Joutoalueiden metsitystuella on tehty metsitystä jo liki tuhannen hehtaarin alalla eri puolilla Suomea. Metsitykset lähtivät toden teolla käyntiin tänä vuonna. Eniten tukea on haettu entisten turvetuotantoalueiden metsityksiin. Tukea voi hakea vuoden 2023 loppuun saakka.

Maanomistajat ovat voineet hakea joutoalueiden metsitystukea viime vuoden maaliskuusta lähtien. Tuen tarkoituksena on kasvattaa metsäpinta-alaa ja lisätä hiilinieluja.

Suomen metsäkeskukseen on saapunut metsitystukihakemuksia yli 8 400 hehtaarin alalta. Tukea on myönnetty tähän mennessä 4 100 hehtaarin alalle ja metsityksiä on toteutettu 970 hehtaarilla. Maanomistajat ovat hakeneet tukea eniten entisten turvetuotantoalueiden metsittämiseen. Lisäksi tuella on metsitetty entisiä kivennäismaapeltoja, turvepeltoja ja muita joutoalueita.

Pinta-alan mukaan tukea on haettu eniten Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Määrällisesti eniten tukihakemuksia on tullut Pohjois-Savosta.

Metsitystukihankkeiden käsittely etenee tällä hetkellä sujuvasti. Metsäkeskus on tehnyt päätöksen lähes kaikkiin vireillä oleviin hakemuksiin. Myös ELY-keskuksen lausunnot hakemuksiin saapuvat nyt varsin nopeasti.

– Metsitystuen haun alkuvaiheen ruuhkat on saatu purettua ja maanomistajat saavat päätökset nopeasti, kertoo rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Jussi Pirkonen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsäkeskus on joutunut hylkäämään suuren osan metsitystukihakemuksista. Hylättyjä hakemuksia on ollut noin 3 200 hehtaarin alalta. Hakemuksia on hylätty etupäässä sen vuoksi, koska metsitettäväksi aiottu alue on ollut jo luontaisesti metsittynyt tai voimakkaasti vesoittunut.

Keskeisimmät syyt ELY-keskuksen kielteiselle lausunnolle ovat olleet haetut maatalouden tuet vuoden 2019 jälkeen, kaavoituksen kautta tulevat rajoitukset metsityksen toteutukseen ja metsityksen kohdistuminen maisemallisesti arvokkaaseen elinympäristöön.

Entisten peltojen tai turvetuotantoalueiden metsittäminen vaatii paljon työtä. Metsitystukea saaneilla kohteilla on kymmenen vuoden jälkihoitovelvoite, jolla turvataan taimikon alkukehitystä.

– Metsityksen eteen tehty työ ei pääty taimien istuttamiseen, vaan maanomistajan täytyy vielä useana vuonna huolehtia muun muassa heinäntorjunnasta. Jos siitä ei huolehdita, tukahduttaa kasvava heinä alleen istutetun taimikon, muistuttaa Pirkonen.

Metsäkeskus maksaa metsitystukia kolme kertaa vuodessa: maaliskuussa, syyskuussa ja marraskuussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)