Koronavirus tarttuu pisaroiden ja hienojakoisten aerosolien välityksellä. Niitä molempia erittyy esimerkiksi puhuessa, laulaessa ja huutaessa. Pisaran ja aerosolin suurin ero on niiden koko. Isoimmat pisarat putoavat nopeasti alas, mutta kevyemmät aerosolit jäävät leijailemaan ilmaan ja kulkeutuvat tilassa ilman liikkeiden mukana pitkiäkin aikoja ja matkoja.

Koronan leviämistä ilmateitse voi ehkäistä osin samoilla toimilla kuin pisaratartuntaa. Etenkin ruuhkaisissa sisätiloissa kannattaa käyttää tiivistä maskia. Lisäksi ruuhkia kannattaa ylipäänsä välttää tai ainakin pitää etäisyyttä muihin, jos samassa tilassa on paljon porukkaa. Kannattaa myös rajoittaa oleskeluaikaa tällaisessa tilassa.

Koronaviruksen leviämistä ilmassa voi ehkäistä myös ilmanvaihdolla.

– Ilmanvaihdon tehostamisella voidaan tutkimusten mukaan pienentää aerosolivälitteisen tartunnan riskiä varsinkin pienissä tiloissa, joissa ilmanvaihto on alun perin huono. Kodeissa ja muissa tiloissa, jossa oleskellaan jatkuvasti, olisi ilmanvaihdon oltava toiminnassa keskeytymättömästi, sanoo THL:n erikoistutkija Hanna Leppänen.

Pisaroiden ja aerosolien lisäksi korovirus voi tarttua suoraan kosketuksen välityksellä esimerkiksi niin, että tartuttava henkilö yskäisee käsiinsä ja kättelee toista, joka puolestaan koskettaa esimerkiksi suun limakalvoja ja saa viruksen näin elimistöönsä.

Suurempikokoiset pisarat sisältävät enemmän virusta kuin pienemmät aerosolit, joten tartunnan todennäköisyys on suurempi. Toisaalta pienet aerosolit voivat päätyä syvemmälle hengitysteissä ja niille voidaan altistua koko tilassa, kun taas pisaroille altistutaan ainoastaan tartuttavan henkilön välittömässä läheisyydessä.

– Selvää on, että mikään yksittäinen torjuntakeino ei yksin riitä koronatartuntojen torjumiseen, vaan kaikki keinot tulisi ottaa käyttöön: oireisena pysytään kotona, pestään käsiä, käytetään tiivistä maskia, vältetään ruuhkia, rajoitetaan oleskeluaikaa tilassa, joissa on muita kuin perheeseen kuuluvia henkilöitä ja tehostetaan ilmanvaihtoa tarvittaessa, Leppänen sanoo.

– Ja kaikkein tärkeintä on ottaa koronarokote.

THL on julkaissut sivuillaan ohjeita rakennusten ilmanvaihdosta korona-aikana. Ohjeet on suunnattu muun muassa kouluille ja oppilaitoksille, mutta niitä voi hyödyntää kuka tahansa.

Ohjeita on julkaistu jo toukokuussa 2020, ja niitä on päivitetty sitä mukaan kuin uutta tutkimustietoa koronan leviämisestä ilmateitse on karttunut.

– Suomalaisissa rakennuksissa on kansainvälisesti vertailtuna tehokas ilmanvaihto, mutta toki meillä on vielä rakennuksia, joissa ilmanvaihto on kehnoa. Ilmanvaihdon toimintakunto kannattaa tarkistaa ja suodattimet vaihtaa säännöllisesti, jotta varmistetaan, että ilmanvaihto toimii hyvin, Leppänen sanoo.

Jos tilan ilmanvaihto ei ole riittävää, viruksen vähentämiseksi sisäilmasta voidaan käyttää myös ilmanpuhdistimia.

– Mekaaninen suodatus eli niin sanotut HEPA-suodattimet poistavat tutkimusten mukaan hiukkasmaisia epäpuhtauksia, joihin viruksetkin luokitellaan. Ilmanvaihtoa voidaan tehostaa myös käyttämällä ikkunatuuletusta, mielellään ristivetona, niin usein kuin mahdollista sääolosuhteet huomioiden.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)