nyt kehitysvaiheessa, joka jatkuu sopimuksen mukaisesti kesäkuun loppuun saakka. Hankkeessa työstetään vielä viimeisiä kehitysvaiheen kokonaisuuksia.

Kaupunki

Näyttelijä Lauri Tilkanen tulkitsee Metsänneito-runon.
Ihmisasutus valtaa yhä etenevässä määrin kettujen luonnollisia alueita, joka sitten osaltaan lisää erilaisia yhteydenottoja TESYn Eläinten hätäkeskukseen, kertoo Britt-Marie Juup.
Elina Vähälä on Naantalin musiikkijuhlien nykyinen taiteellinen johtaja.
Petri Kirkkomäki (vas.) ja taiteellinen johtaja Folke Gräsbeck ovat järjestäneet Sibelius Korppoossa -festivaalia yhteistyössä jo yli kymmenen vuoden ajan. Gräsbeck on ollut alusta asti festivaalin taiteellinen johtaja.
Musiikkitalo on nousemassa Itsenäisyyden aukiolle Aurajokirantaan.
Kuvassa ylhäältä vasemmalta Turkuseuran järjestösihteeri Katriina Pakkanen, vapaaehtoiset Ulla Kaarnavaara ja Leena Suominen, toiminnanjohtaja Kati Leskinen ja Nappe Naakkaa esittävä Aleksi Kauppinen
Bad Media Company Turun ylioppilasteatterissa.
Urheilu

Puukkokatsomo: Salibandyn MM-huumaa Turkuun

Milla Nordlund.

Turussa järjestetään salibandyn naisten MM-kisat vuonna 2027. Kyseessä on kolmas kerta, kun naisten MM-kisat järjestetään Suomessa. Turussa kisat järjestetään ensimmäisen kerran.

Karppinen TPS:n naisten data-analyytikoksi

Kansallisessa Liigassa pelaavan Turun Palloseuran taustatiimi on vahvistunut data-analyytikko Oskari Karppisella . Karppinen tekee TPS:n valmennuksen käyttöön tilastoja Tepsin otteluista ja pelaajista sekä analysoi etukäteen tilastojen kautta tulevat vastustajajoukkueet.

Varpu Allenius haaveilee Tanssikoulu Å:n nousevan Turun ikonien joukkoon

Tanssikoulu Å:n takana olevilla Varpu Alleniuksella ja Olli Santalahdella on vielä pitkiä työpäiviä edessä ennen heinäkuun alkua, jolloin toiminta alkaa.

Varpu Alleniuksen ja Olli Santalahden vappu sujui tänä vuonna rauhallisesti.

Otteluanalyysi: Inter kukoistaa Kupittaan tekonurmella

Petteri Forsell oli pelipäällä. Hän pohjusti Interin toisen osuman.

Kaksi peliä Kupittaan uudella tekonurmikentällä uuden päätykatsomon edessä. Kaksi voittoa, kuusi pistettä maalierolla 5–0. Nyt uhriksi joutui Honka, jonka Inter voitti jalkapalloilun Veikkausliigan kamppailussa 2–0.

Naisten Superpesiksen uuden mestaruuspokaalin suunnittelija on turkulainen Heini Aho

Heini Aho.

Naisten Superpesikselle suunnitellaan uusi mestaruuspokaali, joka jaetaan ensimmäisen kerran kauden 2023 päätteeksi suomenmestaruusjoukkueelle. Naisten Superpesiksen pelaajat valitsivat kolmen ehdotuksen joukosta voittajaksi taiteilija Heini Ahon työn. Mestaruuspokaali julkistetaan syyskuussa.

Kaksinkertainen Suomen mestari Casimir Jürgens Turun Palloseuraan

Casimir Jürgens vaihtaa mustavalkoiseen nuttuun.

Puolustaja Casimir Jürgens siirtyy Turun Palloseuraan Tampereen Tapparasta kahden vuoden sopimuksella. Kaksinkertainen Suomen mestari vahvistaa TPS:n takalinjaa. Helsinkiläislähtöinen 28-vuotias puolustaja on voittanut urallaan myös Champions Hockey Leaguen mestaruuden.

Täysosuma
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Rakastaa, ei rakasta, rakastaa...
Kevään kestävä kissa.
Kevään kestävä kissa.
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
- Kevät tuli jo, niin minäkin. Mutta miks jengi on yhä talvipalttoossa?
Ei mikään viivelähtö.
Ei mikään viivelähtö.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Oli kovat alennusprosentit, kun kärryillekin tuli kiire.
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Siitä prinssistä tulin kysymään...
Lepuuttaahan tälläkin.
Lepuuttaahan tälläkin.
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
Jaa ei? No mitäs mä näillä suksilla sitte teen?
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
On niin kuuma toukokuu, että meni sateenkaarikin soiroksi.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.
Just nyt ei tarvitse palvella, kiitos.