Turun kaupungin väkiluku kasvoi viime vuonna vain 746:lla. Väestö kasvoi edellisen kerran alle tuhannella hengellä vuonna 2009. Viime vuosina kasvu on ollut 1 500–2 000 asukasta vuodesta. Turussa oli vuodenvaihteessa 195 137 asukasta, joista 13 prosenttia puhui äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Korona palautti Turkuun väestönkasvun laihat vuodet. Kaupungistuminen jatkuu yhä vauhdilla, mutta Turun seudulla se tarkoittaa ennen kaikkea kehyskuntien kasvua.

Kasvun moottorina on Turussa maahanmuutto. Luonnollinen väestönkasvu on negatiivista eli uusia turkulaisia syntyy vähemmän kuin vanhoja kuolee. Kuntien välinen muuttoliike on Turulle tappiollista. Muista kunnista muuttaa Turkuun yhä vähemmän väkeä ja Turusta pois muuttaa yhä useampi.

Turku menettää erityisen paljon väestöä naapurikuntiin. Turusta muutti vuonna 2020 muualle Turun seudulle 1 221 asukasta enemmän kuin seudulta muutti Turkuun. Näistä lähes puolet (593) muutti Kaarinaan ja noin joka neljäs (315) Raisioon.

Vieraskielisten määrä on Turussa kasvanut 20 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2021, kun koko väkimäärä on samalla ajanjaksolla kasvanut vajaat kolme prosenttia.

Turussa asui vuonna 2020 16 701 lapsiperhettä. 35 prosenttia perheistä oli lapsiperheitä eli perheitä, jossa asui vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. 19 prosenttia turkulaisista lapsista eli käytännössä joka viides oli muunkielinen.

Lähes 20 000 turkulaista, joka kymmenes, oli täyttänyt viime vuoden lopussa 75 vuotta. Ikääntyneiden määrä on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana 14 prosenttia. Samaan aikaan alle 75-vuotiaiden määrä on kasvanut kaksi prosenttia.

Vuoden 2020 lopussa 55 prosenttia Turun asuntokunnista oli yhden hengen talouksia. Turkulaiset asuntokunnat olivat muuta Suomea useammin vain yhden ihmisen asuttamia.

Vielä ei ole arviota siitä, ovatko muutokset muuttoliikkeessä koronan aiheuttama väliaikainen ilmiö vai pysyvä tila. Sillä on väliä, Turulle ja sen taloudelle.

Lasse Virtanen