Palovaroitin puuttuu lähes joka kymmenennen alle 35-vuotiaan kodista, kertoo OP Ryhmän kyselytutkimus. Yksittäisen kotitalouden palovahingoista maksettava korvaus voi nousta sadoista tuhansista jopa yli miljoonaan euroon. OP Ryhmän kyselytutkimuksen mukaan palovaroitin löytyy kuitenkin 95 prosentista kodeista.

– Palovaroitin pitäisi löytyä jokaisesta kodista jo lakisääteisestikin. Kyselymme mukaan palovaroitinta vailla on keskimääräistä useammin nuoren aikuisen kerrostaloasunto. Palovaroittimen puuttuminen kerrostalossa on merkittävä turvallisuusriski paitsi asukkaalle itselleen myös naapureille. Tulipalon sattuessa palovaroitin säästää ihmishenkiä, Pohjola Vakuutuksen omaisuuden ja toiminnan korvauspalveluista vastaava johtaja Markus Uimonen sanoo.

Suomen hallitus esittää pelastuslakiin muutoksia vuoden 2024 alusta alkaen, minkä myötä vastuu palovaroittimista siirtyisi asukkaalta asunnon omistajalle. Pelastustoimen arvioiden mukaan palovaroitin puuttuu noin 20 prosentissa kaikista asunnoista. Palovaroittimien hankinta- ja kunnossapitovelvollisuuden muutoksilla pyritään pitämään huoli velvoitteiden nykyistä paremmasta toteutumisesta.

– Lakimuutos on tervetullut, sillä epätietoisuutta tuntuu olevan yllättävän paljon erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Myös monien ikäihmisten ja erityisryhmien voi olla hankalaa huolehtia palovaroittimien toimintakunnosta. Toivottavasti lakiuudistus tuo toteutuessaan palovaroittimen käytännössä jokaiseen suomalaiseen kotiin, Uimonen summaa.

Palovaroittimen suositeltu käyttöikä on 5–10 vuotta, ja paristot tulisi vaihtaa vuoden välein. Myös varoittimen toimivuus tulisi varmistaa säännöllisesti.

– Palovahingoissa valitettavan usein kodin palovaroitin ei ole toiminut odotetusti. Varoittimen testaaminen ja paristojen vaihtaminen kannattaisi merkitä kalenteriin muistutuksena, niin palovaroittimen toimivuus tulee varmistettua, Uimonen suosittelee.

Palovaroittimen lisäksi asunnon omistajan tulisi huolehtia tarpeellisista ensisammutusvälineistä, kuten sammutuspeitteestä ja vaahtosammuttimesta. Palopeite löytyykin OP Ryhmän kyselytutkimuksen mukaan 87 prosentista omakotitaloista, kun kerrostaloasunnoissa vastaava luku on 66 prosenttia.

– Palopeitteen toivoisi löytävän yhä useampaan kotiin, sillä sen avulla voi sammuttaa niin keittiön rasvapalon kuin olohuoneen sähkölaitepalon. Se on erittäin tehokas alkusammutusväline, Uimonen sanoo.

Kotitalouksien palovahingot ovat vahinkotilastoissa harvinaisia, mutta erittäin vaarallisia henkilövahinkojen kannalta ja omaisuusvahingoltaan suuria. Palovahingot ovat muodostaneet vuosina 2017–22 ainoastaan 1,5 prosenttia Pohjola Vakuutuksen tilastoimista kotitalouksien vahingoista, mutta niistä maksettavat korvaukset muodostavat 25 prosenttia kaikista kotitalouksille maksetuista vakuutuskorvauksista.

– Kotitalouksien palovahingot korvataan 98-prosenttisesti täysimääräisenä. Olemme maksaneet jopa yli miljoonan euron korvaukset yksittäisestä tulipalosta aiheutuneesta tuhosta. Tuhoisan tulipalon ollessa kyseessä, ovat korvattavat summat joka tapauksessa satoja tuhansia euroja, Uimonen kiteyttää.

Pohjola Vakuutuksen tilastojen valossa palovahinkoja sattuu tasaisesti ympäri vuoden. Loppuvuoden juhlakauden lähestyessä kannattaa kuitenkin olla tarkkana niin kynttilöiden, ulkotulien kuin ruuanlaiton kanssa.

– Erityisesti ruuan valmistuksessa on hyvä muistaa, ettei uunia tai liettä jätetä valvomatta. Kokki on keittiössä käytännössä laivan kapteeni, Uimonen muistuttaa.

OP Ryhmän lokakuussa toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi verkkopaneelissa 15–79-vuotiaita suomalaisia (n=2 369) valtakunnallisesti edustavasti. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Ryhmän toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)