Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin tekemän kansainvälisen selvityksen mukaan Pohjoismaista löytyy Euroopan neljä eniten maksukortteja käyttävää kansaa. Suomalaiset ovat Euroopan neljänneksi ahkerimpia kortilla maksajia ja kymmenessä vuodessa suomalaisten korttimaksut ovat lähes kolminkertaistuneet.

Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin kansainvälisen Global Payments 2021: All In for Growth -raportin mukaan suomalaiset ovat Euroopan neljänneksi ahkerimpia maksukorttien käyttäjiä. Vuonna 2020 kaikkein eniten korttia käyttivät norjalaiset, jotka maksoivat kortilla keskimäärin 478 kertaa vuodessa. Toisella sijalla ovat tanskalaiset (383 maksua vuodessa) ja kolmantena ruotsalaiset (366). Suomalaiset maksavat kortilla keskimäärin 349 kertaa vuoden aikana. Viidentenä eniten maksukortteja käytetään Venäjällä, jossa kehitys on ollut nopeaa: kymmenen vuotta sitten venäläiset olivat vielä Euroopan viidenneksi vähiten kortilla maksava kansa.

Kaikkein vähiten maksukortteja käyttävät bulgarialaiset, jotka käyttävät korttia keskimäärin vain 30 kertaa vuodessa. Häntäpäästä löytyvät myös Romania (62), Italia (70), Kreikka (77) ja Saksa (87). Länsi-Eurooppaan kuuluvissa maissa maksukortteja käytetään selvästi enemmän, keskimäärin 225 kertaa vuodessa per asukas, kun taas Itä-Euroopan maissa vain 136 kertaa.

– Suomalaisten ahkera maksukorttien käyttö ei ole yllätys. Ehkä yllättävämpää on se, kuinka suuret Etelä- ja Keski-Euroopan maat eivät vieläkään ole ottaneet selviä askelia kohti käteisestä luopumista, sanoo BCG:n osakas Roope Talasmaa.

Suomi on muiden Pohjoismaiden tapaan ollut maksukorttien edelläkävijä ja oli jo vuonna 2010 Euroopan kuudenneksi ahkerin korttien käyttäjä. Kymmenen vuotta sitten suomalaiset kuitenkin tekivät keskimäärin vain 125 ostosta vuodessa, joten kymmenessä vuodessa korttiostosten määrä on lähes kolminkertaistunut. Tähän lukuun lasketaan mukaan myös digitaaliset, mobiililaitteilla tehtävät korttiostot. BCG ennustaa suomalaisten korttimaksujen lähes kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kasvun uskotaan jatkuvan keskimäärin 7,4 prosentin vuosivauhdilla vuoteen 2030 asti.

Maksuala kärsi koronakriisissä paljon ennakoitua pienemmistä vaikutuksista ja se on palannut nopeasti kasvun tielle.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)