Valtaosa koronatapauksista sekä koronan takia sairaala- tai tehohoidossa olevista potilaista on tällä hetkellä rokottamattomia. Vain hyvin pieni osuus sairaalahoitoon joutuneista tulee rokotettujen suuresta joukosta. Rokottamattoman riski joutua sairaalahoitoon on moninkertainen täyden rokotussarjan saaneihin verrattuna ja 50–79-vuotiailla rokottamattomilla sairaalahoitoon joutumisen riski onkin jopa 18-kertainen.

Alustavien tietojen mukaan rokottamattoman riski kuolla koronavirukseen on lisäksi moninkertainen verrattuna kaksi kertaa rokotettuun. Syyskuun tietojen perusteella tämä riski on 7-kertainen.

Syyskuun aikana sairaalahoidossa olleista 13 prosenttia on ollut kahdesti rokotettuja, 13 prosenttia kerran rokotettuja ja loput 74 prosenttia rokottamattomia.

Syyskuussa reilut 80 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä oli vähintään kerran rokotettu ja reilut 60 prosenttia oli saanut kaksi annosta.

– Rokottamattomat aikuiset aiheuttavat suuren osan koronaviruksen sairaalahoidon tarpeesta. Syyskuun aikana kolme neljäsosaa kaikista sairaalajaksoista onkin ollut täysin rokottamattomilla, THL:n ylilääkäri Otto Helve kertoo.

– On lisäksi huomioitava, että täysin rokotetuissa on enemmän ihmisiä, joilla on jokin vakavalle koronataudille altistava sairaus tai sairaus, joka pahenee koronataudin vuoksi. Rokottamattomat ovat keskimäärin nuorempia, ja heillä on vähemmän vakavia perussairauksia. Siitä huolimatta rokottamattomien riski joutua sairaalahoitoon koronan vuoksi on keskimäärin huomattavasti suurempi. ”

Syyskuun aikana tehohoidossa olleista täysin rokotettuja on ollut noin 18 prosenttia. Täysin rokotettujen osuus tehohoidossa olevista potilaista tulee odotettavasti nousemaan ajan myötä, kun rokottamattomien osuus väestöstä vähenee ja rokotettujen osuus kasvaa.

Sairaalahoidon tarve on koskettanut käytännössä vain täysikäisiä, sillä lapsilla koronaviruksen aiheuttama sairaalahoidon tarve on ollut hyvin harvinaista.

– Lasten kohdalla sairaalahoidon tarve ei ole edelleenkään lisääntynyt. Lasten rooli epidemian levittäjänä on myös hyvin pieni, Helve sanoo.

Kaikki syyskuussa koronaan kuolleet ovat olleet 60 vuotta täyttäneitä ja suurin osa on ollut yli 80-vuotiaita.

Syyskuussa koronakuolemia oli yhteensä 29, joista 12 oli rokottamattomilla, kaksi yhden annoksen saaneilla ja 15 kaksi annosta saaneilla.

– 60 vuotta täyttäneistä valtaosa, eli 89 prosenttia, on täysin rokotettuja ja 11 prosenttia on puutteellisesti rokotettuja tai rokottamattomia. Vain hyvin pieni osuus ikäryhmästä on siis ilman rokotesuojaa. Näin ollen kuolemantapauksia onkin suhteessa merkittävästi enemmän rokottamattomien joukossa, Helve kertoo.

THL suosittelee rokottamattomien välttävän yhä tilanteita, joissa on korkea riski saada koronavirustartunta.

– Rokottamattomien on hyvä välttää korkean riskin tilanteita, koska heillä on täyden rokotussarjan saaneita merkittävästi suurempi riski joutua sairaalahoitoon vakavan taudinkuvan takia. Esimerkiksi ilta- tai yöelämään lähteminen ilman koronarokotteen suojaa on tällä hetkellä riskialtista, Helve sanoo.

Erilaisten tilaisuuksien koronariskiä voi arvioida THL:n aiemmin laatiman taulukon avulla. Riskipotentiaalin arviointitaulukko on alun perin tehty alueellisten viranomaisten päätösten tueksi, mutta sitä voi hyödyntää kuka tahansa.

Kaikki Suomessa käytössä olevat rokotevalmisteet antavat hyvän suojan koronavirustartuntaa vastaan ja erinomaisen suojan sairaalahoitoa vaativaa vakavaa taudinkuvaa vastaan.

– Täyden koronarokotussarjan ottanut voikin olla levollisin mielin, sillä riski vakavaan sairastumiseen on merkittävästi pienempi kuin ilman rokotuksia, Helve kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)