Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suosittelee tänä syksynä uutta koronan tehosterokotusta kaikille 65 vuotta täyttäneille, 18 vuotta täyttäneille lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville sekä voimakkaasti immuunipuutteisille 12 vuotta täyttäneille.

Tehosteannos voidaan poikkeuksellisesti antaa myös muille 18 vuotta täyttäneille erityisistä syistä yksilöllisen harkinnan ja riskiarvion perusteella esimerkiksi työkomennuksen tai matkan kohdemaan vaatimusten vuoksi.

Tehosterokotteen voi ottaa tulevalla syyskaudella, kun edellisestä rokotuksesta tai taudin sairastamisesta on kulunut vähintään kolme kuukautta. Rokotteen ottamista ei suositella heti syyskuussa, vaan myöhemmin syksyllä samalla käynnillä influenssarokotteen kanssa.

Erona aiempaan on, että tehosteannoksen kohderyhmien osalta ei ole enää väliä, kuinka monta rokotetta henkilö on aiemmin saanut tai kuinka monta kertaa hän on mahdollisesti sairastanut koronan.

– Kyse on kohdistetusta tehosterokottamisesta, joka ylläpitää suojaa vakavaa tautia ja kuolemia vastaan sekä mahdollisesti laajentaa suojan immunologista pohjaa, kuvailee THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek.

THL:n suositus perustuu Kansallisen rokotusasiatuntijaryhmän (KRAR) ja THL:n yhteiseen arvioon. 

THL:n aiemmin antamat suositukset koronarokotusten perussarjasta ja tehosteista ovat yhä voimassa.

– Aiemmin suositellun mukaisesti perusterveille 18–59-vuotiaille tarjottava rokotussarja on kolme annosta. 60–64-vuotiaille suositus on neljä annosta heinäkuun suosituksen mukaisesti. Uusi, tälle syksylle suositeltava tehosterokotesuositus koskee siis vain 65 vuotta täyttäneitä ja lääketieteellisiä riskiryhmiä, Nohynek sanoo.

Riskiryhmillä hitaasti heikkenevää suojaa vakavaa tautimuotoa vastaan on syytä tehostaa. Vanhimmat ja haavoittuvimmat ikäryhmät ovat saaneet viimeisimmän tehosteannoksensa keväällä, jolloin heidän edellisestä rokoteannoksestaan tulee syksyllä kuluneeksi 5–7 kuukautta.

Alle 65-vuotiaille perusterveille aiemmin suositellut rokoteannokset antavat puolestaan yhä erinomaisen suojan vakavaa tautia vastaan. Tässä väestönosassa on myös paljon koronainfektion synnyttämää suojaa.

– Tutkimustiedon mukaan perusterveillä työikäisillä aikuisilla vähintään kaksi rokoteannosta ja sairastettu tauti tai kolme rokoteannosta antavat suojan vakavaa tautia vastaan ainakin yhdeksäksi kuukaudeksi. Suoja pysyy tämän ajan lähes samalla tasolla kuin rokottamisen jälkeen. Yhdeksän kuukauden jälkeenkin suojaa on vielä merkittävästi, Nohynek kertoo.

Koronaviruksen mahdollinen kausivaihtelu voi nostaa tapausmääriä loppusyksystä tai vuodenvaihteessa. Tällä hetkellä omikron BA.4/5 on valtavariantti. On mahdollista, että esimerkiksi BA.2.75 tai jokin muu nousee valtavariantiksi joko suuremman tartuttavuuden vuoksi tai aiempien rokotteiden ja sairastettujen infektioiden tartunnoilta antamaa suojaa kiertämällä.

Tehosteannoksiin voidaan käyttää alkuperäisiä rokotteita tai varianttiräätälöityjä rokotteita sitten, kun niitä on saatavilla.

Kunnat vastaavat rokotusten järjestämisestä.

– Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset, joten on tärkeää, että mahdollisimman iso osa syksyn koronarokotuksista annettaisiin influenssarokotusten yhteydessä, sanoo THL:n johtava asiantuntija Mia Kontio.

Influenssarokotukset annetaan yleensä marras-joulukuussa.

Pitkäaikaissairauksista johtuvat riskiryhmät ja rokotusten kohderyhmät ovat influenssassa ja koronassa lähes yhteneväiset. Ikä on merkittävin vakavan koronavirustaudin riskitekijä, pelkästään iästä johtuva riski kasvaa selkeästi 70 vuodesta alkaen. Influenssarokotetta suositellaan kaikille 65 vuotta täyttäneille.

– Influenssarokotusten kanssa yhtenevä 65 vuoden ikäraja perusterveille helpottaa käytännön rokotustyötä. Siihen sisältyy myös varmuusvaraa verrattuna 70 vuoden ikärajaan, Nohynek sanoo.

Varianttiräätälöidyt rokotteet laajentavat immuniteettia verrattuna aiempaan Wuhan-kantaan perustuneisiin rokotteisiin. Niistä on kuitenkin toistaiseksi hyvin rajallisesti kliinistä tietoa.

Vielä ei tiedetä, kuinka hyvin varianttirokotteet suojaavat koronatartuntaa vastaan. Niillä ei odoteta olevan merkittävästi parempaa suojaa varianttivirusten aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan verrattuna alkuperäisiin rokotteisiin. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ei tällä hetkellä erikseen suositella tehosteannoksia.

THL ja KRAR seuraavat varianttirokotteista kertyvää tutkimustietoa ja näyttöä sekä arvioivat sen perusteella myöhemmin, onko sote-ammattilaisten ja riskiryhmiin kuuluvien lähipiirin tehosterokottamiselle tarvetta.

THL päivittää lasten ja nuorten rokotussuositukset, kun KRARin lasten alatyöryhmä saa oman pohjaesityksensä valmiiksi. Euroopan lääkevirasto (EMA) ei ole toistaiseksi hyväksynyt myyntilupaa koronarokotteiden käytölle alle 5-vuotiaille lapsille.

EMAn päätöksiä varianttiräätälöityjen rokotevalmisteiden myyntiluvista odotetaan syyskuun alussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)