Koronarokotusten kattavuudessa on Suomessa eroja sekä alueellisesti että rokotettujen ja rokottamattomien iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan, kertoo THL:n selvitys. Terveydenhuollon työntekijöillä rokotuskattavuus on keskimäärin sama tai parempi kuin muulla työikäisellä väestöllä.

Itäisessä Suomessa rokotuskattavuus on korkeampi kuin läntisessä Suomessa. Koko maassa eroja on myös sairaanhoitopiirien välillä sekä kuntakohtaisesti sairaanhoitopiirien sisällä.

Osin eroja selittää kuntien ja alueiden väestörakenne, sillä vanhemmat ikäryhmät ovat saaneet rokotteita muita aiemmin ja myös ottaneet niitä innokkaammin.

– Myös pitkä etäisyys sairaanhoitopiirin keskuskaupungista saattaa vaikuttaa siihen, että rokotteita on otettu vähemmän. Keskuskaupungeissa rokotuspisteitä on enemmän, ja niihin on päässyt paremmin julkisella liikenteellä, sanoo johtava asiantuntija Mia Kontio THL:stä.

Kaikkein innokkaimmin koronarokotteita ovat ottaneet yli 50-vuotiaat. Heillä rokotuskattavuus ensimmäisen annoksen osalta on jo yli 90 prosenttia.

Naiset ovat ottaneet hieman enemmän rokotteita kuin miehet. Suurimmat erot sukupuolten välillä on 16–29-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa miesten rokotuskattavuus on 6–8 prosenttiyksikköä naisia matalampi.

60 vuotta täyttäneillä erot sukupuolten välillä ovat hyvin pieniä.

Suomea tai saamen kieliä puhuvista 74 prosenttia on saanut kummatkin koronarokotteet ja muita kuin virallisia kieliä eli suomea, ruotsia tai saamen kieliä puhuvista 45 prosenttia.

Suurin rokotuskattavuus on ruotsia äidinkielenään puhuvilla. Heistä kaksi rokoteannosta on saanut 82 prosenttia.

Kaikista rokottamattomista selvä enemmistö eli 75 prosenttia puhuu äidinkielenään suomea tai saamen kieliä.

– Muita kuin virallisia kieliä puhuvien osuutta rokottamattomista selittää osittain ryhmän selvästi nuorempi ikärakenne muuhun väestöön verrattuna. Nuorten rokotuskattavuus on koko väestössä selvästi matalampaa kuin vanhempien ikäryhmien, sanoo Kontio.

Terveydenhuollon työntekijöillä oli kaikissa ammattiryhmissä lähes sama tai parempi rokotuskattavuus kuin kaikilla työikäisillä.

Vain sosiaalialan hoitajilla toisen rokoteannoksen kattavuus jäi alle työikäisten keskiarvon. Sosiaalialan hoitajilla toisen annoksen rokotuskattavuus oli alle 70 prosenttia verrattuna koko 18–64-vuotiaan väestön 72,5 prosenttiin.

Keskeisin rokottamattomuuden syy kaikissa ikäryhmissä on huoli rokotteiden turvallisuudesta. Nuoremmissa ikäryhmissä rokotushalukkuutta vähentää pieneksi koettu riski sairastua vakavaan koronavirustautiin.

Osassa väestössä korostuu myös epäluottamus viranomaisia kohtaan. Myös käytännön syyt, kuten rokotuksen hakemisen vaikeus, vaikuttavat rokotushalukkuuteen.

– Koska hyvään rokotuskattavuuteen vaikuttavat useat tekijät, ei ole yhtä ainoaa toimenpidettä, jolla kattavuutta voitaisiin nostaa. Rokotteiden saatavuuden, niiden jakelun ja käytännön rokotustoiminnan turvaamisen lisäksi on tärkeää, että jatketaan luotettavan ja tutkimukseen perustuvan tiedon jakamista, sanoo Kontio.

THL tarkasteli Suomen koronarokotuskattavuutta THL:n rokotusrekisterin perusteella. Väestötiedot perustuvat Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmään. Ammattiryhmittäiset rokotuskattavuustiedot on saatu Helsinki GSE:n Tilannehuoneesta.

Väestön halukkuutta ottaa koronarokote on seurattu vuoden 2020 huhtikuusta erilaisilla kyselytutkimuksilla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)