Verohallinnon ennakkotietojen perusteella kiinteistöveron tuotto nousee tänä vuonna noin 93 miljoonaa (+4,7 %) suuremmaksi kuin viime vuonna. Verohallinto kerää kiinteistöveroja tänä vuonna arvioilta 2,1 miljardia euroa. Kerätyn kiinteistöveron määrä ylittää tänä vuonna ensimmäistä kertaa kaksi miljardia euroa.

Kerätyn kiinteistöveron määrä on ollut noususuuntainen vuodesta 1997 lähtien. Syyt kasvuun vaihtelevat eri vuosien välillä.

– Tänä vuonna kasvu johtuu erityisesti siitä, että rakennusten verotusarvot ovat kasvaneet, koska niiden jälleenhankinta-arvoja on korotettu. Syynä tehtyyn korotukseen on rakennuskustannusten kallistuminen. Viime vuonna kiinteistöveron tuoton kasvu johtui puolestaan pääosin kuntien tekemistä kiinteistöveroprosenttien nostoista, kiinteistöverotilastoista vastaava ylitarkastaja Jenna Lempiäinen Verohallinnosta kertoo.

Vuoden 2022 kiinteistövero perustuu kiinteistön vuoden 2021 verotusarvoon sekä kiinteistön sijaintikunnan määräämiin vuoden 2022 kiinteistöveroprosentteihin. Verohallinto kerää kiinteistöverot ja tilittää ne kokonaisuudessaan sille kunnalle, jossa kiinteistö sijaitsee.

Ennakkotiedoista selviää, että tänäkin vuonna eniten kiinteistöverotuloja saavat Uudellamaalla sijaitsevat kunnat.

Uudellamaalla sijaitsevien kuntien osuus koko maan kiinteistöveropotista on 35 prosenttia. Seuraavaksi suurin osuus on Pirkanmaan kunnilla (8,6 %) ja Varsinais-Suomen kunnilla (7,6 %).

Ennakkotietojen perusteella kiinteistöveron tuotto kasvaa eniten Ahvenanmaalla (+32,4 %). Kasvu johtuu suurelta osin Maarianhaminan kiinteistöveroprosenteista, joista useampaa korotettiin vuodelle 2022.

Kiinteistöverosta kertyneet tulot ovat pienenemässä vuoteen 2021 verrattuna ainoastaan Keski-Pohjanmaalla (-1,3 %). Tulojen lasku johtuu siitä, että alueen kunnat ovat laskeneet kiinteistöveroprosentteja.

Suurin osa kiinteistöverosta tulee rakennuksista, maapohjalla pienempi merkitys

Kiinteistön verotusarvo ja vero määrätään erikseen maapohjalle ja rakennukselle.

Maapohjan verotusarvojen perusteena käytetään kuntakohtaisia tonttihintakarttoja sekä arviointiohjeita.

Rakennusten ja rakennelmien verotusarvot perustuvat jälleenhankinta-arvoihin sekä niistä tehtäviin ikäalennuksiin: mitä vanhempi rakennus, sitä pienempi arvo. Rakennuksen jälleenhankinta-arvolla tarkoitetaan arviota rakennusta vastaavan uudisrakennuksen todennäköisistä rakennuskustannuksista, jos rakennus pystytettäisiin arviointihetkellä samalle paikalle.

Vuoden 2021 jälleenhankinta-arvoja korotettiin 4,2 prosenttia, koska rakennuskustannusindeksi nousi. Ikäalennusten vuoksi rakennusten verotusarvojen nousu voi kuitenkin alla tätä pienempää.

– Mikä osuus kiinteistöverosta kerätään rakennuksen, mikä maapohjan perusteella, vaihtelee paljon maakunnittain. Esimerkiksi Uudellamaalla maapohjan osuus kiinteistöverosta on muuta maata huomattavasti korkeampi, Lempiäinen kertoo.

Kun tarkastellaan koko Suomen tilannetta, suurin osa kiinteistöjen kiinteistöverosta tulee rakennuksista.

Laskennallisissa kiinteistöverotiedoissa on huomioitu myös alle kymmenen euron kiinteistöverot. Tästä syystä maksuunpannut kiinteistöverot ovat laskennallisia kiinteistöveroja hieman pienemmät.

Kerätyn kiinteistöveron määrä voi vielä muuttua ennakoidusta, kun kiinteistönomistajat täydentävät veroilmoituksia

Kiinteistönomistajien pitää tarkistaa ja tarvittaessa täydentää kiinteistöveroilmoitusta viimeistään 10. toukokuuta.

Vuoden 2022 kiinteistöverotus valmistuu lokakuun lopussa, jonka jälkeen Verohallinto julkaisee lopulliset tilastot kiinteistöveroista.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)