Varsinais-Suomen alle 65-vuotiaista asukkaista 15,1 prosenttia asui viime vuoden lopussa ruokakunnassa, joka saa yleistä asumistukea. Tässä asiassa maakunta edustaa maan keskiarvoa: koko Suomessa vastaava osuus oli sama 15,1 prosenttia.

– Sen sijaan eläkkeensaajan asumistukea saadaan Varsinais-Suomessa verrattain vähän. Ainoastaan Ahvenanmaan, Pohjanmaan ja Uudenmaan maakunnissa sen saajien osuus 16 vuotta täyttäneistä asukkaista on pienempi kuin Varsinais-Suomessa, sanoo tilastoasiantuntija Sami Tuori Kelasta.

Viime joulukuussa keskimääräinen asumistuki oli Varsinais-Suomessa 298 euroa kuukaudessa, koko maassa taas 324 euroa kuukaudessa. Maakunnista ainoastaan Uudellamaalla määrä (379 euroa kuukaudessa) ylitti koko maan keskiarvon.

Varsinais-Suomen kunnista suurin keskimääräinen tuki oli Raisiossa (314 euroa kuukaudessa) ja Turussa (304 euroa kuukaudessa), pienin puolestaan Sauvossa (226 euroa kuukaudessa) ja Taivassalossa (240 euroa kuukaudessa).

Yleistä asumistukea tarvitaan eniten maakuntien keskuskaupungeissa. Myös Turku erottuu Varsinais-Suomen muista kunnista selvästi. Siellä yleistä asumistukea sai viime vuoden lopussa 27 400 ruokakuntaa. Tukea saaviin ruokakuntiin kuului 48 400 henkilöä eli noin neljännes alle 65-vuotiaista asukkaista.

– Syynä on erityisesti opiskelijoiden suuri määrä: Turussa yli puolet asumistukea saavista ruokakunnista oli opiskelijaruokakuntia. Vastaava tilanne näkyy myös muissa opiskelijakaupungeissa, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen.

Maakunnan toiseksi suurimmassa kaupungissa Salossa asumistukea sai viime vuoden lopussa 2 330 ruokakuntaa. Ruokakunnissa asui 3 909 henkilöä eli noin kymmenesosa alle 65-vuotiaista asukkaista. Keskimääräinen asumistuki oli 267 euroa. Kolmanneksi suurimmassa kunnassa Kaarinassa tukea saavia ruokakuntia oli 1 036. Niissä asui 1 974 henkilöä, mikä on seitsemän prosenttia kunnan asukkaista. Keskimääräinen asumistuki oli 288 euroa.

Opiskelijoiden määrän ohella asumistuen tarpeeseen vaikuttaa etenkin kunnan työllisyystilanne: mitä enemmän kunnassa on työttömiä, sitä useammin tarvitaan asumistukea.

– Esimerkiksi Salossa suurin osa asumistuen saajista on työttömiä, Jauhiainen kertoo.

Sen sijaan maakunnan pienissä kunnissa asumistukea maksetaan useammin työssäkäyville. Ruskossa, Nousiaisissa, Kustavissa, Laitilassa ja Aurassa yli 30 prosenttia yleisen asumistuen saajista on työssäkäyviä ruokakuntia. Ruokakunta lasketaan työssäkäyväksi, jos sen tuloista yli puolet on työtuloja.

Vähäisintä asumistuen tarve oli Maskussa, jossa alle kolme prosenttia alle 65-vuotiaista asukkaista asui yleistä asumistukea saaneissa ruokakunnissa. Tuen tarve on lähes yhtä vähäistä Sauvossa ja Taivassalossa, joissa kolme prosenttia asukkaista asui tukea saaneissa ruokakunnissa.

– Tuen käyttöön vaikuttavat myös kunnan väestörakenne ja rakennuskanta, esimerkiksi vuokra-asuntojen saatavuus, Jauhiainen sanoo.

Asumistukea saavissa ruokakunnissa asumismenot haukkaavat suuren osan tuloista. Turussa asumismenot vievät tuen jälkeen keskimäärin 33 prosenttia ruokakunnan tuloista.

– Turussa asuminen on kalliimpaa ja ruokakunnat pienituloisempia kuin muualla maakunnassa, Jauhiainen toteaa.

Myös Kaarinassa ja Naantalissa osuus on noin 30 prosenttia. Useimmissa Varsinais-Suomen kunnissa asumismenot vievät tuen jälkeen ruokakunnan tuloista keskimäärin alle neljänneksen.

Kela maksaa asumistukia pienituloisille henkilöille, joiden tulot eivät riitä asumiskustannuksiin. Tavallisin asumistuen muoto on yleinen asumistuki. Lisäksi Kela maksaa eläkkeensaajan asumistukea, sotilasavustuksen asumisavustusta ja opintotuen asumislisää ulkomailla vuokralla asuville opiskelijoille.

Suomessa asuvat opiskelijat ovat saaneet yleistä asumistukea syksystä 2017 alkaen. Yleinen asumistuki maksetaan ruokakunnalle, jonka muodostavat yleensä samassa asunnossa asuvat henkilöt.

Vuoden 2020 lopussa yli 400 000 ruokakuntaa sai yleistä asumistukea. Viime vuonna Kela maksoi yleistä asumistukea yhteensä 1,6 miljardia euroa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)